Browsing by Subject "poliittisen talouden tutkimus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Holmgren, Markus (Helsingin yliopisto, 2018)
    Euraasialaisen integraation tiellä: Euraasian talousunionin kehityksen keskeisten muuttujien identifikaatioanalyysi on maailmanpolitiikan tutkimuksen teorioita monipuolisesti hyödyntävä tutkielma 1.1.2015 perustetun Euraasian talousunionin kehitykseen vaikuttavista muuttujista. Euraasian talousunioni, johon kuuluvat Venäjän lisäksi Kazakstan, Valko-Venäjä, Armenia ja Kirgisia on pian Neuvostoliiton sortuman jälkeen alkaneen Euraasian integraatioprosessin viimeisin vaihe, projekti, jonka varaan jäsenvaltiot asettavat useita, keskenään ristiriitaisiakin, toiveita ja tavoitteita. Euraasian talousunionin kehitys on tutkimuskohteena oleellinen johtuen Euraasian talousunionin integraatiokehitykseen perehtyvän empiirisen tutkimuksen vähyydestä ja tutkimuskohteen tuoreudesta. Euraasialaisen integraation tiellä tarjoaa ajankohtaisen katsauksen Euraasian talousunionin kehitykseen vaikuttaviin muuttujiin luoden samalla pohjaa tutkimukselle. Tutkielman ensisijaisena aineistona toimii Euraasian talousunionin perustussopimus ja muut unionin piirissä solmitut sopimukset, sekä muut viralliset julkaisut. Toissijainen aineisto nousee Euraasian talousunionista tehdyn aiempien empiiristen tutkimusten lisäksi erityisesti Venäjätutkimuksen piiristä. Tutkielma lähtee liikkeelle tarjoamalla lukijalle eheän kuvan Euraasian talousunionista instituutiona ja toimijana. Euraasian talousunionin kehityksen muuttujien analyysi aloitetaan tarkastelemalla Euraasian talousunionin institutionaalisia ja valtapoliittisia rakenteita, joiden jälkeen huomio siirtyy integraatiokehityksen erityispiirteiden tarkasteluun. Tämän jälkeen Euraasian talousunioni asetetaan osaksi globaalia kapitalistisen maailmanjärjestyksen kontekstia ja keskitytään integraatiokehityksen taloudellisten muuttujien identifioimiseen. Talousfokuksen jälkeen huomio siirtyy Euraasian talousunionin jäsenvaltioiden vuorovaikutussuhteiden ja keskinäisen positioitumisen tarkastelemisen kautta vuorovaikutussuhteiden sosiaalisten ulottuvuuksien tarkastelemiseen samalla selventäen Euraasian talousunionin tavoitteiden ja sisäisten ristiriitojen vaikutuksia unionin kehitykseen. Lopuksi huomio siirtyy Euroopan unionin ja Kiinan läsnäolon vaikutusten tarkastelemiseen ja Euraasian talousunionin kehitykseen keskeisesti vaikuttavia ulkopuolelta kumpuavien muuttujien identifioimiseen. Tutkielman keskeinen argumentti on, että Euraasian talousunionin kehityksen keskeisimmät muuttujat ovat; institutionaaliset heikkoudet lieveilmiöineen, kyvyttömyys päättää mitä Euraasian talousunionin avulla halutaan saada aikaiseksi, haluttomuus eriyttää taloudellista valtaa poliittisesta vallasta, jäsenmaiden koko ja valtaerot, Venäjän suurvaltaisuus ja geopoliittiset aspiraatiot, sekä Euroopan unionin toiminta Venäjän kanssa jaetussa naapurustossa ja Kiinan Uusi silkkitie -hanke. Keskeisimmät Euraasian talousunionin kehityksen esteet nousevat erityisesti jäsenvaltioiden kyvyttömyydestä päättää mitä ne integraatioprosessin avulla todella haluavat saavuttaa. Tästä aiheutuvien ristiriitaisuuksien haitallisuutta pahentaa tehokkuutta heikentävä korruptio ja Unionin institutionaaliset heikkoudet, taipumus suosia toimijoiden poliittista luotettavuutta yli ammatillisen pätevyyden, avoimuuden puutteesta nousevat työn ja prosessien etenemisen valvomisen ongelmat. Euraasian talousunioni ei myöskään kehity tyhjiössä vaan siihen vaikuttamat lukuisat ulkopuolelta kumpuavat muutostekijät. Tässä tutkielmassa huomio kiinnittyy erityisesti Euroopan unionin ja Kiinan vaikutusten arviointiin erityisesti talouspolitiikan ja Venäjän naapurivaltioihin kohdistuvan painostuksen osalta.
  • Huotari, Pauli (Helsingin yliopisto, 2019)
    Taloustieteestä ja sen opetuksesta käydään jatkuvasti vilkasta kriittistä keskustelua niin julkisuudessa kuin tiedeyhteisössäkin. Taloustiedettä koskevan kriittisen keskustelun voidaan nähdä johtuvan useista eri syistä. Taloustieteellä on merkittävä rooli modernien yhteiskuntien hallinnassa ja taloutta koskevat kysymykset liittyvät ihmisten jokapäiväiseen elämään. Valtavirtaista taloustiedettä on kritisoitu esimerkiksi pluraliteetin puutteesta ja tieteellisestä imperialismista. Taloustiede on nähty yhteiskuntatieteiden joukossa metodologisesti poikkeuksellisen eristäytyneeksi ja homogeeniseksi. Lisäksi tieteenalan teoreettista pohjaa on kritisoitu epärealistisuudesta. Taloustieteen perusopetusta koskeva kritiikki liittyy edellä esitettyyn ja siihen, ettei reaalimaailman ongelmia ja kysymyksiä käsitellä tarpeeksi peruskursseilla. Tässä tutkimuksessa taloustiedettä tarkastellaan etnografisesti kahdella taloustieteen peruskurssilla Helsingin yliopistossa. Tutkimuksen lähtökohtana on taloustieteen erityinen asema moderneissa yhteiskunnissa sekä tieteenalaa kohtaan esitetty kritiikki. Analyyttisenä työkaluna käytetään episteemisten kulttuurien konseptia, jonka avulla on ollut mahdollista muodostaa kokonaisvaltainen kuva taloustieteen tieteellisestä apparaatista ja tieteenalalla vallitsevasta kulttuurista. Episteemisten kulttuurien tutkimuksen voi tiivistää kysymykseen ”miten me tiedämme, mitä me tiedämme?” Tutkimuksessa tarkastellaan, miten taloustiedettä kohtaan esitetty kritiikki liittyy tieteenalalla vallitsevaan episteemiseen kulttuuriin. Episteemisten kulttuurien tutkimus tarkastelee tieteiden fragmentoituneisuutta ja erilaisia tapoja tuottaa tietoa. Myös taloustieteessä vallitsevat tietyt tiedonmuodostuksen mahdollisuudet ja rajoitteet, eli episteeminen konteksti. Tarkastelluilla kursseilla opetettiin valtavirtaista uusklassista taloustiedettä, johon luennoitsijat viittasivat standarditaloustieteenä. Standarditaloustieteessä näyttää aineiston analyysin perusteella vallitsevan episteeminen yhtenäiskulttuuri. Standarditaloustieteen tieteellisen apparaatin osat vaikuttavat tieteenalan maailmankatsomukseen kokonaisuutena. Toiseksi, saman tieteellisen apparaatin käyttö on standarditaloustieteen näkökulmasta mahdollista tai hyödyllistä kaikenlaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimisessa: metodi on tieteenalan ydin. Kvantitatiivinen data on standarditaloustieteen episteemisessä kulttuurissa keskeisessä asemassa ja sillä on tiettyjä seurauksia: esimerkiksi vallan analyysi jää kursseilla havaitussa episteemisessä kontekstissa ohueksi. Taloustieteen peruskursseilla vaaditaan standarditaloustieteen teoria- ja metodipohjan omaksumista, joka rajoittaa reaalimaailman käsittelyä luennoilla. Niiden peruslogiikka opetetaan pitkälle yksinkertaistettujen esimerkkien kautta. Teoria- ja metodipohjasta on johdettavissa taloustieteellinen tapa ajatella, joka voidaan nähdä keskeisenä osana taloustieteen episteemistä kulttuuria. Kritiikki narratiivin kapeudesta, sekä teoreettisesta ja metodologisesta homogeenisuudesta näyttää tarkastelluilla kursseilla pitävän pitkälti paikkansa. Esimerkiksi poliittisen talouden tutkimus ei näyttäydy analyysissä taloustieteelle lisäarvoa tuovana, vaan vain erilaisena ja kehittymättömämpänä tapana tarkastella talouden ilmiöitä. Luennoilla ei myöskään viitata siihen, että muiden lähestymistapojen pohjalta muodostetut normatiiviset kannat saattavat usein erota standarditaloustieteen vastaavista. Tutkimus osallistuu taloustiedettä koskevaan kriittiseen keskusteluun uudella tavalla, muodostaen kuvan standarditaloustieteessä vallitsevasta episteemisestä kulttuurista opetuksen sisältöä analysoimalla. Tutkimuksen pääasiallinen meriitti on kriittisen kokonaiskuvan muodostaminen taloustieteen peruskurssien opetuksesta Helsingin yliopistossa. Episteemisten kulttuurien analyysi kuitenkin laajentaa johtopäätösten merkitystä ja rohkaisee pluralismiin talouden tutkimuksessa.