Browsing by Subject "polttopuu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 20
  • Holopainen, Viljo (Suomen metsätieteellinen seura, 1950)
  • Verkasalo, Erkki (Suomen metsätieteellinen seura, 1992)
  • Roitto, Yrjö (Suomen metsätieteellinen seura, 1970)
  • Pöntynen, V. (Suomen metsätieteellinen seura, 1932)
  • Mattila, Timo (2000)
    Tässä työssä tarkastellaan, minkälaisia ongelmia ensimmäisen maailmansodan syttymisen aiheuttama polttoaineen tuonnin katkeaminen ja siirtyminen polttopuun käyttöön Helsingille ja sen asukkaille aiheutti ja miten niistä selvittiin. Ajallisesti työssä liikutaan autonomian ajan viimeisissä vuosissa. Tutkimuksen kohteena on ajanjakso, joka ulottuu Venäjän ja Saksan sodanjulistuksesta kansalaissodan loppuun. Tarkastelun pääpaino on kolmessa ensimmäisessä sotatalvessa, jolloin polttoaineongelmat olivat suurimmillaan. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Helsingin energiahuolto organisoitiin ja miten se muuttui sodan aikana. Tutkimuksessa on lisäksi tarkoitus selvittää, miksi polttopuupula syntyi ja missä määrin halot joutuivat säännöstelyn alaiseksi. Tarkastelun kohteena on myös se, miten kaupungin asukkaat suhtautuivat energiapulaan ja viranomaisten toimintaan sen ratkaisussa. Tärkeimpinä lähteinä tässä opinnäytetyössä ovat Helsingin Kaupunginarkistossa olevat kaupunginhallinnon pöytäkirjat ja muut asiakirjat. Sanoma- ja aikakauslehdistä etsittiin tietoja erityisesti siitä, miten energiapula vaikutti tavallisen kaupunkilaisen elämään. Varsinaista tutkimusaineistoa aiheesta on niukasti. Eri tilastojulkaisuista ja tutkimuskirjallisuudesta saatiin opinnäytetyölle välttämätöntä taustatietoa. Työssä havaitaan, että Helsingin kunnallishallinto ei sodan aikana onnistunut kaupungin energiahuollon ylläpitämisessä. Kaupunkilaiset saivat kolmena peräkkäisenä talvena kärsiä hintavista haloista, ja ajoittain kaupunkilaiset hytisivät kodeissaan kokonaan ilman polttopuuta. Asukkaat joutuivat jonottamaan polttopuuta kaupungin halkotarhoista. Tunnelma jonoissa oli alituiseen kireä, tappelut yleisiä ja tilanne välillä sekasortoinen. Tutkimuksessa osoitetaan, että tuontipolttoaineiden saatavuuden tyrehtyminen nosti polttopuun kysyntää Suomessa ja Pietarissa voimakkaasti. Kautta- ja sotilaskuljetusten vuoksi melkoisesti lisääntyneen rautatieliikenteen kalustokapasiteetti ei riittänyt suurimittaiseen halkojen kuljetukseen. Polttopuun hankkiminen valtakunnan pääkaupungin Pietarin sekä Venäjän armeijan kuljetustarpeiden tyydyttäminen ohittivat Helsingin tarpeet. Tämän vuoksi halkojen hankinta ja kuljetus Helsinkiin oli erittäin vaikeaa. Helsingin hyväntahtoinen kaupunginhallinto pyrki ratkaisemaan polttoaineongelmaa ryhtymällä itse hankkimaan halkoja kaupungin laitoksille ja kaupunkilaisille. Kunnallishallinto oli haluton ottamaan kokonaisvastuuta kaupungin halkohuollosta, vaikka osa kaupunkilaisista, etenkin Helsingin työväestö, ja ajoittain myös senaatti sitä vaati. Syyksi Helsingin kaupunginvaltuusto ilmoitti, että se ei halunnut tuhota vapaaseen yritteliäisyyteen perustuvaa yksityistä halkokauppaa. Sodan kestäessä yksityinen halkokauppa kuihtui ja kaupunginhallinnon perustelut alkoivat kuulostaa yhä ontommilta. Kolmannen ongelmatalven jälkeen turhautunut halkohallinto ilmoitti lopettavansa halkojen hankinnan yksityisille helsinkiläisille ja ainoastaan ulkoisen tilanteen muuttuminen esti katastrofin neljäntenä talvena.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 2008)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Lassila, Ilmo (Suomen metsänhoitoyhdistys, 1916)
    Suomen metsänhoitoyhdistys Tapion kansankirjasia ; 7
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Finlands Forstvetenskapliga Samfund; Suomen metsätieteellinen seura; The Finnish Society of Forest Science (Suomen metsätieteellinen seura, 1933)
  • Paunu, Ville-Veikko; Karvosenoja, Niko; Segersson, David; López-Aparicio, Susana; Nielsen, Ole-Kenneth; Plejdrup, Marlene Schmidt; Thorsteinsson, Throstur; Niemi, Jarkko V.; Vo, Dam Thanh; Denier van der Gon, Hugo A.C.; Brandt, Jørgen; Geels, Camilla (Elsevier, 2021)
    Atmospheric Environment, 264 (2021), 118712
    Residential wood combustion (RWC) is a major source of air pollutants in the Nordic and many other countries. The emissions of the pollutants have been estimated with inventories on several scopes, e.g. local and national. An important aspect of the inventories is the spatial distribution of the emissions, as it has an effect on health impact assessments. In this study, we present a novel residential wood combustion emission inventory for the Nordic countries based on national inventories and new gridding of the emissions. We compare the emissions of the Nordic inventory, and especially their spatial distribution, to local assessments and European level TNO-newRWC-inventory to assess the spatial proxies used. Common proxies used in the national inventories in the Nordic countries were building data on locations and primary heating methods and questionnaire-based wood use estimates for appliances or primary heating methods. Chimney sweeper register data was identified as good proxy data, but such data may not be available in an applicable format. Comparisons of national inventories to local assessments showed the possibility to achieve similar spatial distributions through nation-wide methods as local ones. However, this won't guarantee that the emissions are similar. Comparison to the TNO-newRWC-inventory revealed the importance of how differences between urban and rural residential wood combustion are handled. The comparison also highlighted the importance of local characteristics of residential wood combustion in the spatial distribution of emissions.
  • Mikola, Peitsa (Suomen metsätieteellinen seura, 1954)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 2008)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Heiskanen, Veijo (Suomen metsätieteellinen seura, 1961)
  • Pöntynen, V. (Suomen metsätieteellinen seura, 1954)
  • Pukkala, Timo; Pohjonen, Veli (Suomen metsätieteellinen seura, 1990)