Browsing by Subject "positiiviset tunteet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Markkola, Pihla-Maria (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämä eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma on eläinten positiivisia tunteita käsittelevä kirjallisuuskatsaus, jossa keskitytään siihen, miten eläinten positiiviset tunteet voidaan määritellä, mitä niistä tiedetään ja miten niitä voidaan mitata. Eläinten tunteiden määrittäminen on yhteiskunnallisesti merkittävää esimerkiksi eläinsuojelulain uudistusta tai erilaisia eläintenpito- ja koulutustapoja tarkasteltaessa. Mahdollisuus positiivisiin kokemuksiin on nykyään myös osa eläinten hyvinvoinnin määritelmää. Eläinten positiivisten tunteiden tutkimus onkin tällä vuosituhannella lisääntynyt ja tutkimustieto aiheesta on moninaista. Positiivisten tunteiden mittaamiseen ei kuitenkaan ole vielä olemassa vakiintuneita tapoja tai yhteistä konsensusta, minkä vuoksi lisää tutkimustietoa aiheesta tarvitaan. Tämä kirjallisuuskatsaus pyrkii avaamaan positiivisten tunteiden tutkimisen taustaa niin käsitteiden kuin lyhyesti tunteisiin liittyvän neurologiankin osalta, sekä kertomaan tämänhetkisistä tunteiden tutkimisen tavoista ja mahdollisuuksista.
  • Alatulkkila, Saara (Helsingin yliopisto, 2021)
    Research on adolescents’ life satisfaction has increased only in recent years. Previous research has indicated that many variables are in association with life satisfaction. However, there has been need for more research on variables that affect adolescents’ life satisfaction and overall subjective well-being. In this thesis, it is researched how positive emotions, sense of belonging at school, self-efficacy, gender, and socioeconomic status affect life satisfaction of Finnish adolescents by way of the PISA 2018 research data. In addition, the differences between girls and boys in life satisfaction, positive emotions, sense of belonging at school, and self-efficacy are examined. The data used in this study were the answers to the PISA 2018 student questionnaire. The data represented the entire Finland, and the sample size was large (n = 5649). Analyses of the data were carried out with IBM SPSS 27 and the IEA International Database Analyzer (version 4.0.39). Analytical methods used in this study were linear regression analysis and independent samples t-test. According to the regression analysis, independent variables explained 39 % of the variance of life satisfaction, in which case the effect size was quite large. All variables, except socioeconomic status, had statistically significant effects on life satisfaction. The most predictive of all independent variables seemed to be positive emotions (β = .42, p < .001). As for the t-tests, they showed statistically significant differences between girls and boys’ mean values in both life satisfaction and sense of belonging at school. However, effect sizes were quite small. According to the results, positive emotions, sense of belonging at school, self-efficacy and gender affect adolescents’ life satisfaction. There are also differences in life satisfaction and sense of belonging at school between genders.
  • Usvakorpi, Mirva (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pro gradu-tutkielmassani tavoitteenani on selvittää minkälaista valtaa sosiaalityöntekijät oman arvionsa mukaan käyttävät, minkälaisia perusteluja he antavat vallankäytölle, minkälaisissa tilanteissa sosiaalityöntekijät kokevat käyttävänsä valtaa sekä minkälaisia tunnekokemuksia tilanteisiin on liittynyt. Tutkin myös sitä, miten vallankäyttöön liittyvä tunnekokemus vaikuttaa vallankäyttöön sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimivat Foucault´n ajatukset vallasta sekä sosiologi Arlie Hochschildin ajatukset tunnetyöstä. Lähestyn tutkielmani aihetta Foucault´n kurivallan ja biovallan käsitteitä hyödyntäen. Hochschildin tunnetyön käsitteen lisäksi kuvaan tunteita positiivisten ja negatiivisten tunteiden käsitteillä. Tutkimusaineisto koostuu kymmenen eri sosiaalityön sektoreilla työskentelevien sosiaalityöntekijöiden haastatteluista. Tutkimusmenetelminä olen käyttänyt teemahaastattelua ja kriittisen tapauksen menetelmää. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällön analyysin avulla. Tutkimustulosteni perusteella sosiaalityöntekijöiden vallan muodot ovat viranomaisvalta, osallistava valta sekä asiantuntijavalta. Sosiaalityöntekjöiden perusteluja vallankäytölle ovat syrjäytymisen ehkäiseminen, viranomaisrooli ja lakisääteisyys, ammatillinen arvio ja faktatiedot, asiakkaan hyvinvoinnin lisääminen, lapsen etu, empatia ja eettinen arvio sekä huoli. Sosiaalityöntekijät käyttävät valtaa tutkimustulosteni perusteella päätöksentekotilanteissa, arviointi-ja selvitystilanteissa sekä vuorovaikutus-ja kohtaamistilanteissa asiakkaiden kanssa. Vallankäyttöön liittyy enemmän negatiivisia kuin positiivisia tunteita. Negatiiviset tunteet kiinnittyvät erityisesti itsemääräämisoikeuteen puuttuvaan vallankäyttöön. Positiiviset tunteet liittyvät sosiaalityöntekijän kokemaan empatiaan sekä helpottuneisuuteen, kun vaativa asiakastilanne on saatu ratkaistuksi. Positiiviset tunteet liittyvät myös tilanteisiin, joissa sosiaalityöntekijä voi käyttää valtaansa ajaakseen asiakkaan asiaa eteenpäin. Tutkimuksen tulosten perusteella vallankäyttöön liittyvät tunnekokemukset vaikuttavat vallankäyttöön pääsääntöisesti epäsuorasti.