Browsing by Subject "prosessointinopeus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Lampinen, Anna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Masennus on yleinen ja kansanterveydellisesti merkittävä sairaus, josta aiheutuu merkittävää haittaa ja kärsimystä yksilölle. Masennusta esiintyy vuosittain n. 8 % suomalaisväestöstä. Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan aivojen tiedonkäsittelyprosesseja, jotka mahdollistavat sujuvan toiminnan jokapäiväisessä elämässä suunnittelusta laskutoimituksiin ja muistisuoriutumiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millainen masennuspotilaiden kognitiivinen suoriutuminen on ja eroaako se terveiden kontrollihenkilöiden kognitiivisesta suoriutumisesta. Lisäksi tarkasteltiin, onko jokin tietty masennukseen liittyvä oire, kuten ruminaatio tai anhedonia, yhteydessä kognitiiviseen suoriutumiseen. Tutkimus koostui 38 masennuspotilaasta ja 31 perusterveestä kontrollihenkilöstä, joille tehtiin neuropsykologinen tutkimus. Toiminnanohjauksen eri komponentteja tutkittiin Trail Making -testillä (TMT-A ja -B), Reyn kuviotestillä ja Lontoon torni -testillä. Työmuistia arvioitiin Numerosarjat ja Kirjain-numerosarjat -tehtävillä ja prosessointinopeutta Merkkikokeella (WAIS-III). Masennuspotilaiden masennusoireilua kartoitettiin BDI-21 - ja PHQ-9 -kyselyillä, ruminaatiotaipumusta RSQ-kyselyllä ja anhedoniaa SHAPS-kyselyllä. Lisäksi masennuspotilaiden maniaoireilua, epävakaan persoonallisuushäiriön piireitä ja ahdistuneisuusoireilua seulottiin MDQ-, BPD- ja OASIS-kyselyillä. Masennuspotilaiden kognitiivinen suoriutuminen oli työmuistin osalta heikompaa verrattuna kontrollihenkilöihin Numerosarjoissa eteenpäin ja taaksepäin, sekä lähestyi tilastollista merkitsevyyttä Kirjain-numerosarjoissa. Muissa kognitiivisen suoriutumisen komponenteissa ei havaittu eroa masennuspotilaiden ja kontrollihenkilöiden välillä. Oirekyselyt eivät olleet masennusryhmän sisällä yhteydessä kognitiiviseen suoriutumiseen korrelatiivisesti tarkasteltuna. Masennuspotilaiden heikompi suoriutuminen työmuistitesteissä oli linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa, kun taas toiminnanohjauksen ja prosessointinopeuden osalta tulos erosi aiemmasta tutkimustiedosta. Heikompi työmuistisuoriutuminen vaatii jatkotutkimuksia ja voi mahdollisesti olla osa-alue, joka voidaan huomioida masennuspotilaan hoidossa sekä psykoedukaation että kuntoutuksen osalta.
  • Hänninen, Riikka (Helsingin yliopisto, 2018)
    Objectives: Specific language impairment (SLI) is a developmental language disorder characterised by deficits in linguistic cognitive abilities. There's still evidence that SLI-children have also deficits in non-linguistic cognitive abilities (e.g. executive functions, processing speed). Parent-child interaction is crucial to a child's development. A parent's ability to support their child in the zone of proximal development is an important feature of positive parent-child interaction. Indeed, parent-child interaction is central to the rehabilitation of SLI. Prior research on the interaction of SLI-children and their parents has focused on the association between linguistic deficits and interaction. The aim of this study was to examine how the SLI-child's non-linguistic cognitive abilities are associated with parent behaviours during parent-child interaction, and to the parent-child relationship. Methods: The sample was part of Helsinki Longitudinal SLI study and consisted of 85 parent-child dyads. All children had been diagnosed with SLI and were 3–6 years of age. Parent-child dyads were videotaped in three different situations: drawing, free play and puzzle-making. Erickson's parenthood scales were used to evaluate parent behaviour. The parent-child relationship was evaluated by using Erickson's interaction scales and Mutual Responsive Orientation Scale. Children's non-linguistic abilities were assessed with neuropsychological tests, WPPSI-III and NEPSY-II. Associations were examined using linear and logistic regression analyses. Results: There were a negative association between the SLI-child's processing speed and the sensitivity and timing of parent's instructions. Other SLI-child's non-linguistic cognitive abilities were not associated with parent behaviours. The SLI-child's non-linguistic cognitive abilities were not associated with the parent-child relationship. Conclusions: Parents give more sensitive and well-timed instructions when the SLI-child's speed of information processing is slower. This suggests that parents may adapt their behaviour to the SLI-child's processing speed. Further research is needed to clarify why parents give more sensitive and well-timed instructions to SLI-children with slower processing speeds.