Browsing by Subject "politiikan tutkimus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Myyryläinen, Esa (Helsingin yliopisto, 2020)
    Opinnäytetyö käsittelee nk. Berliinin kolmatta kriisiä kesällä 1961. Kriisi kytkeytyi laajemmin Saksan kysymykseen kylmän sodan aikana. Toisen maailmansodan voittajavaltiot olivat jakaneet maan miehitysvyöhykkeisiin vuonna 1945, joiden pohjalle olivat syntyneet myöhemmin Saksan liittotasavalta ja Saksan demokraattinen tasavalta. Berliinin asema DDR:n sisällä oli vahvistettu liittoutuneiden välisin sopimuksin, mutta sen tilanne säilyi pitkään ongelmallisena, samoin kuin molempien Saksojen juridinen status. Kesäkuussa Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hruštšov esitti uhkavaatimuksen Berliinin kysymyksen lopullisesta ratkaisemisesta, joka vaaransi Yhdysvaltojen edut kaupungissa. Samana vuonna virkaansa valittu ja jo Sikojenlahden selkkauksessa ulkopoliittisia tappioita kärsinyt presidentti Kennedy joutui avustajakuntansa kanssa hallitsemaan vakavaa ulkopoliittista kriisiä. Elokuussa DDR:n valtiopäämies eristi kaupungin itäisen puolen muurilla, josta tuli kriisin ja koko kylmän sodan symboli. Kriisiä tarkastellaan Presidentti John F. Kennedyn hallinnon päätöksentekoprosessin ja kahden merkittävän yhdysvaltalaisen sanomalehden, New York Timesin ja Washington Postin kolumnien ja pääkirjoitusten kautta. Nämä lehdet toimivat välittäjäryhmänä alati muuttuvassa tilanteessa amerikkalaisen yleisön suuntaan sekä myös kansainvälisesti, joten niiden merkitys oli monella tavalla suuri. Lehdistö tukeutui uutisoinnissaan vallitsevaan poliittiseen ja ideologiseen hegemoniaan, kun se välitti tietoa kriisistä luoden samalla aktiivisesti kuvaa siitä. Kennedyn hallinnolla oli monia omia intressejä sille sopivan kuvan luomisessa, koska kriisi vaikutti suoraan Kennedyn asemaan ulko- ja sisäpolitiikassa sekä Yhdysvaltojen liittolaissuhteisiin. Työ etenee kronologisesti. Alkuperäislähteiden ja tutkimuskirjallisuuden avulla esitellään Kennedyn ja hänen avustajakuntansa neuvotteluja, suunnitelmia ja päätöksiä kriisin eri vaiheissa. Metodeiltaan työ kuuluu näiltä osin kansainvälisen politiikan tutkimuksen perinteeseen. Lehdistötutkimuksen menetelmiin kuuluvan normatiivis-kognitiivisen analyysin kautta työssä tutkitaan kriisistä lehdistössä luotua kuvaa ja etsitään yhtymäkohtia arvoväritteisten uutisten ja poliittisen päätöksentekoprosessin välillä. Tutkimuksessa tulee esille hallinnon edustajien ristiriitaiset näkemykset ja suunnitelmat, ratkaisuvaihtoehdot ja tulkinnat kriisin syistä, kun Hruštšovin painostukseen ja myöhemmin Berliinin muurin rakentamiseen vastattiin. Työssä havaitaan myös vahvat siteet Kennedyn hallinnon ja lehtimiesten välillä. Kolumnistit tulkitsivat Berliinin tapahtumia pääosin linjassa poliittisen hallinnon, kylmän sodan suodattimien ja lehtensä kanssa. Vuorovaikutus poliitikkojen ja lehdistön edustajien välillä voidaan nähdä uutisoinnin asennoitumisessa Berliinin lailliseen asemaan, propagandistisissa painotuksissa ja hallinnon päätösten välittymisenä päivittäiseen uutisointiin. Monet lehdistön edustajat olivat myös suoraan henkilökohtaisten suhteidensa kautta tai kutsuttuina konsultteina hallinnossa, joten median edustajien aktiivinen rooli politiikan tekemisessä voidaan edelleen todeta. Heidän motiivinsa kietoutuivat tätä kautta poliittisten toimijoiden tavoitteisiin, vaikka joitakin ristiriitoja vallitsevassa diskurssissa on havaittavissa.
  • Saari, Milja (Helsingin yliopisto, 2016)
    This dissertation focuses on the politics of equal pay and unequal pay between women and men as a political and legal question in corporatist Finland in the 21st century. Its aim is to analyse what kinds of discursive and institutional orders frame the politics of equal pay and what these orders tell us about gendered power orders in Finnish gender equality policies and gender equality promotion. The study first asks how unequal pay gets represented as a social and political problem. Second, it examines how anti-discrimination legislation - which prohibits wage discrimination based on sex and demands employers to promote equal pay - clashes with wages as a negotiation issue (belonging to collective bargaining) in the political process of the formation of equal pay duties and in their implementation in workplaces. Third, the study analyses what kinds of challenges current right wing-conservative and neoliberal times mean for gender equality and equal pay policies, to their themes, institutions, language and actors. In the dissertation equal pay is analysed from a multidispiclinary perspective as an issue of gender equality policies, trade market policies and gender equality law. The dissertation includes five articles and a summary chapter. The study is framed with theoretical discussions on gender, power and corporatism and research on discourses, institutions and actors. The key theory applied is new feminist institutionalism in political science and the analysis of official and unofficial institutions from the perspective of gender. The main methodologies and methods in the dissertation are feminist discursive reading, Carol Bacchi's What is the Problem Represented to Be approach, feminist action research and research on equality promotion. The dissertation shows that the Paradigm of Benefits has gained the position of a hegemonic discourse in the politics of equal pay. In the Paradigm of Benefits equal pay is represented as a negotiation issue instead of framing it as a fundamental and human right. In gender equality politics there is a shift taking place and the direction is towards right-wing/conservative politics that focuses on individuals, neoliberal logics of the market and its discourses. The main conclusion of the dissertation is that the politics of equal pay should be understood as an area of human rights politics and the Finnish state should take more responsibility in implementing the principle of equal pay. The dissertation opens a new view on the politics of equal pay and through this also on representative democracy, fundamental and human rights, the reconfiguration of the corporatist system and the power relations between genders.