Browsing by Subject "projisointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Helminen, Antti (2013)
    Maallisten ilojen puutarha oli esitys, jonka käsikirjoitus toteutettiin Teatterikorkeakoulun dramaturgianlaitoksen mestarityöpajan aikana, viiden opiskelijan toimesta. Tästä käsikirjoituksesta tehtiin esitys Teatterikorkeakoulun Teatterisaliin syksyllä 2010. Käsikirjoitus oli kooste useasta hyvinkin erilaisesta tekstistä, joten haasteena oli tekstien liittäminen yhtenäiseksi esitykseksi. Toimin esityksessä valo- videosuunnittelijana ja lavastajana. Tämä kirjallinen osio opinnäytetyöstäni keskittyy esittelemään kuinka pyrin luomaan mahdollisimman moneen taipuvan visuaalisen kokonaisuuden esitykseen, kuitenkin pitäen teoksen yhtenäisenä. Sekä sitä miten lopputulokseen päädyttiin, painottaen ennakkosuunnittelua ja minkälaisia työtapoja valosuunnittelijalta mielestäni vaaditaan että valo saa esityksessä merkittävän roolin eikä taivu pelkäksi koristeeksi. Merkittävä rooli ei välttämättä tarkoita näkyvää roolia. Jokainen esitys kaipaa omanlaista valollista ajattelua. Hyvää valosuunnittelua ei välttämättä huomata, mutta se kyllä tunnetaan. Usein lavastus, videoprojisointi ja valosuunnittelu toimivat esittävässä taiteessa erillään, jopa toistensa toimia hankaloittaen. Tässä teoksessa pyrin ajattelemaan niitä kaikkia yhtenäisenä tilallis- rytmisenä esiintyjänä, luoden tunteen elävästä ja hengittävästä tilasta, joka jäsentää kokonaisdramaturgiaa. Video on valoa, lavastusta ei näe ilman valoa ja valo tarvitsee pinnan näkyäkseen. Ne ovat kuitenkin vääjäämättä riippuvaisia toisistaan. Esitysteknologinen kehitys on mennyt jo niin pitkälle että jo pelkästään sillä on mahdollista luoda kokonaisia maailmoja. Se kuitenkin vaatii fysikaalisten ominaisuuksiensa takia (ainakin vielä) tiettyjä tapauskohtaisia reunaehtoja toimiakseen. Vielä emme esimerkiksi saa teatteriolosuhteissa valoa pysähtymään. Tämä taas johtaa siihen, että näiden maailmojen toteuttamiseksi joistain toisista mahdollisuuksista täytyy luopua. Tämä taas vaatii luovaa ja ymmärtävää yhteistyötä kaikilta työryhmän jäseniltä. En yritä sanoa että tämä on ainoa oikea tie esityksen tekemiseen, eihän sellaista ole. Joskus valon tehtävä esityksessä saattaa yksinkertaisesti olla vain tehdä näkyväksi. Yritän sanoa että jos haluaa lähteä visuaalisten ja tilallisten ihmeiden tielle, täytyy koko työryhmän ottaa toteutuksen vaatimukset huomioon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näiden vaatimuksien esilletuonti jää usein luonnostaan valosuunnittelijalle. Koska hänen ammattitaitoonsa ainakin kuuluisi kuulua valon fysikaalinen ymmärtäminen tiettyyn pisteeseen asti ja näissä ihmeissä yleensä on kyse siitä mitä ei saa näkyä. Eli valon tehtävänä on määrittää mitä ja miten nähdään. Toisin sanoen joskus valon tehtävä esityksessä on monimutkaisesti tehdä näkymättömäksi. Käyn myös läpi esityksen visuaaliset ja tilalliset ratkaisut kohtauskokonaisuuksittain, sekä lyhyesti kaluston jolla esitys toteutettiin.
  • Verho, Anton (2014)
    Maisterintyöni kirjallinen osa Seitsemäs näyttelijä käsittelee videosuunnittelua draamateatterissa. Pohdin videosuunnittelun merkitystä ja käytäntöä sekä esitän huomioita, joita videosuunnittelun työnkulku tarkoittaa näytelmän harjoitusprosessiin. Kirjoitan mielessäni teatterintekijä jota kiinnostaa tutkia ja soveltaa videon roolia sekä projisoidun kuvan ontologiaa esittävässä taiteessa. Vaikka video on teatteriesityksissä yleisesti hyödynnettyä, on ajattelusta sen takana kirjoitettu yllättävän vähän. Lähdekirjallisuuteen tutustuessa videosuunnittelun historia paljastui merkittävästi pitkäikäisemmäksi kuin se teatterikentän keskusteluissa jäsennetään. Ensimmäisessä osassa teen lyhyen katsauksen projisointien varhaishistoriaan ja tekijöiden pyrkimyksiin ratkaisujen taustalla. Tarkastelen lähteiden kautta television historiaa, kuvaamisen merkitystä, digitaalisen ja elävän esityksen suhdetta sekä yhteiskunnan yltyvää teknologiariippuvuutta. Toisessa ja kolmannessa osiossa perehdyn maisterintyöni taiteellisen osuuden, Antti Lehtisen Mykkänäytelmän videosuunnittelun lähtökohtiin ja analysoin prosessin ratkaisuja valmiissa näytelmässä. Pyrin asettamaan työskentelyssä syntyneitä huomioita laajempaan kehykseen sekä tarjoamaan välineitä videosuunnittelun integraatioon esittävän taiteen teossa. Keskityn opinnäytetyössäni merkityksiin ja sisältöihin. Teknologiset puitteet saavat vanhentua rauhassa. Henkilökohtaisesta kiinnostuksesta johtuen lähteet ja teosesimerkit ovat painottuneet videokuvan käyttöön koodatun, animoidun tai abstrahoidun kuvan edelle. Toivon että kirjoitus antaa lisänsä keskusteluun videosuunnittelun sisällöistä, lisää kiinnostavuuttani taiteilijana ja tuo luokseni lisää mielenkiintoisia töitä.
  • Lepoluoto, Ari (2013)
    Tutkimuksen kohteena ovat valo- ja äänityön sisältöjen ja toimenkuvien tulevaisuus esittävän taiteen kentässä. Valon käsite kattaa tässä yhteydessä myös liikkuvan ja pysäytetyn kuvan. Tutkimuksessa tarkastellaan valo- ja äänityön taiteellisen ja teknillisen osaamisen kokonaisuutta erilaisista näkökulmista. Keskeinen tutkimusongelma on: missä määrin teknillistä ja taiteellista osaamista tai työnsisältöjä on tarkoituksenmukaista tarkastella toisistaan erillään? Tutkimuksen tavoitteena on tarjota valo- ja äänityön opettajille ja koulutuksen suunnittelijoille työkaluja, joiden avulla he voivat kehittää alan koulutusta käytännön teatterityön kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Teat-tereille ja muille esittävän taiteen organisaatioille tavoitteena on tarjota näkökulmia, joita voi hyödyntää toimen-kuvien ja työnsisältöjen kehittämisessä. Tutkimuksessa sovelletaan tulevaisuuksien tutkimuksen menetelmiä. Aineisto koostuu teemahaastatteluista. Haas-tateltavat ovat teatterityön, teknologian, tutkimuksen ja yleisön edustajia. Tulevaisuuden valo- ja äänityötä tarkas-tellaan yleisön, työnsisältöjen, tuotantoprosessien, tuotantotalouden, teknologian kehityksen ja ympäristökysymys-ten näkökulmista. Aineisto kertoo muutoksesta, joka kumpuaa kahdesta tekijästä. Ensimmäinen on siirtyminen postmoderniin yh-teiskuntavaiheeseen, jossa tekniikkaan ja teknologiaan ei enää liitetä negatiivisia merkityksiä. Toisena tekijänä nähdään teatterialan toimintaympäristön muutos, joka tarkoittaa alan muuttumista monimuotoisemmaksi, insti-tuutioiden merkityksen vähenemistä ja vapaiden ryhmien merkityksen kasvamista. Valo- ja äänityön taiteellisten ja teknisten sisältöjen työkokonaisvaltaiseen erotteluun ei tulevaisuudessa nähdä perusteluita. Näköpiirissä on valo- ja äänityön fokusoituminen audiovisuaalisiin sisältöihin, joita teattereissa tuote-taan sekä näyttämölle että verkkoon. Sisältöjen tuottamiseksi tehtävä työ voi olla joko taiteellisesti tai teknisesti painottunutta, tai taiteellisteknistä.