Browsing by Subject "prosessiteollisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Tohka, Antti; Karvosenoja, Niko (Finnish Environment Institute, 2006)
    Reports of the Finnish Environment Institute 21/2006
  • Heikkinen, Pilvimaari (Helsingfors universitet, 2016)
    Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia, kuinka suomalaiset yritykset ovat kokeneet Euroopan unionin päästöoikeuskaupan ja kuinka he ovat pärjänneet järjestelmän oloissa. Tutkimus tehtiin barometri-tyyppisenä kyselytutkimuksena, jonka perusjoukkona toimi kaikki järjestelmän alaiset yritykset Suomessa. Kokonaistutkimuksen perusjoukon koko oli 161 yritystä, josta kyselyyn vastasi 43 yritystä. Vastausprosentti oli 27%, ja vastanneiden yritysten päästöt kattoivat 61% koko päästökaupan päästöistä Suomessa. Kyselytutkimus suoritettiin lokakuussa 2014 ja yritykset vastasivat kyselyyn anonyymisti. Tutkimukseen osallistuneet yritykset jaettiin kahteen ryhmään toimialan mukaan. Energiateollisuuden ja prosessiteollisuuden ryhmien vastauksia vertailtiin toisiinsa. Yritysten vastauksia vertailtiin myös muiden EU-valtioiden vastaaviin tutkimuksiin, sekä aiempiin suomalaisiin selvityksiin. Yritysten markkina-aktiivisuus on kasvanut järjestelmän alkuajoista ja yritykset käyvät kauppaa yhä useammin sijoitusmotiiveihin perustuen. Päästöoikeussalkun päivitys tapahtuu vähintään puolivuosittain, eikä päästöoikeuksia lainata tai talleteta kauppakausien välillä. Oikeuksien ostokeinoista huutokauppa ei ole saavuttanut suurta osallistujamäärää. Päästöjen vähentämiseksi suoritettujen toimenpiteiden määrä on kasvanut järjestelmän ensimmäisiin vuosiin verrattuna ja suosituimmat toimenpiteet liittyivät prosessin optimointiin, energiatehokkuusinvestointeihin ja uusiutuvan energian käyttöön. Yritykset arvioivat päästöoikeuden hinnan nousevan maltillisesti vuoteen 2020 mennessä. Ryhmien väliltä löytyi eroja, joista merkittävimmät liittyivät päästöoikeuksien pitkän aikavälin hintaodotuksiin, järjestelmästä koituvien epäsuorien kustannusten nousuun, päästöselvityksen todentajien määrän riittävyyteen, sekä päästökaupasta aiheutuvien kustannusten merkittävyyteen. Vertailussa muiden EU-valtioiden kanssa osoittautui, että suomalaiset yritykset ovat hieman aktiivisempia markkinoilla. Muuten vastaukset olivat hyvin lähellä toisten valtioiden yritysten vastauksia niiltä osin, kuin vastauksia oli mielekästä tehdä.
  • Näveri, Katriina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Prosessiteollisuuden koneet, laitteet tai kokonainen tuotantolinjasto sijoitetaan näitä varten suunniteltuun rakennukseen. Laitteisto on samalla todennäköisesti kiinteistön arvokkain varallisuuserä. Ainesosa-/tarpeistosuhteen syntyminen laitteiden ja rakennuksen tai edelleen kiinteistön välille on todennäköisempää kuin ns. tavanomaisen teollisuusrakennuksen osalta, koska rakennus ei välttämättä ole tarkoituksenmukaisesti muunnettavissa muuhun käyttöön. Kun koneet ja laitteet hankitaan rahoitusleasingjärjestelyin, on myös selvitettävä, mikä merkitys on vuokrakohteen (koneen/laitteen) ja kiinteistön ja/tai rakennuksen omistusoikeuksien erillisyydellä ainesosa-/tarpeistosuhteen syntymisen kannalta. Lisäksi rahoitusleasingjärjestelyn ja omistuksenpidätysehtoisen kaupan rinnastaminen maakaaressa synnyttää avoimia kysymyksiä. Mikäli ainesosa-/tarpeistosuhde syntyy, sivuesineet jakavat pääsäännön mukaisesti pääesineen oikeudellisen kohtalon. Rahoittajalle vuokraobjektin omistaminen merkitsee omistusvakuutta. Mikäli rahoittajan omistusoikeus ei sido leasingvuokralleottajan seuraajia ja velkojia, vakuus on rahoittajalle arvoton. Käytännössä MK 14:4.1:n 1 kohdan mukaisten kirjausten määrät 2010-luvulla, ja yleisemminkin koko maakaaren historian aikana, ovat olleet erittäin vähäisiä. Maakaaren 14:4.1:n 1 kohta sallii muulle kuin kiinteistön omistajalle kuuluvan konetta tai laitetta koskevan (omistus)oikeuden kirjaamisen, kun laite on tuotu kiinteistölle esim. rahoitusleasingsopimuksen perusteella. Kiinteistön omistajan velkojiin nähden kirjaus antaa kuitenkin vain osittaista suojaa kirjauksen etusija-aseman mukaisesti. Suoja olisi parempi parhaalla etusijalla, mutta nykyinen säännös ei tätä vaadi. Säännöksen muuttamista tältä osin voisi harkita. Kirjaus parhaalle etusijalle myös vaatii niiden oikeuksien haltijoiden suostumuksen, joiden asema kirjauksen myötä heikkenisi. Käytännössä tällaisia suostumuksia lienee vaikea saada. Tutkittavan arvoisena vaihtoehtona voisi olla, että mm. rahoitusleasingjärjestelyin kiinteistölle tuotava kone tai laite ennen liittämistä kirjataan aina parhaalle etusijalle ilman erillisiä suostumuksia.