Browsing by Subject "polysomnografia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Jokela, Tomi; Sarkanen, Tomi; Alakuijala, Anniina; Toppila, Jussi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Unen laadun tutkimisen kultainen standardi on polysomnografia-tutkimus (PSG), jossa potilaalta rekisteröidään aivosähkökäyrien lisäksi muun muassa hengityksen ilmavirtaus, rintakehän hengitysliikkeet, silmien liikkeet, sekä EKG. Näiden avulla saadaan kokonaisvaltainen kuva potilaan unen laadusta ja tutkimusta käytetäänkin erinäisten unihäiriöiden kuten uniapnean, narkolepsian, sekä levottomien jalkojen oireyhtymän diagnosoinnissa. PSG on kuitenkin verrannollisen kallis tutkimus sen suorittavalle yksikölle ja vaivalloinen potilaalle, sillä tämä joutuu nukkumaan tutkimuslaitteisto päällään tutkimusyönä. Näistä syistä PSG:n rinnalle on pyritty kehittämään vaihtoehtoisia unen laadun tutkimusmenetelmiä. Aktigrafilla tarkoitetaan potilaaseen kiinnitettyä kiihtyvyysanturia, joka rekisteröi potilaan liikkeitä. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä ranteeseen kiinnitettävää älykellomaista laitetta. Aktigrafia voidaan käyttää päivänaikaisen aktiivisuuden seuraamisen lisäksi myös potilaan unenaikaisen liikehdinnän mittaamiseen, minkä vuoksi sillä on myös unilääketieteen kannalta hyödyllisiä käyttötarkoituksia. Tässä tutkimuksessa pyrittiin tutkimaan aktigrafin tarkkuutta mittaamaan seuraavia parametrejä, vertaamalla niitä PSG-tutkimuksen vastaaviin arvoihin: unen pituus, unen tehokkuus, nukahtamislatenssi, sekä havahtumisindeksi. Tutkimuksen 281 potilasta nukkuivat tutkimusyönä sekä PSG-, että aktigrafi-laitteistot yllään, jolloin saatiin vertailukelpoista dataa tutkimusmenetelmien välillä. Tämän jälkeen data analysoitiin Bland-Altman-metodia käyttäen, mikä on erityisen sopiva, kun verrataan kahdella tutkimusmenetelmällä mitattua dataa toisiinsa. Data-analyysissä otettiin myös huomioon potilaiden erinäiset diagnosoidut unihäiriöt jakamalla potilaat diagnoosikategorioihin, jotta voitiin arvioida, huononeeko aktigrafin tarkkuus, jos tutkittava kärsii unihäiriöstä. Tutkimuksessa selvisi, että aktigrafi on melkein PSG:n veroinen unen pituuden, sekä unen laadun arvioimisessa, vaikka potilas kärsisi unihäiriöstä. Aktigrafin tarkkuus kumminkin vaikuttaa jonkin verran laskevan mitä epätehokkaampaa potilaan uni on.
  • Virta, Vilma-Lotta (Helsingin yliopisto, 2018)
    Objectives: Delayed circadian rhythm and other sleep difficulties, common in adolescence, are related to wellbeing in various ways. The delay of sleep can be attributed, among other factors, to the nighttime use of electronic media, such as tablets and smartphones. However, there have been various contradictory findings about the effect of electronic media on sleep quality. Previous studies’ sample sizes have been small and the majority consisted of males. Therefore, this study examines the effect of electronic media on sleep architecture in adolescence with a larger sample size and includes both males and females. It was hypothesized that the use of electronic media will be related to the decrease of either REM- or slow-wave sleep. The differences between sexes and different types of electronic media were also investigated. It was hypothesized that the effect will vary based on the type of media. Methods: 166 adolescents took part in this study (age 16–17, 97 females). Their sleep was monitored with an all-night polysomnography. The duration of the use of electronic media on the same day was used in order to predict the sleep stages by regression analysis. Multivariate covariance analysis was used to compare the effects of different types of electronic media. Results and conclusions: The use of electronic media was not associated with the decrease of neither REM- nor slow-wave sleep. Secondly, the groups characterized by different uses of electronic media did not differ significantly with regards to proportions of sleep stages. This study, therefore, does not provide support for the previous findings implicating adverse effects of electronic media on the quality of sleep.
  • Acosta Leinonen, Johanna Natalia (Helsingin yliopisto, 2019)
    Sleep is one of the most vital functions of newborns and infants, and it is essential for neuronal network development. Therefore, long-term sleep disturbances have been associated with growth delays and behavioral disorders. Commonly reported infant sleep disturbances, such as night awakenings and difficulties falling asleep, cause distress to parents. Yet, the development of infant sleep in the home environment has not been fully elucidated due to lack of objective measurement parameters. In the current study, we assessed the feasibility of a motion sensor, attached to wearable pants, and ECG textile electrodes to monitor sleep-related respiration and heart rate of newborns and infants. First, we compared signals recorded by the motion sensor’s measurement channels to the standard respiratory piezo effort belt’s signal during daytime EEG recordings. According to our results, the motion sensor’s gyroscope proved to measure respiratory rate most accurately, while the ECG signal transmitted by the sensor was reliable in interpretable sections. We then provided wearable garments and smartphones to families with infants to assess overnight home-use. Our results indicate that different sleep states could likely be identified based on respiration fluctuation visible in the gyroscope’s signals. Moreover, the wearable system was considered practical and easy to use by the parents. Future studies should focus on validating the sensor with clinically approved measures, in order to train the algorithms to automatically identify different sleep-wake states. By doing so, the wearable sensor could provide information on natural infant sleep structure development over long time periods. Additionally, clinical validation of the sensor may result in the development of a companion diagnostic tool for infant cardiorespiratory and movement disorders.