Browsing by Subject "porkkana"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Järvelä, Katja; Viinisalo, Mirja (Kuluttajatutkimuskeskus, 2006)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 9/2006
    Tutkimuksessa tarkasteltiin kuluttajien näkemyksiä porkkanan laadusta. Tavoitteena oli selvittää, mitä kuluttajat ymmärtävät porkkanan laadulla, millaiseksi he sen arvioivat ja millaisia odotuksia heillä on laadun kehittämiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin kuluttajien ryhmäkeskustelujen avulla. Seitsemään ryhmään osallistui yhteensä 47 pääkaupunkiseudulla asuvaa Kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajapanelistia, joista muodostettiin lähinnä iän ja perheen elinvaiheen mukaan kolmenlaisia ryhmiä: nk. kokeneet kuluttajat (yli 50 v.), lapsiperheiden vanhemmat (34-45 v., nuorin lapsi alle 13 v.) sekä nuoret aikuiset (alle 34 v., ei lapsia). Kuluttajaryhmien välillä oli selviä eroja porkkanan, ja yleensä vihannesten, käytössä. Selkeäksi erottelevaksi tekijäksi osoittautui se, syödäänkö porkkana kypsennettynä vai raakana. Kokeneet kuluttajat suosivat juureksia, joita hyödynnetään monipuolisesti ruoanvalmistuksessa. Lapsiperheissä vihanneksia syödään niin ikään monin tavoin ja heidän käyttämiensä vihannesten kirjo on laaja. Sekä kokeneet kuluttajat että lapsiperheiden vanhemmat kuvailivat porkkanaa säännöllisesti ostettavaksi peruselintarvikkeeksi, jota käytetään ruoanlaitossa ja leivonnassa sekä erityisesti lapsiperheissä napostellaan sellaisenaan. Nuorten aikuisten vihannesten käyttö painottuu tuorekäyttöön ja etenkin leivän päällä syötäviin vihanneksiin. Myös porkkana syödään enimmäkseen raakana. Heille porkkana on pikemminkin satunnainen heräteostos kuin peruselintarvike. Porkkanan syönnin perustelut olivat kuitenkin varsin yhteneväiset kaikissa kuluttajaryhmissä. Terveellisyys, monikäyttöisyys, hyvä saatavuus ja edullisuus nousivat päällimmäisiksi syiksi käyttää porkkanaa. Myös tottumus mainittiin usein yhtenä perusteluna. Porkkanan laatu on ensisijaisesti makeutta ja mehukkuutta. Tärkeitä laadun ulottuvuuksia ovat myös porkkanan kova, napakka rakenne sekä ulkoinen kauppakunto. Ulkoisen kauppakunnon nähtiin parantuneen, myös laadun vaihtelun vuoden mittaan katsottiin pienentyneen. Sen sijaan porkkanan makua moitittiin usein kitkeräksi ja porkkanoita kuiviksi sekä puumaisiksi. Hankalana koettiin sekin, että maussa on suuria eroja ostoskerrasta toiseen eikä hyvää makua ja mehukkuutta ole helppo ennakoida ostotilanteessa. Kuluttajat pyrkivät tunnistamaan hyvää laatua etenkin hankintapaikan (esim. suoramyynti, suuret marketit), myyntitavan (multa- ja irtoporkkana), koon (ei liian suuria), alkuperän (viljelijätieto, kotimaisuus) sekä esimerkiksi tuotantotavan avulla. Kuluttajat toivovat, että porkkanoiden makeutta ja mehukkuutta voitaisiin parantaa. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että porkkanaa markkinoitaisiin perunan tavoin selvemmin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Ongelmat ulkoisessa kauppakunnossa, kuten esim. mustumat ja halkeamat, liitettiin lähinnä pakattuun porkkanaan. Erityisesti pienten kauppojen toivottiin kiinnittävän enemmän huomiota porkkanan kiertonopeuteen kaupassa. Irtoporkkanaa pidettiinkin pääsääntöisesti parempana vaihtoehtona laadun takia, mutta myös siksi, että se antaa kuluttajalle mahdollisuuden valikoida haluamiaan porkkanoita itselleen sopivan määrän. Etenkin kokeneet kuluttajat arvostavat irtomyynnin lisäksi myös sitä, että porkkanat eivät ole pestyjä. Multa- ja irtoporkkanoiden saatavuutta tulisikin kuluttajien mielestä lisätä nykyisestään. Porkkanan imagoa pidettiin arkisena, jopa tylsänä. Porkkanan houkuttelevampi esillepano kaupassa voisi lisätä porkkanan kiinnostavuutta ja arvostusta kuluttajien silmissä. Kuluttajien mielestä tärkeää on myös se, millaisia makukokemuksia lapset ja nuoret saavat porkkanasta. Heidän mielestään suurtalouksien kuiva porkkanaraaste kaipaisi ehdottomasti tuotekehittelyä. Porkkanaa tuotteistamalla saatettaisiin saada lisää porkkanan syöjiä. Naposteluun tarkoitetut miniporkkanat olivat tuttuja kaikissa kuluttajaryhmissä. Mitä nuoremmasta kuluttajasta oli kyse, sitä todennäköisemmin naposteluporkkanoille oli myös löydetty sopiva käyttökonteksti. Kuluttajat uskoivatkin, että terveellisyyden ja helppouden yhdistävät välipalatyyppiset porkkanatuotteet voisivat menestyä myös jatkossa.
  • Mustanoja, Ella (Helsingfors universitet, 2014)
    The literature review was concerned with colourful vegetables and the most common pigments in vegetables: carotenoids, anthocyanins, betalaines and chlorophyll. In addition, how thermal treatments affect these pigments and the structure of vegetable was reviewed. The aim of the experimental work was to investigate the effect of thermal treatments on the colour, pigments and texture of carrots and beet-roots. Seven coloured carrot cultivars and four coloured beet-root cultivars were examined. Three different kinds of thermal treatments were applied to the samples: blanching, boiling and steaming. Orange and purple carrots contained the highest amounts of carotenoids. The total carotenoid content of the carrots increased due to the thermal treatments. Purple carrots were the only carrots which contained anthocyanins. Anthocyanin stability is pH dependent: boiling in slightly acidic water had a minor impact on anthocyanin content than boiling in pure water. Red beet was the most betalain-rich beet-root. Other cultivars contained remarkably less betalaines. Betalain content decreased due to the thermal treatments. Betalain degradation due to the thermal treatments was detected as the pigment content and colour changed. Thermal treatments softened the vegetable structure. Thermal treatment improves the extraction of the pigments from the vegetable structure, which was detected as the increase in pigment concentration, leading to an enhancement of bioavailability of pigments. However, long thermal treatments cause pigment degradation and reduce the nutritional value of the vegetables.
  • Hyytiäinen, Heli (Helsingin yliopisto, 2021)
    Peeling of carrot removes the epidermis and some sub-epidermal tissue. The new outer layer of cells is damaged, and it causes leakage of cellular fluids. The peeled surface is replaced by a new protective layer which is white material. Surface whitening is most likely due to drying of the outer tissue, lignin synthesis, or decreased carotenoid levels during storage of the carrot. The aim of the dissertation was to find efficient processing methods for controlling the surface whitening of carrot. Controlling surface whitening is important because from a consumer perspective it is a sign of a loss of freshness. Efforts were made to control the discoloration of the carrot surface with help of enhanced polishing, acidity control and edible film. The processing methods were as follows: twice polished (A), three times polished (B), three times polished + citric acid (C), three times polished + edible film (D). After polishing all the samples were immersed in ozonated water (0,3 ppm, 4 min). The samples were packed in LDPE or OPP packages. The samples were stored for 16 days at temperature of +4–6 ̊ C. Quality changes of the samples were assessed by packaging gas content, surface pH, colour measurements, images, microscopic images, microbiological quality and sensory evaluation. Processing with citric acid (C) and edible film (D) slowed formation of white surface for up to seven days, after that the differences between the processing methods decreased so much that they could not be detected any more. Sensory evaluation was done after nine days of storage. The appearance of the fresh-cut carrots was least white when the processing method was D and packaging material LDPE. Off-flavours detected were most likely due to natural taste variation of carrots.
  • Laamanen, Tuija-Liina (Helsingfors universitet, 2015)
    Carrot production is very specialized and professional in Finland. Long term storage of the yield is necessary during winter. In storage, the resistance of carrots to diseases decreases even with optimized storage conditions. Diseases can cause huge losses during long storage periods, but the severity of losses varies between years and fields. One of the most harmful diseases of carrots during storage is Mycocentrospora acerina. It is a soil borne fungus that cannot be controlled by fungicides. This is a study of the test method to evaluate the risk of M. acerina in a field. In this test slices of carrots were placed in a container with collected soil samples from a test field. The containers with soil samples and carrot slices were kept six weeks in the dark at +15 °C temperature. After that it was possible to see if M. acerina had grown up from the soil and infected the carrots by forming dark colored patches to the carrot slices. By calculating and comparing the amount of patches on each soil sample it was possible to evaluate the risk of M. acerina in a test field. Results from the test were compared to amount of M. acerina infection found in stored carrots harvested from the same fields. The study showed that it is possible to evaluate the risk of M. acerina. Soil samples can be collected in different times of the year, and the test can be made with fresh or storage carrots. The test samples need to be comparable, so they must be collected the same way and the amount of samples in each container must be sufficient to minimize variation. This study will introduce simple guidelines that farmers can use to test fields and evaluate the risk of M. acerina.
  • Tuukkanen, Eija (Helsingin yliopisto, 2018)
    An edible coating is defined as a thin layer of material, which can be eaten as part of the whole product. The literature review focused on edible coating materials, the preparation of the coat-ings and coating applications. The aim of the experimental work was to determine the suitability of different coating materials as an edible coating on the surface of the fresh cut carrots and parsnips and how roasting affected the coatings and coated root vegetables. The root vegetables were coated with three types of emulsions which were made from the soy protein isolate, chi-tosan and hydroxypropyl methylcellulose (HPMC K4M) using the dipping method. Further-more, the thyme essential oil was added to the coatings, mainly to provide aroma. The study also contained uncoated root vegetables. The samples were stored in a plastic bag or without a plastic bag. The shelf life of root vegetables was measured as the change in the weight caused by the loss of water vapor. The effect on the roasting was studied by baking loss, firmness and colour measurements. All tested coatings improved the appearance of root vegetables after the roasting and they did not impair the taste of root vegetables. The chitosan coating was the most suitable for the fresh cut and roasted root vegetables though further studies are needed to achieve optimal edible coatings for roasting. The coated carrots in a bag were redder than the uncoated carrots in a bag thus the colour was better preserved in the coated carrots. The coating itself was not enough to keep the root vegetables fresh during the storage. After roasting the root vegetables without the bag were considerably harder than the root vegetables in the bag. It is challenging to develop edible coatings suitable for the fresh cut and roasted vegetables. Coating has to stay on the surface of the vegetable and the properties of the coating must be designed for the vegetable in question. The moisture, respiration and purpose of use of the vege-table must be taken into consideration when developing such a coating.
  • Grotenfelt, Gösta (Elintarvehallitus, 1918)
    Elintarvehallituksen lehtisiä; n:o 16
  • Pitkälä, Anna; Virtanen, Terhi; Joutsen, Suvi; Leimi, Anna; Tuominen, Pirkko (Evira, 2009)
    2/2009
    Yersinioosi on Yersinia enterocolitica- tai Y. pseudotuberculosis -bakteereiden aiheuttama suolistoinfektio. Sen pääoireet ovat kuume, vatsakivut, ripuli ja oksentelu, jotka kestävät tavallisesti 1-3 viikkoa. Oireet voivat muistuttaa umpilisäkkeen tulehdusta ja johtaa turhaan umpilisäkkeen poistoon. Tauti voi aiheuttaa vuosia kestäviä jälkitauteja. Suomessa raportoidaan vuosittain 500-700 yersiniatartuntaa. Y. enterocolitica aiheuttaa yleensä yksittäisiä infektioita; viimeisten 10 vuoden aikana on todettu yksi epidemia. Y. pseudotuberculosis on aiheuttanut yhdeksän epidemiaa, mikä on kansainvälisestikin poikkeuksellista. Sianlihaa pidetään Y. enterocolitican tärkeimpänä tartunnanlähteenä ihmiselle. Y. pseudotuberculosis -epidemioissa kasvikset, erityisesti porkkanat on todettu epidemioiden lähteeksi. Suomalainen sika toimii Y. enterocolitican varastona. Tähän asti on arveltu, että valtaosa yersiniatapauksista olisi kotimaisia, mutta luultavasti tartuntojen kotimaisuusaste on oletettua alhaisempi. Enteropatogeenisista yersinioista tarvittaisiin lisää tietoa riskinarviointia varten, jotta riskinhallinta voitaisiin kohdentaa oikein. Ensin tarvitaan kuitenkin toimivia analyysimenetelmiä, jotta riskielintarvikkeita ja tartuntateitä voidaan selvittää.