Browsing by Subject "popmusiikki"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Arlin, Elina (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2015)
    Tutkimuksessa tarkastellaan neljän pop/jazz-laulajan itsenäistä ryhmäharjoittelua ja heidän kokemuksiaan sen mahdollisuuksista ja haasteista. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää (1) ryhmän jäsenten kokemuksia itsenäisestä ryhmäharjoittelusta oman instrumenttiharjoittelunsa tukena sekä (2) millaisissa lauluharjoittelun osa-alueissa ryhmän jäsenet kokivat lauluryhmän hyödylliseksi. Lisäksi tutkin, (3) miten yhteisölliset ryhmätyötavat ja yhteisöllinen tutkiminen sopivat itsenäiseen lauluinstrumentin ryhmäharjoitteluun. Teoreettisen viitekehyksen tutkimukselleni muodostaa lauluinstrumentin harjoittelu ja erilaiset ryhmäoppimisen muodot. Lauluinstrumentin harjoittelua avaan musiikin oppimisen ja harjoittelun sekä instrumenttikohtaisten erityispiirteiden kautta. Ryhmäoppimismuodoista esittelen kolme eri muotoa ilmiöineen eli yhteistoiminnallisen oppimisen, yhteisöllisen oppimisen ja vertaisoppimisen sekä vertailen näitä keskenään. Lauluryhmän muodosti neljä pop/jazz-laulunopiskelijaa Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastolta, ja olin itse yksi ryhmän jäsenistä. Ryhmän toiminnan metodi oli yhteisöllinen tutkiminen, joka tarkoittaa vertaisoppijoiden ryhmää, jossa jäsenet yhdessä löytävät merkityksiä ja vastauksia tutkittaviin kysymyksiin. Ryhmä myös yhteisöllisesti päättää tutkittavat asiat ja toimintamallit. Tutkimuksessa oli koko ajan läsnä kaksi eri puolta: ryhmän tekemä yhteisöllinen tutkimus, jossa pyrimme etsimään mielekkäitä ja meille hyödyllisiä keinoja harjoitella lauluinstrumenttia yhdessä, sekä oma tutkimukseni, jossa peilasin ryhmän tekemää tutkimusta maisterin tutkielmani teoreettiseen viitekehykseen sekä analysoin ryhmän keskusteluja. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että ryhmän jäsenet kokivat ryhmässä tehtyjen konkreettisten harjoituksien tuoneen ideoita ja oivalluksia omaan harjoitteluunsa. Tärkeimmäksi laulamiseen liittyväksi teemaksi nousi kuitenkin laulukeskustelun merkitys. Ryhmän jäsenet kokevat, ettei ole tarpeeksi foorumeita, joissa saisi keskustella laulamiseen liittyvistä asioista. Laulukeskustelun koettiin edistävän oman laulajaidentiteetin muodostumista ja olevan tukena ammatilliselle kehitykselle. Yhteisölliset työtavat soveltuvat tutkimukseni mukaan hyvin laulun ryhmäopiskeluun. Yhteisöllistä tutkimista pidettiin mielekkäänä ja mielenkiintoisena metodina, mutta toimiakseen optimaalisella tavalla olisi ryhmämme toiminnalla pitänyt olla pidempi elinkaari ja parempi toimintastruktuuri.
  • Korpisaari, Katri (Sibelius-Akatemia, 2011)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan korkeakoulusta valmistuneen pop/jazz-laulajan yhtä ammattitaidon osaa: instrumentinhallintaa. Alan käytännöt ja ihanteet ovat korkeakoulutasolla toistaiseksi vielä hieman jäsentymättömiä, joten tällä tutkimuksella pyrittiin selvittämään, millaista tulisi olla korkeakoulusta valmistuneen pop/jazz-laulajan instrumentinhallinta ja mitä merkitystä hyvällä instrumentinhallinnalla on pop/jazz-laulajalle. Tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluaineiston ja tekstiaineiston sisällönanalyysia. Tutkimusaineisto koostui kolmesta osasta: Sibelius-Akatemian ja Metropolia-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmista, kirjallisuudesta (tutkimukset, artikkelit, äänenkäytön oppaat, pop/jazz-lauluoppaat ja luento-materiaalit) sekä viiden korkeakoulussa opettavan tai opettaneen pop/jazz-laulunopettajan haastatteluista. Tärkein tutkimustulos oli instrumentinhallinnan käsitteen löytyminen ja määritteleminen korkeakoulukontekstissa. Haastateltavat kuvasivat instrumentinhallinnalla laulamiseen liittyvää äänenkäytön kokonaisuutta, jonka osa-alueita hallitsemalla pop/jazz-laulajan on mahdollista saada äänensä toimimaan haluamallaan tavalla. Instrumentinhallinnan osa-alueina pidettiin tervettä äänenkäyttöä, äänifysiologian tuntemusta ja laulutekniikkaa. Osa-alueet ovat kaikki vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, mitkä ovat korkeakoulusta valmistuneelta pop/jazz-laulajalta edellytettävät tarkemmat instrumentinhallinnan elementit. Terveen äänenkäytön edellytykseksi osoittautui perkeptuaalisesti, kommunikatiivisesti ja fysiologisesti tarkoituksenmukainen äänenkäyttö. Äänifysiologian tuntemuksen edellytettiin kattavan ymmärryksen ääntöelimistön kolmijaosta sekä äänifysiologian perusteista. Laulutekniikan osalta instrumentinhallinnallisia edellytyksiä olivat: optimaalinen lauluasento, laulajan hengitys, hyvä äänenlaatu (ankkuroitunut, vakaa ääni; eri rekisterien hallinta; rekisterien egalisointi; riittävä ambitus), hyvä artikulaatio, dynamiikan hallinta sekä eri efektien hallinta. Tutkimustulokset jäsentävät osaltaan korkeakouluissa opetettavan pop/jazz-laulun instrumentinhallinnallisia sisältöjä ja niitä voi hyödyntää opetussuunnitelmien kehitystyössä.
  • Kortelainen, Mika (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä tutkielma käsittelee konstruoitua lukijaa SuomiLOVE-tv-ohjelmassa esitettyjen kappaleiden sanoituksissa. Konstruoitu lukija ei ole tekstin fyysinen lukija, vaan kiteytetysti tekstistä tulkittavissa oleva tietorakenne, joka sisältää tekstin lukijaltaan odottamat ominaisuudet. Tutkin ensinnäkin konstruoidun lukijan taustatietoja: millaisia taustatietoja tämä aineiston perusteella hallitsee ja miten yksityiskohtaisesti? Toiseksi tutkin konstruoidun lukijan perspektiiviä maailman: millaisesta asemasta tätä kutsutaan tarkkailemaan maailmaa ja millaiseen kokemusmaailmaan tämä kykenee samaistumaan? Aineisto on peräisin SuomiLOVE – laulukirja -laulukirjasta, johon on koottu 50 SuomiLOVE-tv-ohjelmassa esitettyä kotimaista kappaletta. Näistä kaksi on jäänyt pois, koska ne ovat englanniksi, joten lopullinen aineisto koostuu 48 kotimaisen kappaleen sanoituksista. Laulukirjan valitseminen on rajausmetodi, jolla kaikista ohjelmassa esitetyistä kappaleista on saanut rajattua osan tutkimusta varten. Aineisto on valikoitunut tähän tutkimukseen, koska kappaleet edustavat laajalle kohdeyleisölle suunnattua popmusiikkia. Kappaleiden sanoituksista voidaan siten tarkastella, millainen konstruoitu lukija kirjoittuu sellaiseen tekstiin, joka on tarkoitettu mahdollisimman monen ymmärrettäväksi. Tällaisesta tutkimuksesta voidaan hyötyä, kun pyritään kirjoittamaan helppolukuisia tekstejä. Tutkimus perustuu kognitiivisen kielitieteen teorioihin. Ensisijaisena teoriapohjana on Ronald Langackerin ideoima kognitiivinen kielioppi ja siinä määritellyt konstruoinnin ulottuvuudet. Konstruointi eli lyhyesti se, miten asiantilat kuvataan, on keskiössä konstruoitua lukijaa tarkasteltaessa. Tämän lisäksi konstruoidun lukijan tietotaustaa tarkastellaan kehyssemantiikan, käsitemetaforateorian sekä blenditeorian avustuksella. Taustatietojen tarkastelu perustuu ensyklopediseen merkityskäsitykseen, skeemoihin ja hahmo/kehys-jakoon. Tutkimuksessa ilmenee, että aineistossa esiintyvä konstruoitu lukija vastaa popmusiikin laajan kohdeyleisön asettamia oletuksia. Konstruoidun lukijan taustatiedot eivät tutkimuksen perusteella vaikuta laajoilta tai yksityiskohtaisilta, vaan ne jäävät yleiselle tasolle. Aineiston konstruoitu lukija myös tuntee rakkauden kehyksen ja sen ympärille vakiintuneet metaforat hyvin, sekä osaa tulkita tekstiä näiden pohjalta. Harvat spesifit tiedot kohdistuvat länsimaiseen populaarikulttuuriin ja taiteeseen sekä suomalaiseen kulttuuriin ja puhekieleen. Spesifeintä tietotaustaa konstruoidaan julkisuuden henkilöistä, jotka nimetään aineiston teksteissä. Konstruoitu lukija tunnistaa aineistossa skemaattisia ja lähes kaikille ihmisille yhteisiä kokemuksia, joita kuvataan aineiston kerrontajaksoissa. Näihin teksti kutsuu konstruoitua lukijaa samaistumaan. Tutkimuksen perusteella SuomiLOVE-kappaleiden konstruoitu lukija on kiinnostunut inhimillisistä kokemuksista yleisellä tasolla.
  • Ollikainen, Päivi (Sibelius-Akatemia, 2012)
    Maisterin tutkielmassani tutkin konserttikanteleella tapahtuvaa populaarimusiikin opetusta. Haluan tässä työssäni selvittää, miten populaarimusiikkia voidaan opettaa konserttikanteleella ja minkälaista konserttikanteleella soitettava populaarimusiikki on. Tutkimukseni aineisto koostuu kolmen kantelepedagogin ja -muusikon teemahaastatteluista. Konserttikanteleella soitettava populaarimusiikki on ilmiönä vielä alkutekijöissään. Esimerkiksi populaarimusiikin opetussuunnitelmia kanteleensoittoon ei vielä ole olemassa, yhtään varsinaista populaarimusiikkia soittavaa kantelistia ei ole valmistunut, eikä kanteleelle soveltuvaa populaarimusiikin opetusmateriaalia juuri ole julkaistu. Haastateltavien ryhmään on valittu kolme pioneeria, jotka ovat opettaneet populaarimusiikkia konserttikanteleella. Tutkimuksen tuloksena oli, että populaarimusiikin opetustavat kanteleella ovat tällä hetkellä pitkälti oppilaskohtaista, jolloin oppiminen tapahtuu oppilaan omista mielenkiinnon kohteista käsin. Oman musiikin tekeminen ja itsensä ilmaiseminen on tärkeää ja oppilaalle haetaan omaa, luonnollista tapaa ilmaista itseään musiikin kautta. Opetusmetodit tunneilla perustuvat pitkälti kuulonvaraiseen oppimiseen. Musiikin kuunteluun kannustetaan, ja kappaleita opitaan usein korvakuulolta. Monipuolisuus ja monityylisyys koetaan tärkeänä, eikä kanteleella soitettavaa populaarimusiikkia haluta rajata vain tiettyjen musiikkityylien soittamiseen. Populaarimusiikin soittotyylistä tulisi haastateltavien mukaan herättää keskustelua. Kanteleelle pitäisi löytää sille ominainen ja luonteva tapa soittaa populaarimusiikkia, eikä vaikutteita tulisi hakea liikaa muiden instrumenttien soittotavasta, sillä tällä hetkellä kantele etsii vielä paikkaansa populaarimusiikin kentässä. Soittotyyliä tulisi mieluiten etsiä soittimesta itsestään käsin. Rytmiikkaa ja paljon kromatiikkaa sisältävät kappaleet ovat populaarimusiikin soitossa haaste kantelisteille. Valtakunnallisen opetussuunnitelman laatiminen olisi tarpeellista, jotta opetus kehittyisi. Lisäksi oppimateriaaleja tulisi kehittää kaiken tasoisille soittajille.
  • Siltanen, Maarit (Sibelius-Akatemia, 2012)
    Tässä työssä tutkitaan englantilaisen 1960-luvulla vaikuttaneen The Beatles -yhtyeen Revolver-albumin (1966) kappaleiden aloittavia jaksoja ja niiden harmonisia sulkeutumisia. Revolver oli oman aikakautensa edelläkävijä ja albumi on toiminut suunnannäyttäjänä niin aikalaisyhtyeiden kuin monien myöhempienkin aikojen populaarimusiikkiyhtyeiden tuotoksille. Tutkielmassa etsitään vastauksia siihen, millaisia harmonisia sulkeutumisia kappaleiden aloituksista löytyy ja mitä harmonioita kadensseissa ja aloittavissa muotoyksiköissä ylipäätään käytetään. Työssä selvennetään niin ikään myös populaarimusiikin yleisimmät muotoyksiköt ja tutkitaan, mistä eri yksiköistä albumin kappaleet rakentuvat. Lisäksi havainnoidaan, mikä on kappaleen muodon ja harmonisen sulkeutumisen välinen vuorovaikutus ja missä kohdin muodon etenemistä kuullaan ensimmäinen harmoninen sulkeutuminen. Useimmiten sen muodostaa yhdessä kaksi tai jopa kolmekin muotoyksikköä.
  • Keskinen, Anu Katri (Sibelius-Akatemia, 2013)
    This study is focused on the discipline of higher education contemporary commercial music (CCM) vocal pedagogy through the experiences of two vocal pedagogy teachers, the other in the USA and the other in Finland. The aim of this study has been to find out how the discipline presently looks from a vocal pedagogy teacher's viewpoint, what has the process of building higher education CCM vocal pedagogy courses been like, and where is the field headed. The discussion on CCM pedagogy, also known as popular music of Afro-American music pedagogy, has for the last decade been based on the formal-informal nexus. The interviewees in this thesis have acquired their knowledge on CCM singing through informal means, which have then been turned into a formal discipline. The Berklee College of Music course in USA acts as an introduction to the discipline, whereas the two Sibelius Academy courses in Finland equivalent an undergraduate degree in vocal pedagogy. The results were acquired using methodological triangulation, which included interviewing, analyzing enquired data such as course curricula and material, and examined data acquired by taking part in the courses. The theoretical frame includes a summary of the historical, social, and cultural development of the field. The conclusion of the study is highly tied to the experiences of the two interviewees. The course content and material based themes include talking about physiology, developing audio kinesthetic skills, the use of vocal exercises, teaching all age groups, basics of the field's research, dealing with different genres and choosing repertoire accordingly, and introducing methodology and vocal effects. Both of the instructors have been happy with their courses, but in the future they hope to have additional courses.