Browsing by Subject "post-conflict"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Ilmonen, Saara (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielma keskittyy analysoimaan kapinallisryhmien muodonmuutosta poliittisiksi puolueiksi sisällissodan jälkeen ja siihen, kuinka kapinallistausta näkyy poliittisen puolueen toiminnassa. Aiempi tutkimus kapinallisryhmien muodonmuutoksesta poliittisiksi puolueiksi on kehittynyt pääosin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Kylmän sodan päättyminen, lisääntyneet sisällissodat ja demokratisaation kolmas aalto ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet siihen, että yhä useamman konfliktin jälkeen sen osallisina olleista entisistä kapinallisryhmistä kehittyy poliittisia puolueita. Työn tavoitteena on aiempaa tutkimuskirjallisuutta hyödyksi käyttäen ja kahta maatapausta vertaillen tuottaa analyysia kapinallisryhmistä poliittisiksi puolueiksi ryhtyneiden poliittisten toimijoiden vaikutuksesta maan demokratiakehitykseen pidemmällä aikavälillä. Lisäksi työ osaltaan kontribuoi sekä konfliktinjälkeistä demokratisaatiota analysoivaan tutkimuskirjallisuuteen sekä Burundia ja Ruandia analysoivan kirjallisuuteen. Tutkimuskysymyksiä etsitän vastauksia aikaisempaa tutkimusta analysoivan vertailevan tutkimuksen avulla, missä käytetään lisäksi kahta esimerkkitapausta. Vertailevaan tutkimukseen on valikoitunut kaksi samankaltaista Keski-Afrikan valtiota, Burundi ja Ruanda. Maiden jaettu historia, yhtenevä etninen rakenne ja samankaltainen kehityskulku siirtomaavallan jälkeen tekevät niistä ideaaliset vertailukohteet, sillä muuttujien määrä pysyy minimissään ja vertailussa voidaan keskittyä analysoimaan kapinallistaustan vaikutusta valtapuolueiden toimintaan. Työn materiaalina käytetään aiempaa akateemista tutkimusta, maakohtaisia raportteja sekä muuta olennaista kirjallisuutta. Konfliktinjälkeinen demokratiakehitys sekä Burundissa että Ruandassa on ollut negatiivista. Kummassakin maassa poliittiset vapaudet ovat erittäin rajalliset ja valta on keskittynyt valtapuolueiden ja niiden sidosryhmien käsiin. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana maista on tullut autoritaarisia yksipuoluevaltioita, jossa poliittiset päätökset tekee valtapuolueen sisällä oleva pienempi ryhmä. Poliittinen oppositio on olematon ja säännöllisiä vaaleja järjestään näön lähinnä vuoksi.
  • Hyvärinen, Katariina (Helsingfors universitet, 2016)
    This thesis examines silence and silencing that surrounds conflict-related sexual violence in post-conflict Bosnia and Herzegovina. The war in Bosnia in 1992-1995 was marked by the systematic use of conflict-related sexual violence. Women were targeted by the use of conflict-related sexual violence with the goal of achieving genocide. The post-conflict period in Bosnia provides the context for this research. The theoretical discussion of this thesis consists of two parts, the first consisting of theorisation on the use of conflict-related sexual violence. The second consists of theorisation on silence, silencing of women and the silence surrounding conflict-related sexual violence. The research material consists of the five thematic interviews. The interviewees were chosen based on their primary field and experience, ranging from international politics, the UN women, peace and security agenda, women’s rights, human rights, conflicts, to gender-based violence. All of the interviewees are Finnish. Qualitative content analysis was utilised to analyse the research material. The theoretical discussion of this research provided strong guidance in the analysis of the research material. The analysis of the research indicates that silence and silencing manifest themselves in multifaceted ways. Survivors are silenced due to the shame and stigma associated with conflict-related sexual violence, as well as due to trauma. The analysis indicates that conflict-related sexual violence is an unspeakable war crime. The silence surrounding conflict-related sexual violence was also demonstrated to impact society, as the unspeakability of the events of war was shown to prevent society from facilitating a dialogue on the issue. The research material also illustrated how silence can be understood as a representation. The suicides of some survivors of conflict-related sexual violence were represented as the ultimate silence. The neglect to implement policy and legislation on the part of Bosnian politicians was also demonstrated to constitute a form of silencing. Thirdly, the exclusion of women and thus survivors of conflict-related sexual violence from post-conflict processes, such as peace negotiations, was shown to be a form of silencing, as the exclusion of women signifies the exclusion of women’s issues from the negotiations. Finally, impunity for conflict-related sexual violence was demonstrated to be a form of silencing, as impunity cultivates the silence surrounding conflict-related sexual violence. Ultimately, the research results demonstrate that the impact of the silence and silencing that surrounds conflict-related sexual violence in post-conflict Bosnia is an impediment to how survivors, their families, society, as well as the whole nation, has been able to deal with the past experiences of conflict-related sexual violence that took place during the war.