Browsing by Subject "probiootit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Niinimäki, Viola (Helsingfors universitet, 2013)
    The aim of this research was to investigate the effects of two different probiotics on intestinal microbiota and secretory immunoglobulin A (sIgA) in healthy, well-trained adults from Canberra, Australia. Master thesis work was performed as a part of a clinical, placebo-controlled double-blind test, which aimed to investigate the ability of probiotics to improve immunity and reduce the risk of respiratory tract infections in above-mentioned group. Also research aimed to find out the possible correlation between health effects, changes in intestinal microbiota and sIgA. A hypothesis of this work is that amounts of probiotic L. acidophilus NCFM, B. lactis Bi-07, B. lactis Bl-04 strains, Bifidobacterium and Lactobacillus species will arise during intervention in groups using probiotics. A number of potentially pathogenic Clostridium cluster XIVab and Enterococcus species will decrease, whereas amounts of secretory IgA will supposedly grow towards the end of intervention. The total number of intestinal bacteria will presumably remain relatively stable. Totally 450 subjects participated in the study and 120 of them gave samples for microbiological and immunological analyses of this work. Intervention was performed in winter season and continued for 150 days. Flow cytometry was used to investigate the total number of intestinal bacteria and quantitative PCR (qPCR) was used to investigate the changes in intestinal microbiota respectively. Sandwich-ELISA was used study changes in sIgA concentrations. The total number of intestinal bacteria was typical for the large intestine and remained stable between time-points. The changes in amounts of sIgA and intestinal bacterial groups weren’t statistically significant in any group. The numbers of bacterial groups studied by qPCRmethod were also normal. Although the results for intestinal microbiota and secretory IgA weren’t statistically significant, a clinical part associated with this research showed that both probiotics reduced the frequency of lower respiratory tract infections and use of medicines. However, B. lactis Bl-04 strain was more effective in preventing upper respiratory tract infections in studied population. Intestinal microbiota and secretory IgA weren’t probably important parameters in the assessment of probiotic effects on respiratory tract infections in healthy, well-trained adults. The reliability of results for this work could be improved by adding the number of subjects and time-points.
  • Ilves, Viivi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan probiootit ovat eläviä mikro-organismeja, joista on oikein käytettynä isännälle terveyshyötyä. Probioottien hyöty sairauksien hoidossa perustuu niiden kykyyn inhiboida patogeenisia lajeja kilpailemalla niiden kanssa samoista resursseista; ravinnosta ja elintilasta. Probioottien on lisäksi havaittu voivan muokata immuunireaktioita muun muassa tulehdussolujen ja tulehdusvälittäjäaineiden määriä vähentämällä. Haittavaikutukset ovat pienempiä verrattuna moniin lääkeaineisiin. Probiootit tunnetaan erityisesti niiden edullisista suolistovaikutuksista, mutta niistä on etsitty hoitokeinoa lisäksi enenevässä määrin myös suusairauksiin; sekä iensairauksiin että kariekseen. Edullisuus, turvallisuus ja mahdollisuus käyttää niitä osana potilaan omahoitoa tekevät probiooteista kiinnostavan lisän koko suunterveyden, ei vain iensairauksien, hoidossa. Erilaisia probiootteja sisältäviä suunhoitotuotteita, kuten imeskelytabletteja ja suuvesiä, on jo markkinoilla. Parodontiittipotilaiden suun mikrobifloora eroaa terveen suun mikrobifloorasta. Terveen normaaliflooran järkkymisellä voi olla haitallisia vaikutuksia suunterveydelle. Iensairauden synnyssä oleellinen käännekohta on suun mikrobiflooran asteittainen muuttuminen patogeenisempään suuntaan ja epäedullinen isännän vaste. Tutkimuksen tarkoituksena oli ottaa selvää, voisiko probiooteista olla apua muuttamaan suun mikrobiflooraa terveempään suuntaan ja siten iensairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Tutkimus toteutetiin kirjallisuuskatsauksena perehtymällä probioottien vaikutuksista tehtyihin in vitro- ja in vivo-tutkimuksiin painottuen aivan lähivuosina tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimustulokset probioottien hyödyistä iensairauksien hoidossa vaihtelevat. Probioottien on todettu voivan ainakin väliaikaisesti syrjäyttää patogeenisia parodontiittibakteereja. Osassa kliinisistä tutkimuksista probiooteista on todettu saatavan hyötyä verrattuna pelkkään konventionaaliseen hoitoon. Osassa taas hyödyt ovat osoittautuneet vähäisiksi. Lisäksi iensairauksien probioottihoidon pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä näyttöä.
  • Levo, Jenni (Helsingin yliopisto, 2019)
    Pintahygienialla tarkoitetaan elottomien pintojen mikrobitaakan hallintaa, ja sen pyrkimyksenä on ehkäistä infektioiden leviämistä. Mikrobeilla on kyky tarttua pintoihin ja muodostaa siten biofilmejä. Perinteiset pintahygienian hallintamenetelmät keskittyvät mikrobien määrän vähentämiseen tai niiden tuhoamiseen pinnoilta. Pintahygieniaa voidaan tutkia näytteenotolla. Tavallisesti pinnoilta otettavat näytteet ovat mikrobiologisia näytteitä. Kokonaispesäkeluku mittaa pinnalla olevien kaikkien hapellisissa oloissa lisääntyvien mikrobien määrää. Lisäksi pinnoilta voidaan mitata mahdollista ulostesaastumista indikaattoribakteerien avulla. Enterobakteerit ovat tyypillisiä ulosteperäisen saastumisen indikaattoreita. Sienten sukuun kuuluvia homeita ja hiivoja on tutkittu pintahygieniassa vain vähän. Homeiden terveydelle haitallisen esiintymisen tutkimukset ovat keskittyneet rakenteiden kosteusvaurioihin ja ilmassa esiintyviin homeisiin. Verrattain uutena innovaationa pintahygienian maailmaan ovat tulleet probioottiset pesuaineet, jotka sisältävät ihmisen terveydelle hyödyllisten bakteerikantojen itiöitä. Probioottista pesuainetta voidaan käyttää pintojen puhdistuksessa tavanomaisen pesuaineen sijaan. On osoitettu, että pesuaineessa olevat Bacillus-suvun bakteerikantojen itiöt pystyvät germinoitumaan kuivalla ja elottomalla pinnalla. Ne muodostavat pinnalle biofilmin ja aiheuttavat kilpailua pinnan muille mikro-organismeille, ja vähentävät muiden mikrobien osuutta pinnan mikrobipopulaatiossa. Probioottien käyttö pesuaineissa on ajan hengen mukaista alati lisääntyvän mikrobilääkeresistenssin takia. Koska on havaittu, että mikrobeilla esiintyy resistenssiä tavanomaisesti käytetyille desinfektioaineille, niiden rutiininomainen käyttö ei suuressa mittakaavassa ole eduksi resistenssin hallinnassa. Probioottisten bakteerien muodostama kilpailu pinnoilla voi olla ratkaisu lisääntyvän resistenssiongelman hallintaan pintahygienian yhteydessä. Kokeellisessa osassa tutkittiin probioottisten pesuaineiden tehoa matkustajalaivan hyttien siivouksessa. Tutkimuksessa verrattiin probioottisella pesuaineella puhdistettujen hyttien tuloksia tavanomaisilla pesuaineilla puhdistettujen verrokkihyttien tuloksiin. Näytteitä otettiin DipSlide-kontaktiliuskoille kylpyhuoneen hanan kahvasta, lavuaaritasolta, suihkukopin seinältä ja hytin yöpöydältä. Näytteet olivat kokonaismikrobi- ja enterobakteerinäytteitä, sekä hiiva- ja homenäytteitä. Näytteitä kerättiin ennen ja jälkeen siivouksen kolmena näytteenottokertana noin kuukauden mittaisella ajanjaksolla. Hyttien pintahygienian taso arvioitiin olevan hyvä tai tyydyttävä tutkimuksen lähtötilanteessa. Probioottisilla pesuaineilla puhdistetuissa hyteissä todettiin keskimäärin suurempia kokonaispesäkelukuja kuin verrokkihyteissä. Ennen siivousta otetuissa näytteissä kokonaispesäkeluku kasvoi tutkimuksen edetessä, mitä voidaan pitää mahdollisena osoituksena probioottisten bakteerien muodostamasta biofilmistä. Enterobakteereita löydettiin näytteistä vain hyvin vähän koko tutkimuksen aikana.