Browsing by Subject "politiikkaohjelmat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Saari, Leevi (Helsingin yliopisto, 2021)
    This thesis analyses the regulation of platform economy in the European Commission. The rise of large technology corporations as the underlying infrastructure of much of social activity has received fervent attention in recent years. However, there is still little consensus on the implications of this process. Does the new platform economy affect only market processes, or does it have broader societal consequences? Further, is platform economy something truly new or is it only a continuation of past forms of corporate power? These questions have acute practical importance. On the 15th of December 2020, the European Commission released a proposal for legislation that seeks to address the power of large platform corporations, called the “Digital Markets Act”. What kind of corporate power does this proposal seek to regulate? And what does it suggest about the regulatory paradigm of the European Commission? The contribution of this thesis consists of three parts. The first part is conceptual. In Chapter 2, an original analytical framework for classifying different dimensions of platform power is proposed. This framework helps to illustrate the continuities and novelties in the capabilities of platform corporations and bring together disconnected strands of research from different disciplines. The second part is empirical. In Chapter 3, the development of platform regulation in the European Commission from Spring 2015 to December 2020 is explained and the framework developed in Chapter 2 is used to analyze a recent proposal for regulation of platform economy, the Digital Markets Act. The last part of the contribution is theoretical. In Chapter 4, the Commission’s proposal is mapped on the horizon of potential alternative contrast spaces, which helps to illuminate the underlying political choices and clarify possible contradictions between different authors. The key conclusion of the work is that the European Commission has sought to address platform economy primarily as an aberration of efficient market processes. This has impacted the type of knowledge that is used in policymaking as well as the range of stakeholders consulted for the legislation. As a consequence, the European Commission ends up seeing platform corporations as actors whose capabilities are limited to manipulation of market activities. Systematic treatment of alternative framings is used to illuminate opportunities for broader analyses on the role of platform economy in the global political economy.
  • Lehtonen, Heikki S.; Aakkula, Jyrki; Fronzek, Stefan; Helin, Janne; Hildén, Mikael; Huttunen, Suvi; Kaljonen, Minna; Niemi, Jyrki; Palosuo, Taru; Pirttioja, Nina; Rikkonen, Pasi; Varho, Vilja; Carter, Timothy R. (Springer Nature, 2021)
    Regional Environmental Change 21: 7
    Shared socioeconomic pathways (SSPs), developed at global scale, comprise narrative descriptions and quantifications of future world developments that are intended for climate change scenario analysis. However, their extension to national and regional scales can be challenging. Here, we present SSP narratives co-developed with stakeholders for the agriculture and food sector in Finland. These are derived from intensive discussions at a workshop attended by approximately 39 participants offering a range of sectoral perspectives. Using general background descriptions of the SSPs for Europe, facilitated discussions were held in parallel for each of four SSPs reflecting very different contexts for the development of the sector up to 2050 and beyond. Discussions focused on five themes from the perspectives of consumers, producers and policy-makers, included a joint final session and allowed for post-workshop feedback. Results reflect careful sector-based, national-level interpretations of the global SSPs from which we have constructed consensus narratives. Our results also show important critical remarks and minority viewpoints. Interesting features of the Finnish narratives compared to the global SSP narratives include greater emphasis on environmental quality; significant land abandonment in SSPs with reduced livestock production and increased plant-based diets; continued need for some farm subsidies across all SSPs and opportunities for diversifying domestic production under scenarios of restricted trade. Our results can contribute to the development of more detailed national long-term scenarios for food and agriculture that are both relevant for local stakeholders and researchers as well as being consistent with global scenarios being applied internationally.
  • Lyytimäki, Jari (Wiley & Sons, 2019)
    Sustainable Development 27(5): 817-825
    Various expectations are placed on national-level sustainability indicators. Ideally, they should serve as efficient tools for transformations, leading societies to sustainable paths by creating a comprehensive, reliable, timely, and easy-to-understand picture of the key ecological, socio-cultural, and economic trends. Most, if not all, indicator initiatives so far have been unable to meet such grandiose expectations. This has evoked criticism of and scepticism towards the indicator approach, but has also motivated improvement of indicator sets and knowledge brokerage processes. This article discusses the role of sustainability indicators in societal transition by examining the experiences gained from the preparation and launch of a sustainable development indicator set specifically aimed at supporting national-level policymaking in Finland. It is concluded that better recognition of the tensions between attempts to improve the quality of indicators and attempts to enhance their use in policy is key to meeting the expectations placed upon sustainability indicators.
  • Löfgren, Hanna (2007)
    Tutkielma käsittelee yrittäjyyspuhetta yrittäjyyden politiikkaohjelmassa ja siihen liittyvässä lehtikirjoittelussa. Työssä tutkitaan, kuinka aineistojen ilmentämä hallitseva yrittäjyysdiskurssi merkityksellistää yrittäjyyttä ja millaisin retorisin keinoin yleisön älyllistä hyväksyntää ja toiminnallista alttiutta aineistoissa herätellään. Taloudellisen toiminnan asemesta yrittäjyyttä lähestytään yhteiskunnallisessa kontekstissa ja erityisesti kielenkäyttöön keskittyen. Teoreettisena lähtökohtana on käsitys kielen todellisuutta rakentavasta luonteesta. Tutkielman kaksiosaisen aineiston muodostavat Vanhasen I hallituksen (2003-2007) strategia-asiakirja vuodelta 2004 yrittäjyyden politiikkaohjelmaa koskevilta osin sekä kauppa- ja teollisuusministeriön lehdistöseurannasta poimittu yrittäjyyden politiikkaohjelmaan ja yrittäjyyspolitiikkaan liittyvä sanomalehtiaineisto aikaväliltä 7.1.-18.12.2004. Lisäksi viitataan yrittäjyyden politiikkaohjelman loppuraporttiin helmikuulta 2007. Poikkihallinnollisen yrittäjyyden politiikkaohjelman myötä yrittäjyys nousi yhdeksi hallitustyön strategiseksi painopistealueeksi saaden näin uutta merkityspotentiaalia kansallisella agendalla. Yhdistämällä ohjelmatekstiin media-aineisto, on määrä tavoittaa kaksi keskeistä yhteiskunnallisen määrittelyvallan käyttäjää julkisuuden areenalla. Tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty retorista tekstianalyysiä, jossa laadullinen lähiluku yhdistyy uuden retoriikan piiristä nousseeseen näkemykseen teksteistä toimijoiden politiikan ilmaisimina. Tekstejä lähestytään sekä puhujan että yleisön käsitteen kautta tunnistaen argumentaatiotekniikoita ja retorisia kuvioita sekä tehden näkyviksi tekstien taustalla vaikuttavia retorisia esisopimuksia. Myös hallinnon ja median aineistojen keskinäistä suhdetta tarkastellaan. Retorisen tekstianalyysin tulosten tulkintaan sovelletaan yleisemmin liiketoiminnan strategisen suunnittelun ja markkinoinnin piirissä hyödynnettyä SWOT-analyysiä, josta tuttujen käsiteparien avulla yrittäjyyspuheesta paikannetaan vahvuuksien ja heikkouksien sekä mahdollisuuksien ja uhkien kehyksiä. Retoriikka-analyysin osalta työ nojaa uuden retoriikan isäksi mainitun Chaïm Perelmanin ajatteluun, jossa argumentaation formaalin pätevyyden sijaan keskitytään retorisiin vakuuttavuuden keinoihin ja kielellisiin valintoihin. Keskeisiä lähteitä ovat olleet mm. Perelmanin teos Retoriikan valtakunta (1977) sekä eräät Hilkka Summan Perelmanin ajattelua käsittelevät esitykset. SWOT-analyysin malli on peräisin teoksesta Principles of marketing (Kotler et al. 2002). Empiirisessä osiossa politiikkaohjelman yrittäjyyspuhe näyttäytyy mm. talouden ensisijaisuuden esisopimukseen nojaavana, eri argumentaatiostategioin vastaanpanemattomaksi rakennettuna ja yleisödialogia välttävänä. Sanomalehtiaineiston yrittäjyyspuheesta piirtyvät esiin kamppailun ja luonnollistamisen metaforatyypit. Yrittäjyys esitetään yksilötasolla useammin heikkouksien kuin vahvuuksien ja yhteiskunnan tasolla useammin riskien kuin mahdollisuuksien yhteydessä. Hallinnon diskurssin todetaan osin läpäisevän mediatekstit. Johtopäätösluvussa yrittäjyyspuhetta lähestytään sekä deskripitiivisestä että preskriptiivisestä näkökulmasta; Miten yrittäjyydestä puhutaan hallinnon tekstissä ja miten media-aineistossa? Entä miten siitä tulisi tai voitaisiin puhua yhtäältä julkisten yrittäjyystavoitteiden ja toisaalta kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta? Johtopäätöksenä esitetään, että hallinnon ja median tekstejä yhdistävät talouden ensisijaisuuden esisopimus ja välttämättömyyden retoriikka, joiden yhteyttä talouden metaideologiaan pohditaan. Todetaan yrittäjyyspuheen kaksijakoisuus; yhtäältä yrittäjyyttä argumentoidaan vääjäämättömänä hyvinvoinnin takuutekijänä ja toisaalta riskien ja uhkien täyteisenä toimintakenttänä. Lopuksi nostetaan esiin kysymys vaihtoehtoisista puhetavoista.