Browsing by Subject "prostituutio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-12 of 12
  • Viitanen, Sini (2010)
    Työssäni tutkin maksullisten seksipalveluiden kuluttamista prostituution asiakkaiden näkökulmasta. Tarkastelun kohteena on heteroseksuaalinen prostituutio, jossa ostaja on suomalainen mies ja myyjä nainen. Ilmiötä tutkin seksiaiheiselta keskustelupalstalta, Sihteeriopistosta, kootun aineiston avulla. Tutkielmassa selvitän minkälaisia merkityksiä ja syitä miehet antavat seksin ostamiselle, sekä tarkastelen tapoja, joilla seksin ostaminen jäsentyy miesten kirjoituksissa. Ilmiötä taustoitan tarkastelemalla seksin kaupallistumisen ja hyödykkeellistymisen ilmenemismuotoja länsimaisessa, jälkiteollisessa yhteiskunnassa hyödyntäen Marjut Jyrkisen jäsennyksiä seksiteollisuudesta ja seksikaupasta taloudellisina toimintoina, jotka muistuttavat mitä tahansa liike-elämän muita muotoja. Kaupallisen seksin tiivistymäksi ja naisruumiin hyödykkeellistämisen konkreettisimmaksi esimerkiksi esitän seksipalveluiden ostamisen, jota kuvaan Anne-Maria Marttilan ja Jorma Hännisen käsitteitä käyttäen. Seksiä ostaviin miesten piirteitä ja motiiveja valotan tarkemmin erityisesti Sven-Axel Månssonin tutkimusten avulla. Temaattisen sisällönanalyysin avulla nostin aineistosta esiin kolme toisiaan leikkaavaa teemaa – syykimppua – seksin ostamiselle. Ensimmäinen teema oli kuluttajuus: miehet ilmaisivat ostavansa seksiä, koska he pystyivät tekemään niin. Ostamisen perusteeksi riitti kuluttajan suvereniteetin takaama oikeus ostaa tarjolla olevia palveluita. Toisen teeman muodosti seksuaalisuus: perusteena ostamiselle toimi tiiviisti ilmaistuna seksuaalinen halu, joka luonnonvoiman tavoin kaipasi tyydytystä. Kolmas selitysmalli oli maskuliinisuus: miehet ostivat seksiä, koska he olivat miehiä. Seksin ostaminen ja kokemusten vaihtaminen aiheesta toimivat keskustelupalstan kontekstissa myös keinona rakentaa miehistä yhteisöllisyyttä. Yleisluonteiset teemat eivät kyenneet kuvaamaan riittävällä tarkkuudella teemojen välisiä leikkauspintoja ja sisäistä variaatiota. Sen sijaan tyypittelyn avulla pystyin luomaan hienosyisemmän kuvauksen eri tavoista, joilla seksiä ostavat miehet tekivät toimintaansa ymmärrettäväksi ja hyväksyttäväksi sekä itselleen että muille foorumia käyttäville miehille. Tyypittelyn seurauksena syntyi seitsemän tyyppiä: egon boostaajat, nynnyt, kuluttajat, tunteilijat, naisiin pettyneet, tavalliset ja alistajat. Kysymyksiin siitä kuinka kuluttajuus, maskuliinisuus ja seksuaalisuus näyttäytyvät seksin ostajien keskusteluissa vastasin teemojen ja tyyppien välisistä suhteista luodun kaaviokuvan avulla. Kaaviosta käy ilmi kuinka teemat leikkaavat toisiaan, sekä miten teemat näyttäytyvät kunkin tyypin kohdalla.
  • Koria, Anna Ilona (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tarkastelen pro-gradu tutkielmassani nuorten vastikkeellista seksiä Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten ilmiöstä keskustellaan eri medioissa ja koulutusmateriaaleissa. Pohdin myös, miten nämä keskustelut reflektoivat aikaisempaa kansainvälistä tutkimusta aiheesta. Nuorten vastikkeellisella seksillä tarkoitan ilmiötä, missä nuori saa rahaa, materiaa tai muita ei-materiaalisia asioita vastineeksi seksistä. Aihe on erittäin arka, ja tämän sensitiivisyyden vuoksi sitä on myös vaikea tutkia. Ilmiön luonne vaikutti tutkimusprosessini eri kohtiin ja jouduin muuttamaan tutkimukseni suuntaa monta kertaa. Alkuperäinen tavoite oli keskittyä nuorten kokemuksiin vastikkeellisesta seksistä ja sitä kautta selvittää ilmiön eri piirteitä. Otin yhteyttä eri järjestöihin saadakseni haastateltavia mutta kun en saanut vastauksia, päätin muuttaa tutkimukseni suuntaa ja keskittyä yleiseen keskusteluun aiheesta. Tutkimusaineistoksi valikoitui kolme lehtiartikkelia ja kolme koulutusvideota, jotka käsittelevät nuorten vastikkeellista seksiä Suomessa. Analysoin aineistoa diskurssianalyysin avulla. Teoreettinen viitekehys koostuu kansainvälisistä tutkimuksista, joissa käsitellään vastikkeellisen seksin eri piirteitä. Keskeisimmät tutkimukset tulevat Ruotsista, Alankomaista sekä Pohjois-Amerikasta. Tutkimuksen fokukseen nousi kaksi diskurssia, joiden kautta ilmiötä keskustellaan. Ensimmäinen diskurssi keskittyy ilmiön ongelmakohtiin, esimerkiksi siihen, minkälaisia terveydellisiä haittoja seksin myymisellä voi olla nuorelle. Toinen diskurssi pohtii ilmiöön liittyvää vaitonaisuutta, eli sitä että aiheesta ei puhuta julkisesti eikä sitä ei tutkita, vaikka tutkimukselle on huomattu tarve. Pohdin mitä vaikutuksia tällä hiljaisuudella ja tutkimuksen puutteelle voi olla ilmiön osapuolille ja sitä miten se nousi esille omassa tutkimusprosessissa. Tutkimus osoittaa, että Suomessa nuorten vastikkeellisesta seksistä keskustellaan vähän ja erittäin suppeasti. Ilmiö nähdään yleistyvänä ongelmana joka vaikuttaa negatiivisesti nuorten yleiseen terveyteen, mutta siihen liittyvä sensitiivisyys hidastaa aiheen tutkimisen ja käsittelyn.
  • Ådahl, Susanne (2000)
    This thesis analyses the specific moral discourses that popular class female sex workers and their regular clients create in the particular world of prostitution in Managua, Nicargua. My intention was to identify, through ethnographic narratives, what meanings sex workers and clients attach to intimacy and respect and how their street life (calle) and home making (casa) roles merge and interact. The specific kind of morality that emerges in sex workers' and clients' manner of speaking indicates how the limits of morality are fluid, pointing to where the spheres of calle and casa meet, intermingle and create specific meanings. This is not an investigation into deviant behaviour, although the actors are situated in a social world that is characterised as liminal. It is, rather, an ethnography of the particular aimed at dispelling stereotypical images portrayed of sex workers and clients. It attempts to bring a commentary to the ongoing discussion on masculinity and sexuality, where a stress is being placed on the multiplicity and shifting character of roles, and of the centrality of interaction between men and women. The study is based on ethnographical field work (Nov 1998 - Mar 1999) conducted in Managua. The main methodology used was taped life history interviews mainly with sex workers and clients; and, participant observation through site visits to both day time and night time locations. The total number of interviews conducted was 26 (women 18, men 8). Additionally, literary sources on sexuality and masculinity in Latin America were used. In the world of Managua prostitution we find popular class Managuans in their role as clients and sex workers, but we also glimpse their other, home making roles. The so called "ideal" picture of gender relations, and the real situation on the streets and homes of popular class Nicaraguans contradict each other. Men and women are conditioned to believe in romantic love, but in many Nicaraguan homes the reality is economic and emotional deprivation, violence, and abandonment. There is a lack of trust, of safety and of an opportunity for men and women to fulfil the roles of home making. Women and men live with the dream of having a home, a place of safety and love, understanding and communication. Through the game of courtship between sex workers and clients, respect and communication leads to a mutual sense of affection and a particular kind of morality. The safety arising from this interaction provides a means of making a home. In this process we find evidence of how the meaning of morality and masculinity is shifting and transformative.
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1907)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Aaltio, Elina (2008)
    Pro gradu -työssäni tarkastelun kohteena on ollut seksin oston kriminalisointia Suomessa koskeva poliittinen prosessi, joka ajoittui vuosille 2002–2006. Työssäni pyrin selvittämään, kuinka naisliikkeen tavoitteet välittyivät politiikan sisältöihin ja millä ehdoilla tämä tapahtui. Naisliikkeen lisäksi tarkastelun kohteena on ollut tasa-arvoelinten toiminta ja niiden rooli naisliikkeen tavoitteiden välittäjinä poliittiseen prosessiin. Analyysin välineenä olen käyttänyt ns. RNGS-mallia, joka on vertaileva laadullinen menetelmä. Kyseinen analyysikehikko on kansainvälisen tutkimusprojektin (Research Network on Gender Politics and the State) kehittämä menetelmä, jolla on tutkittu naisliikkeiden vaikutusvaltaa ja tasa-arvoelinten roolia erilaisissa poliittisissa prosesseissa jälkiteollisissa länsimaisissa demokratioissa. Tutkimusasetelmassa naisliikkeen vaikutusvalta poliittisessa prosessissa on määritelty selitettäväksi muuttujaksi. Vaikutusvaltaa on pyritty selittämään kahden riippumattoman muuttujan avulla, joita ovat naisliikkeen ominaispiirteet ja poliittinen ympäristö. Tasa-arvoelinten toiminnan tehokkuus ja niiden institutionaalinen kapasiteetti ovat väliintulevia muuttujia. RNGS-mallissa kullekin muuttujalle on määritelty arvot ja niiden luokittelukriteerit. (RNGS 2005.) Aiemmin suomalaisia prostituutiopoliittisia prosesseja RNGS-menetelmällä on tutkinut Anne Maria Holli (2004) osana kansainvälistä prostituutiopoliittista RNGS-tutkimusta (Outshoorn 2004). Tutkimusaineistoni muodostuu mm. seksin oston kriminalisointiin liittyvistä mietinnöistä, hallituksen esityksestä, muutamasta lakialoitteesta, eduskunnan pöytäkirjoista ja asiakirjoista, asiantuntijalausunnoista, taustahaastattelusta ja muista arkistolähteistä. Tutkimuksessani olen ensin kuvaillut kontekstin, jossa prosessi käynnistyi. Tämän jälkeen olen identifioinut seksin oston kriminalisoinnista käydyssä keskustelussa esiintyneet kehykset, joiden keskinäistä kamppailua prosessin aikana tarkastelen. Lisäksi olen kuvaillut tutkimukseni kannalta keskeisten toimijoiden agendat. Naisliikkeen ja tasa-arvoelinten lisäksi 2000-luvun prostituutiokeskusteluun otti osaa aiempaa organisoituneemmin prostituoitujen oikeuksia ajanut ryhmä, jonka olen nimennyt prostituoitujen etuliikkeeksi. Sekä naisliike että tasa-arvoelimet kannattivat seksin oston yleistä kriminalisointia. Tämä pyrkimys sai vastaansa voimakkaan vastarinnan, jossa prostituution rajoittamista vastustavan perinteisen miesjoukon rinnalle syntyi vahva prostituoitujen oikeuksia ajanut liike. Aiemmassa RNGS-tutkimuksessa on todettu, että naisliikkeen onnistumismahdollisuudet ovat paremmat, kun tasa-arvoelimet toimivat aktiivisesti sisäpiiriläisen roolissa, naisliikkeen suhde vasemmistoon on läheinen, poliittinen ympäristö on avoin, aihe on naisliikkeelle tärkeä ja naisliike on yhtenäinen. Tarkastelemassani prosessissa muut tekijät puolsivat naisliikkeen onnistumista, mutta vastarinnan voimakkuus sai lopulta sekä vasemmiston että sitä myöten naisliikkeen yhteisrintaman murtumaan. Lopputulos, seksin oston rajattu kriminalisointi, oli naisliikkeen kannalta epäonnistuminen. Koska naisliike kuitenkin osallistui aktiivisesti prosessiin, RNGS-luokittelussa lopputulos vastaa ko-optaatiota. Naisliikkeen tavoitteiden sisällyttäminen politiikan sisältöihin liittyy myös keskusteluun valtiofeminismistä. RNGS-tutkimusprojekti on pyrkinyt vastaamaan siihen, pystyykö valtio vähentämään sukupuolten välistä eriarvoisuutta ja huomioimaan feministisen liikkeen vaatimuksia.
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1908)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1907)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Oikarinen, Tiina (2010)
    Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Suomen ihmiskaupan vastaista toimintaa foucaultlaisen diskurssianalyysin keinoin problematisointina. Sukupuolelle, kansalaisuudelle ja kaupalliselle seksille rakennettuja merkityksiä tarkastellen vastaan kolmeen tutkimuskysymykseeni: Miten ja millaiseksi ilmiöksi ihmiskauppa Suomen ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa rakennetaan? Miten ja millaisiksi uhri- ja auttamispositiot konstruoidaan? Miten ja millaiseksi rakennetaan prostituutiossa tapahtuvan ihmiskaupan vastainen toiminta? Tutkimusaineistoni koostuu Ihmiskaupan vastaisesta toimintasuunnitelmasta (2005) sekä Ihmiskaupan uhrien auttaminen -raportista (2006). Ihmiskauppa samaistettiin tutkimusaineistossani laittomaan maahantuloon ja ulkomaisten naisten Suomessa harjoittamaan prostituutioon. Ihmiskauppa rakennettiin seuraukseksi ”lähtömaiden” heikkoudesta ja kulttuurisesta epäyhtenäisyydestä. Suomi konstruoitiin menestyväksi ja tasa-arvoiseksi yhteiskunnaksi, jota ihmiskauppa uhkaa ”rapautumisella”. Ihmiskaupalle rakennettiin kaksi uhripositiota: (naisten) seksuaalinen ja (miesten) työvoiman hyväksikäyttö. Ihmiskauppa seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa rakennettiin tarkoittamaan ei-suomalaisten naisten Suomessa harjoittamaa prostituutiota ja kaikkea kaupallisen seksin areenalla tapahtuvaa ihmiskauppaa tarkasteltiin abolitionistisesta prostituutionäkemyksestä käsin vain seksuaalisen hyväksikäytön kautta. Ulkomaiset prostituoidut eivät ole ihmiskaupan uhreja, koska heidän työskentelyolosuhteensa olivat huonot, vaan koska heitä oli seksuaalisesti hyväksikäytetty, eli pakotettu tahdonvastaisiin yhdyntöihin. Näin jäsentämällä menetettiin mahdollisuus tarkastella muuta kaupallisen seksin areenalla tapahtuvaa hyväksikäyttöä: velkavankeutta, liikkumavapauden rajoittamista ja väkivaltaa ja tuotiin keskusteluun kysymys alkuperäisestä suostumuksesta. Ihmiskaupan uhrin kategorioita rakennettiin myös ulkomaalaisuuden ja avuttomuuden kautta. Auttamistyön tavoitteeksi konstruoitiin uhrin sopeutuminen ja ”normaaliuden” saavuttaminen, joka tarkoitti joko prostituutiosta irrottautumista tai Suomesta poistumista. Auttajat rakennettiin suomalaisiksi moniammattilaisiksi. Suomalaiset saivat asiantuntijuudesta osansa ja ihmiskaupan vastainen toiminta rakennettiin kansakuntaa yhteen tuovaksi projektiksi, jonka tarkoituksena oli lähiympäristön puhdistaminen ulkomaisesta prostituutiosta, ”liasta”. Prostituutiossa tapahtuvaa ihmiskauppaa haluttiin ehkäistä kehitys- ja lähialueyhteistyöllä, viisumipolitiikalla sekä kriminalisoimalla seksin ostaminen. Naisten maahanmuutto mitätöitiin kehityspolitiikalla ratkaistavaksi epäterveeksi ongelmaksi ja samalla epäonnistuttiin kehittämään ehdotuksia siitä, miten ihmiskauppaa prostituutiossa voitaisiin ehkäistä. Analyysini päätteeksi esitin näkemykseni siitä, kuinka jäsentämällä kaupallisen seksin kenttää työn käsitteen kautta voitaisiin raivata diskursiivista tilaa siirtolaisnaisten vaatimuksille työstä. ”Työläisinä” subjektit voisivat olla poliittisia, sen sijaan että olisivat vain psykologisoituja ja traumatisoituja uhreja. Seksityön argumentoiminen työksi haastaisi myös heikkoutta ja suojelun tarvetta korostavan käsityksen naisten seksuaalisuudesta. Tärkeimmät lähteet: Ahmed (2000), Agustín (2007), Aradau (2008), Butler (1990, 2007), Cahill (2000), Chapkis (2003) Foucault (1976, 1980), Holli (2003), Roth (2010).
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1909)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Salovaara, Kari Juhani (2005)
    Työssäni tutkin prostituution ja seksuaalipalveluiden ostamisen kriminalisoinnin ympärille muodostuneita puhetapoja eli diskursseja. Tutkilemani aineistona toimi oikeuministeriöön lähetetyt asiantuntijalausunnot, jotka komentoivat seksuaalipalveluiden ostamisen kriminalisointia. Oikeuministeriön nimeämä Ihmiskauppa, paritus ja prostituutio -työryhmä oli pyytänyt vuonna 2003 asiantuntijalausuntoja eri yhteiskunnan instansseilta. Lasunnoissa pyydettiin ottamaan kantaa työrymän rakaisuun, jossa se oli päätynyt ehdottamaan Ruotsin mallin mukaista seksuaalipalveluiden kriminalisoimista. Tutkilemani tarkoituksena oli selkeyttää nykyistä kuvaa protituutiosta, tehdä selkoa sen ympärillä käydystä keskutelusta ja selvittää ilmiön tautalla vaikuttavia asiayhteyksiä. Tutkimusmenetelmänä käytin diskurssianalyysiä. Diskurssianalyysi kuuluu osaksi sosiaalista konstruktionismin käsitettä. Siinä sosiaalista todellisuutta tarkastellaan kieleen sidottuna eli kielen avulla ilmennetään ja rakennetaan sosiaalista todellisuutta. Liitin lähetymistapani kulttuurisen jatkumon käsitteeseen, koska oli kiinnostunut lausuntojen käsitysten muotoutumisesta eli siitä miten asioita argmentoitiin ja millä tavalla tämä tapahtui. Aineistosta nousi neljä kahtia jakautunutta diskurssia. Ensimmäinen kuvasi prostituutiota ilmiönä. Toinen keskittyi argumentoimaan prostituution ja seksuaalipalveluiden ostamisen juridis-teoreettista puolta. Kolmas arvioi mahdollisen seksuaalipalveluiden ostamisen kriminalisoinnin vaikutuksia yhteiskuntaan eli lähestyminen oli juridis-pragmaattinen. Neljännestä diskurssi muodostui ideologisten argumenttien ympärille. Neljäs diskurssi toimi samalla aikaisempien selittäjänä eli metadiskurssina. Diskurssien kahtiajakautuminen eli kriminalisoinnin kannattaminen ja kriminalisointiin negatiivisesti asennoituminen johtui erilaisesta tavasta nähdä prostituutio ja rikoslain oikeushyvät. Kannattajat käyttivät argumenteissaan yhteisöllisiä perusteluita, kun kritiikin esittäjät uskoivat yksillöllisiin ja vapaasta tahdosta kumpuaviin perusteluihin. Vastakkain asettui näin kollektiivinen tasa-arvo ja yksilöllinen yksilön vapaus. Kahtia jakautuneita diskursseja selitin Tuija Pulkkisen Postmodernin politiikan filosofiassa esittämillä ontologioilla. Ontologiat olivat liberaali eli yksilöllinen ja saksalainen eli yhteisöllinen. Näin ontologioiden selittävän muodostamiani diskursseja ja aineistossa käytettyjä argumentteja. Ontologioilla kykenin selittämään kahtia jakautuneiden diskurssien järkeilytyylit, eli sen, miksi diskurssit olivat kahtia jakautuneita ja miksi ne eivät kohdanneet argumenteissan toisiaan. Diskurssien selittäminen ontologioilla ei kuitenkaan tuottanut ratkaisua ontologioiden ristiriitaan. Lopun päätelmissä hyväksyin ontologiat ainoastaan diskurseja selittäviksi käsitteiksi. Rakensin prostituutioon ja seksuaalipalveluiden ostamisen kriminalisointiin konsensuksen diskursseista lähtien, jossa päädyin käyttämään prostituutioon sosiaalipoliittisia tukitoimia ja valistusta en kriminalisointia.
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1910)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Toivonen, Venla (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Seksialan liitto Sallin roolia asiantuntijana seksin oston kriminalisoinnin prosessissa vuosina 2002–2006. Tutkielmassa selvitän, miten ja millaisissa asiantuntijarooleissa Salli pääsi vaikuttamaan. Kysyn, miten Salli argumentoi haastaessaan esitystä seksin oston kriminalisoinnista asiantuntijana, millaista seksityöntekijän representaatiota Salli pyrki luomaan sekä missä määrin Salli onnistui esiintymään asiantuntijana ja miten Sallin asiantuntijuutta haastettiin. Näiden kysymysten avulla selvitän Sallin tilaa toimia mediassa ja strategioita, joita asiantuntijana esiintyminen vaati. Lähestyn lehdistökirjoituksia kriittisen lähiluvun ja Chaïm Perelmanin argumentaatioteorian avulla. Tutkimuksen teoreettisena taustana hyödynnän representaatioiden tutkimusta sukupuolentutkimuksen näkökulmasta. Seksin oston kriminalisointia perusteltiin hallituksen edustajien puheenvuoroissa ihmiskaupan ja parituksen estämisenä ja torjumisena, mutta myös yhteiskunnallisena moraalisena viestinä. Salli haastoi esitystä seksin oston kriminalisoinnista vetoamalla sen aiheuttamaan haittaan seksiä myyville ihmisille ja kiistämällä Ruotsista saadut kokemukset kriminalisoinnin vaikutuksista. Sallin mukaan kriminalisointi vaikeuttaisi seksiä myyvien ihmisten elinkeinoa, lisäisi prostituoitujen kokemaa väkivallan uhkaa asiakkaiden suunnalta ja ajaisi heidät parittajien armoille. Salli pyrki vahvistamaan kuvaa itsenäisistä suomalaisista seksityöläisistä, joita ihmiskauppa ja paritus eivät koskettaneet ja joiden elinkeinoa ja työturvallisuutta seksin myynnin kriminalisointi vaikeuttaisi. Salli ajoi argumentaatiossaan niin yksityisten yrittäjien kuin heikommassa asemassa olevien ulkomaalaisten prostituoitujen asemaa, mutta toisti ja vahvisti samalla eroja suomalaisten ja ulkomaalaisten prostituoitujen välillä. Suomalaisia prostituoituja kuvattiin Sallin argumentaatiossa rehellisinä yrittäjinä tai seksiä satunnaisesti myyvinä opiskelijoina, joilla oli monenlaisia motivaatioita seksityön harjoittamiseen. Ulkomaalaisille prostituoiduille osoitettiin solidaarisuutta argumentoimalla näiden vaikeuksien johtuvan myös suomalaisesta lainsäädännöstä. Anna Kontula käsitteli ulkomaalaisten prostituoitujen asemaa globaalin eriarvoisuuden ja köyhyyden kontekstissa. Sekä suomalaista että ulkomaista prostituutiota käsiteltiin Sallin argumentaatiossa työnä muiden joukossa. Vuosi 2005 merkitsi muutosta Sallin asiantuntijuudessa, kun Sallin varapuheenjohtajan Anna Kontulan tutkimus suomalaisesta prostituutiosta julkaistiin. Kontulan tutkimus tarjosi ajankohtaista tietoa prostituutiosta Suomessa, kun seksin oston kriminalisoinnin prosessi oli vielä kesken. Kontula argumentoi lehdistössä tutkijan ja Sirkiä seksialan ammattilaisen roolissa. Salli onnistui ottamaan lehdistössä tilan prostituutioasiantuntijana seksin oston kriminalisoinnin prosessin aikana. Salli argumentoi itsenäisten suomalaisten seksityöläisten puolesta eikä Sallin asiantuntijuutta merkittävästi haastettu lehdistössä ennen kevättä 2006. Salli pääsi vaikuttamaan asiantuntijana myös eduskunnan lakivaliokunnassa ja onnistui osaltaan horjuttamaan kriminalisoinnin prosessia eduskunnassa. Keväällä 2006 useat kansanedustajat viittasivat Sallin asiantuntijuuteen epäillessään seksin oston kriminalisoinnin seurauksia, toiset taas pyrkivät kiistämään Sallin asiantuntijuuden. Salliin kohdistunut arvostelu ja kritiikki kertoi yhdistyksen saavuttaneen asiantuntija-aseman lainsäädäntöprosessissa, jonka lopputulos muuttui eduskunnassa vielä keväällä 2006 merkittävästi.