Browsing by Subject "projekti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Rannanheimo, Päivi (Helsingfors universitet, 2016)
    My aim in this study is to outline what kind of circumstances urban policy as a new form of societal governance provides for political agency of citizens. I am looking at the nature of this governance and the way it works between citizens and the city organization in projects seeking to promote the involvement and influence of citizens. I am especially interested in how these goals are promoted on behalf of the city organization, how citizens are addressed, what kind of agency seems to be called for, and what kind of tensions may arise during this process. I formulated my research material from project documents produced in the Pilot Experiment for Local Democracy in the city of Helsinki. Some of my own observation notes from various events connected to the pilot experiment were also added to the material. I approached some of my research material in relation to the strategic program of the city of Helsinki to delineate the most common strategies of the city concerning citizen participation. I analyzed my material by applying a Foucault-oriented discursive approach and theoretications of new governance and political agency. In light of my analysis, I conclude that seeking to promote citizens' possibilities for local participation and to influence the city organization simultaneously ends up defining and limiting the terms and preconditions for such actions in many ways. It seems that project work as a form of governance is significant considering how the contents and goals of citizen participation and citizens' agency itself is to be formed. According to my analysis, projectified governance works firstly by feigning invisibility, i.e. guiding the attention from actual ambitions and goals to the form of actions to "the right way" of governing those actions. Secondly, it works by sharing more and more power and responsibility among different agents, simultaneously limiting the possibilities of this agency. This kind of governmentality can be seen to set its sights on being efficiently internalized through the ideal of active citizenship and consensual collaboration between the city organization and citizens into so-called participatory local democracy and citizen agency. On the other hand it may also enable new possibilities for describing the genuine political agency of the citizens in urban policy. In order for these possibilities to open up, I consider it crucial to bring forth continuous critical conversation and to question what it is that is actually being pursued by projects seeking to promote citizen participation, what it is that is actually done, and what kind of consequences these questions have from the perspective of political agency.
  • Huumonen, Soile (Kela, 2020)
    Kuntoutusta kehittämässä
    Kelan Opiskeluvalmennus-projektissa kehitettiin vuosina 2016–2020 kuntoutusta tukemaan opiskelijoiden opintojen etenemistä. Uudenlaista kuntoutusta kokeiltiin ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville 16–29-vuotiaille Kuopion ja Tampereen alueilla. Opiskeluvalmennuksen tavoitteena oli vahvistaa opiskelijan opiskelukykyä sekä ehkäistä opintojen keskeyttämistä. Projekti toteutettiin Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoilla. Julkaisu perustuu projektin kuntoutuspalveluita toteuttaneiden ja kehittäneiden palveluntuottajien havaintoihin ja kokemuksiin. Kehittämistyön aikana saatiin paljon arvokasta tietoa asiakkailta, palveluntuottajilta, oppilaitoksilta sekä opiskeluhuollosta. Lisäksi tässä julkaisussa kuvataan lyhyesti projektin taustaa sekä kuntoutuksen sisältöä. Pääpaino on palveluntuottajien kirjoittamissa teksteissä, joissa he kertovat kokemuksistaan opiskeluvalmennuksen kehittämisessä sekä toteuttamisessa. Kuntoutussäätiön toteuttaman arviointitutkimuksen tulokset julkaistaan erillisessä raportissa. Myös projektissa kokeilluista lyhytterapeuttisista menetelmistä tehdään oma julkaisu. Projektissa kokeiltiin kognitiivis-analyyttisen (KAT) ja ratkaisukeskeisen lyhytterapian (RATKES) menetelmiä opiskelukyvyn tukemisessa. Kuntoutusinterventiot toteutuivat 6–9 kuukauden aikana ja sisälsivät 12–15 tapaamista. Kokeilussa tarjottiin kuntoutusta 69 opiskelijalle.
  • Lindström, Jessica (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman aihe on World of Warcraft -verkkoroolipelin erään pelitapahtumatyypin, raidin kokonaisrakenne. Tutkielma esittää raid-pelitapahtumien vuorovaikutuksen rakennemallin, jossa tapahtuma jakautuu vapaamuotoiseen vuorovaikutukseen sekä suorituskeskeisiin kokonaisuuksiin, jotka jakautuvat edelleen aktiviteetteihin. Tutkielman aineisto koostuu kahdesta kaksi ja puolituntisesta videonauhoitteesta, jotka on nauhoitettu toukokuussa 2018. Tutkimuksen menetelmä on keskustelunanalyysi, mutta analyysin ohella esitetään myös huomioita keskusteluun liittyvästä kontekstista, mikä tukee keskustelukatkelmien tulkintaa ja analyysia. Aineisto on litteroitu keskustelunanalyyttisin litterointikäytännöin, mutta käytetty litteraatiomalli on kolmisarakkeinem. Näin puhutun vuorovaikutuksen ohella litteraatioihin on voitu sisällyttää joitakin pelimaailman tapahtumia sekä pääosin pelaajien lähettämiä chat-viestejä. Tutkielman keskeiset havainnot liittyvät pelitapahtuman vuorovaikutuksen jäsentymiseen. Aineistokatkelman analyysit osoittavat, että osallistujat hyödyntävät vuorovaikutuksen kokonaisrakennetta osallistuessaan sosiaaliseen toimintaan. Tämä tarkoittaa sitä, että he suuntautuvat vuoroissaan aktiviteettien tavoitteellisuuteen, niiden toistumiseen normatiivisessa järjestyksessä ja pysyviin keskusteluidentiteetteihin pelitapahtuman sisällä. Erityisesti siirtymiä aktiviteettien välillä merkitään eksplisiittisesti. Aktiviteettijaksot saavat myös multiaktiviteetin muotoja, usean toiminnan samanaikaisena suorittamisena. Keskustelutoimintaa ohjaa osin keskustelun ulkopuolinen toiminta kuten pelisuoritus tai tauko. Vuorovaikutusrakenteiden ohella katkelmien analyysi tekee näkyväksi pelitapahtuman laajempaan kontekstiin liittyviä seikkoja: 20 osallistujan monenkeskisen, monikanavaisen ja medioidun vuorovaikutuksen analysointi on metodologinen haaste, joka vaatii tutkijalta aineiston käsittelyyn liittyviä valintoja. Analyysi sivuaa myös pelivuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä, kuten keskustelun skismautumista ja pelin automaattisesti tuottamien chat-viestien merkitystä vuorovaikutuksessa.