Browsing by Subject "popularisointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Pohjois-Koivisto, Tiina (2005)
    Pro gradu -työssäni tarkastelen sitä, miten yhteiskuntatiede näkyy suomalaisissa sanomalehdissä. Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomien, Turun Sanomien ja Aamulehden yhteiskuntatiedettä käsittelevistä jutuista. Olen ottanut jokaisesta sanomalehdestä yhden kuukauden lehdet aineistooni. Tiedejournalismin tutkimus on keskittynyt luonnontieteiseen ja lääketieteiseen, vaikka yhteiskuntatieteiden on havaittu olevan yksi yleisimmistä tiedeaiheista. Yhteiskuntatieteen näkyvyyttä mediassa ovat tutkineet yhdysvaltalaiset Weiss ja Singer (1988) sekä brittiläiset Fenton, Bryman, Deacon ja Birmingham (1998). Suomessa Erkki Kauhanen toteaa väitöskirjassaan yhteiskuntatieteiden olevan yksi pääkirjoitusten yleisimmistä tiedeaiheista. Nämä kolme tutkimusta ovat tutkimukseni tärkeimpiä lähteitä. Tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä, määrällisessä osassa pyrin luomaan yleiskuvaa yhteiskuntatieteestä suomalaisissa sanomalehdissä. Tutkimuskysymyksinä ovat muun muassa se, kuinka paljon yhteiskuntatieteitä käsitteleviä juttuja on sanomalehdissä ja mitkä tieteenalat ovat parhaiten edustettuina. Menetelmänä on määrällinen sisällönanalyysi. Analyysi paljastaa, että yhteiskuntatiedettä käsitteleviä juttuja on sanomalehdissä suhteellisen paljon. Yleisimmät tieteenalat ovat yhteiskuntahistoria sekä politiikan ja hallinnon tutkimus. Yhteiskuntatieteilijät kirjoittavat myös paljon juttuja sanomalehtiin, jolloin he pääsevät itse määrittelemään tieteen roolia sanomalehtien julkisuudessa. Tutkimuksen laadullisessa osassa tarkastelen pienemmän aineiston (27 juttua) pohjalta yhteiskuntatieteen sisältöjä sanomalehdissä. Menetelmänä on teema-analyysi ja diskurssianalyysi. Yhteiskuntatieteet nousevat sanomalehdissä esiin erityisesti kolmen teeman kautta: hyvin- ja pahoinvointi, politiikka ja demokratia sekä työelämä. Sanomalehdet nostavat yhteiskuntatieteen tutkimustulokset uudelleen esille pääkirjoituksissa ja ehdottavat yhteiskuntatieteen esittämiin ongelmiin ratkaisuja. Yhteiskuntatieteellä voidaan historiallisesti nähdä kolme idealistista roolia suhteessa yhteiskuntaan: sosiaaliteknologia, kriittinen yhteiskuntatiede sekä aikalaisanalyysi/ihmisten arkea selittävä yhteiskuntatiede. Selvitin analyysissä, miten eri roolit näkyvät tutkijoiden suorissa ja epäsuorissa lainauksissa. Analyysissä kävi ilmi, että sanomalehtien lainaamien tutkijoiden kommenteissa on eniten piirteitä kriittisestä yhteiskuntatieteestä. Sen sijaan sosiaaliteknologiaa ei sanomalehdissä juurikaan esiinny.