Browsing by Subject "popular culture"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Ala-Krekola, Wilhelmina (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämän pro-gradu tutkielman tarkastelun keskiössä on ”2.5D teatterina” tunnettu japanilaisen populaarikulttuurin ilmiö. Tutkimuksen tarkoituksena on esitellä ilmiön historiaa ja pääpiirteitä sekä avata lukijalle sen asemaa japanilaisen populaarikulttuurin piirissä nykypäivänä. Aiheen esittelyn lisäksi tässä pro-gradussa toteutettu tutkimus keskittyy pohtimaan millaisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia ilmiöllä on kahden muun japanilaisen populaarikulttuuri-ilmiön, mangan ja animen, ilmaisukeinojen kanssa. Tutkielma käsittelee kysymystä siitä miksi yleisö haluaa kokea samat tarinat yhä uudelleen ja uudelleen erilaisten adaptaatioiden muodossa, sekä pyrkii selvittämän miten kyseiset narratiivit tunnetiloineen ilmaistaan kolmessa hyvin erilaisen taiteenlajin muodossa. Näitä kysymyksiä lähestytään tutkielmassa ristianalysoimalla kaksi alkuperäisessä Kuroshitsuji-mangassa nähtyä keskeistä kohtausta kolmessa eri medialajissa printistä animaatioon ja teatteritaiteeseen. Pro-gradussa käytetty aineisto koostuu vuosien 2015–2016 aikana kenttätyöskentelyn avulla kerrytetystä materiaalista sisältäen muun muassa osallistuvaa havainnointia sekä haastatteluja 2.5D teatterin alan ammattilasten kanssa. Analyysiaineistoon puolestaan sisältyy manga-pokkareita, anime-jaksoja sekä filmatisoitu teatteriesitys. Kenttätyöskentely on toteutettu japaniksi ja kaikki analyysiaineisto on myös koostettu alkuperäiskielisestä materiaalista. Tutkielmaa tukevana lähdeaineistona käytetään japanilaiseen populaarikulttuuriin liittyvää kirjallisuutta. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään mangan, animen ja teatterin yksilöllisiä ilmaisullisia konventioita joiden avulla kukin taiteenlaji toteuttaa oman versionsa samasta perustavanlaatuisesta tekstistä. Näiden keinojen avulla gradussa toteutetaan poikkimediaalinen analyysi jonka tarkoituksena on demonstroida eri taiteenlajien ilmaisullisia eroavaisuuksia. Media-analyysin pohjalta saatujen tulosten pohjalta käy ilmi, että printissä, animaatiossa ja esittävän taiteen muodossa ilmaistuna samaan narratiiviin pohjautuva teos toteutetaan pitkälti kunkin taiteenlajin omin keinoin alkuperäistekstiä vaihtelevassa määrin kunnioittavasti muovaten. Mangassa keskeisenä ilmaisun keinona toimii taiteilijan piirrosjälki ja kyky hyödyntää taiteenlajille ominaisia visuaalisen kerronnan tyylejä kuten erilaisia ikoneja, paneeleja sekä kuvakulmia. Animaatiossa puolestaan ilmaisun keskiöön sijoittuu teknisten keinojen lisäksi myös ääni- ja musiikkisuunnittelu. Teatterissa sen sijaan pääasiallinen narratiivinen ja emotionaalinen ilmaisu painottuu teknisten ratkaisujen ohella näyttelijäsuorituksiin, sekä yleisön ja esiintyjän välillä vallitsevaan yhtäläisyyden ja läsnäolon tunteeseen. Yhteistä kaikille formaateille on tavoite pyrkiä vuorovaikutukseen lukijan, katsojan tai yleisön kanssa muodostamalla kognitiivisesti palkitseva yllätyksellisyyttä ja tuttuuden tunnetta yhdistävä kokemus.
  • Purhonen, Semi; Heikkilä, Riie; Hazir, Irmak Karademir; Lauronen, Tina; Fernández Rodrígues, Carlos Jesús; Gronow, Jukka (Routledge, 2018)
    Key debates of contemporary cultural sociology – the rise of the ‘cultural omnivore’, the fate of classical ‘highbrow’ culture, the popularization, commercialization and globalization of culture – deal with temporal changes. Yet, systematic research about these processes is scarce due to the lack of suitable longitudinal data. This book explores these questions through the lens of a crucial institution of cultural mediation – the culture sections in quality European newspapers – from 1960 to 2010. Starting from the framework of cultural stratification and employing systematic content analysis both quantitative and qualitative of more than 13,000 newspaper articles, Enter Culture, Exit Arts? presents a synthetic yet empirically rich and detailed account of cultural transformation in Europe over the last five decades. It shows how classifications and hierarchies of culture have changed in course of the process towards increased cultural heterogeneity. Furthermore, it conceptualizes the key trends of rising popular culture and declining highbrow arts as two simultaneous processes: the one of legitimization of popular culture and the other of popularization of traditional legitimate culture, both important for the loosening of the boundary between ‘highbrow’ and ‘popular’. Through careful comparative analysis and illustrative snapshots into the specific socio-historical contexts in which the newspapers and their representations of culture are embedded – in Finland, France, Spain, Sweden, Turkey and the UK – the book reveals the key patterns and diversity of European variations in the transformation of cultural hierarchies since the 1960s. The book is a collective endeavour of a large-scale international research project active between 2013 and 2018.
  • Munoz Gonzalez, Rodrigo Antonio (Helsingfors universitet, 2017)
    This investigation analyzes the ideological representations of superhero films produced during recent years based on a Critical Discourse Analysis (CDA) approach. The figure of the ‘caped crusader’ has a long history of media production; the narratives of these characters have expanded from comic books to a variety of media outlets (Coogan, 2006; Reynolds, 1994), including recently streaming services such as Netflix. Thus, it becomes essential to understand the meanings contained in these stories, and how they are depicted. The purpose of this study is to understand the operation of political ideologies at a textual level in media products that are often targeted to global audiences. With this, it is intended to discuss the discursive concordance, negotiations, or critiques that these products might realize upon a certain political hegemony. Moreover, it reflects on the mode in which certain contemporary events are translated in popular narratives and how they affect them. Hence, this research is founded upon a qualitative basis. Regarding the empiric materials, a sample of films is selected to undertake the general aim of this research. The sample consists in two trilogies of recent films that tell the story of Batman and Captain America respectively. The first superhero forms part of a rich media production tradition; from live-action and animated TV series, to proper films, Batman unfolds a vast narrative universe that have gained audience attention and loyalty. The second ‘masked hero’ implies a path to perceive how an American hegemony is depicted in a group of films. The hero was created as a propagandistic effort of the United States during the Second World War (Dittmer, 2005, 2013). In this sense, it is important to identify whether or not the ideological charge of the character has prevailed in recent treatments. Superhero films comprise many social meanings. This research considers the character of the superhero as part of a contemporary mythology that thrives in mainstream popular culture. It analyzes the relationship between ideology, considered as a semiotic matrix that enables the production, reproduction, and consumption of certain meanings in a given society, with cinema. This effort broadens the comprehension of political ideologies in films by developing a systematic approach to the study of ideology in media based on a CDA perspective. It unravels a deep and detailed account of the discursive operations that moor an ideology in a text.