Browsing by Subject "professionalisoituminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Aaltonen, Pia (2003)
    Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko kansanedustajien asema professionalisoitunut vuosina 1945 - 1999.Tutkimuksessa haluttiin valottaa professionalisoitumista sekä ammattimaistumisnäkökulmasta että typologisesta, piirreteoreettisesta näkökulmasta. Jälkimmäisen näkökulman mukaan tutkittavaksi ominaisuudeksi valittiin koulutus. Koska professioteoreettisesta näkökulmasta katsottuna tutkintojen sisällöillä on erityistä merkitystä, tutkittaviksi koulutuksiksi valittiin yhteiskunta- ja oikeustieteellinen koulutus. Indikaattoreina käytettiin kansanedustajien koulutusta ja edustajakauden pituutta koskevia tietoja. Muina indikaattoreina käytettiin kansanedustajien kouliutumista, jolla vitataan kansanedustajan tehtäviin ja poliittiseen toimintaan sekä ennen uran alkua että sen aikana tapahtuvaa epävirallista kouluttautumista. Myös kansanedustajien palkkiokehityksen ja avustajajärjestelmän merkitystä arvioitiin professioteoreettisesta näkökulmasta. Tärkeimpänä lähteenä käytettiin Suomen eduskunnan sähköistä edustajamatrikkelia, josta kansanedustajia koskevat tiedot kerättiin. Tiedot kerättiin vaalivuosittain 16 eduskunnasta. Edustajaluettelot on saatu kunkin vaalikauden ensimmäisten valtiopäivien pöytäkirjoista. Koulutusluokituksena käytettiin Tilastokeskuksen sähköistä koulutusluokitusta. Muina lähteinä käytettiin Ilkka Ruostetsaaren professionalisoitumista koskevaa kahta tutkimusta, Susanne Sindan pro gradu -tutkielman tietoja kansanedustajien palkkiojärjestelmän kehityksestä sekä Taina Kaasalaisen pro gradu -tutkielmaa kansanedustajien avustajajärjestelmän merkityksestä. Tutkimuksessa todettiin, että kansanedustajien asema on käytetyillä indikaattoreilla tarkasteltuna professionalisoitunut. Yhteiskunta- ja oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneiden edustajien määrä on tarkastellulla ajanjaksolla selvästi kasvanut, ja heidän osuutensa kaikista kansanedustajista on noussut merkitsevästi. Myös yhteiskuntatieteilijöiden osuus kaikista kansanedustajista on kasvanut, ja heidän osuutensa on noussut oikeustieteilijöitäkin suuremmaksi. Uudelleenvalintojen määrä kuvaa sekä valintaprosesseissa että itse edustajatoimessa hankittua kokemuksen määrää. Vaalikauden pidennys vuonna 1954 on vaikuttanut kansanedustajien aseman professionalisoitumiseen, ja se näkyy myös uudelleenvalintojen määrän vähenemisessä. Vuosina 1945 – 1999 edustajista kuitenkin vähintään 40 prosenttia on jatkanut edustajantyötänsä tulemalla valituksi vähintään kolme kertaa kansanedustajaksi. Tätä voidaan pitää selkeänä merkkinä kansanedustajien aseman professionalisoitumisesta. Myös niiden kansanedustajien, joilla on yhteiskunta- tai oikeustieteellinen tutkinto ja joilla on sen lisäksi neljä tai useampi uudelleenvalintaa, määrä on ollut hienoisessa kasvussa. Vaikka ajanjakso, jolla kasvua on tapahtunut, onkin verrattain lyhyt, eikä sen perusteella voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, on todettava, että suuntausta voidaan pitää merkkinä kansanedustajien aseman professionalisoitumisesta. Kansanedustajien osuutta, jotka ovat kouliutuneet yhteiskunnallis-poliittisessa toiminnassa ennen eduskuntaan valituksi tuloaan, voidaan pitää merkkinä kansanedustajien aseman professionalisoitumisesta. Esimerkiksi kunnallisissa luottamustehtävissä hankittua kokemusta on vuosina 1945 - 1999 ollut vähintään 76 prosentilla kansanedustajista. Kiinteän ja verraten korkean palkkauksen järjestämistä on pidetty sitä tärkeämpänä, mitä enemmän kansanedustajat ovat muuttuneet luottamushenkilöistä ammattipoliitikoiksi. Myös kansanedustajien palkkiojärjestelmän kehittyminen on tutkimuksen tulosten perusteella vahvistanut kansanedustajien aseman professionalisoitumista. Aiemmassa tutkimuksessa on lisäksi osoitettu, että kansanedustajien avustajajärjestelmä on lisännyt kansanedustajien tietoperustaa, vahvistanut eduskunnan toimintaedellytyksiä ja asemaa sekä parantanut edustajien työn tasoa. Kansanedustajien avustajajärjestelmän luominen on merkinnyt myös kansanedustajien aseman professionalisoitumista. Kansaedustajien aseman professionalisoitumista selittävät monet eri tekijät. Työmäärän lisääntyminen on yksi tekijä, mutta ei suinkaan ainoa. Koulutusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset ja yleinen yhteiskunnallinen kehitys edellyttää yhä enenevässä määrin erikoiskoulutusta ja -tutkintoja. Kansanedustajien professionalisoitumista voidaankin pitää seurauksena julkisella sektorilla tapahtuneista muutoksista, joiden seurauksena on luotu kokonaan uudet koulutusmarkkinat. Siten esimerkiksi yhteiskuntatieteellisen kulutuksen lisääntyminen näkyy selkeästi myös kansanedustajien koulutustaustassa.
  • Härkönen, Susanna (Helsingfors universitet, 2011)
    In my thesis I study fashion bloggers’ consumption speech. The aim of this study is to clarify.what kind of consumption is expressed in fashion blogs and what kind of development has happened in fashion blogs since 2007 until this study, based on the research material and my own observations. I have applied qualitative research method in this study. I have collected my research material from ten fashion blogs which were written by women in two different time periods in year 2009. In addition the study has etnography and netnography features. I have used typecasting and typology in analyzing the research material. The findings of the study indicate that seeing fashion bloggers as identity-seekers is associated with searching of own style and desire to differentiate. Traditional view of consumers as choosers and passive agents in the market is receding since in this study fashion bloggers appear to be active actors and producers. Also fashion bloggers are constantly seeking new consumer experiences and communicate with each other by conveying meanings through their consumption. In this study fashion bloggers’ consumption speeches appear to be rational in the frame of the consumer ethos of economism and traditional Finnish consumption speech. Economy is a virtue and prices influence buying decisions. However fashion bloggers know how to enjoy consumption in a controlled way. Consumption speeches follow also tradition of the consumer ethos of green consumerism which is manifested in avoiding fanaticism and preference of traditional and social media flea markets. Fashion bloggers’ consumer speeches imply social necessity because maintaining a fashion blog interesting requires continuous passion for new consumer products. On the basis of this study fashion blogs emphasize collectivity and consumption is very feminine. Based on research material and my own observations fashion blogs are changing into lifestyle blogs because they tell more and more of other than consumption related issues. At the same time fashion bloggers are developing from ordinary consumers towards expertise, in other words they are professionalising. Professionalised fashion bloggers act as new age consumer informants and new words and meanings are created in fashion blogs. Also fashion bloggers have develop such knowledge and abilities which can be sold. Fashion bloggers are becoming fashion professionals who are paid for blogging in the future.