Browsing by Subject "protestantismi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Kuokkanen, Anna (2006)
    Tutkimus tarkastelee kaupunkimatkailua ja nähtävyyksien katselua. Keskeinen tutkimuskysymys on se, miksi monet matkailijat kokevat nähtävyyksien katselun jonkinlaiseksi velvollisuudeksi sekä se, miksi nähtävyyksien katseluun suhtaudutaan normatiivisesti. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella empiirisen aineiston avulla Tom Selänniemen ajatusta, jonka mukaan kaupunkimatkailussa voi nähdä viitteitä protestanttisen etiikan korostamasta työmoraalista, joka saa ihmisen vapaa-ajallaankin tuntemaan huonoa omatuntoa laiskottelusta. Analyysin kohteena on se, miten kaupunkimatkailijat puhuvat nähtävyyksien katselusta, minkälaisia merkityksiä ja tulkintoja he sille antavat ja miten he perustelevat sitä. Tutkimuksen pääaineistona ovat teemahaastattelut. Haastateltavina oli 18 Prahassa käynyttä kaupunkimatkailijaa. Haastatteluaineistoa analysoidaan temaattisesti ja analyysi perustuu diskurssianalyyttiseen näkemykseen, jonka mukaan ihmisten puhe rakentaa todellisuutta samalla kun se kuvaa todellisuutta haastateltavan subjektiivisesta näkökulmasta. Pääaineiston analyysia täydennetään Prahassa tehdyllä osallistuvalla havainnoinnilla sekä analysoimalla muutamia matkaopaskirjoja. Keskeiset tulokset liittyvät toisaalta matkailijan velvollisuuksien rakentumisen tarkasteluun ja toisaalta tämän kulttuurisen rakenteen taustalla vaikuttavien yhteiskunnallisten arvojen ja normien paikantamiseen. Ensinnäkin analyysi osoitti, että matkailijat ja matkaopaskirjojen tekijät käyttävät nähtävyyksistä puhuessaan varsin normittavaa diskurssia. Tässä diskurssissa nähtävyyksien katselu ja kohdekaupungin kulttuuriin perehtyminen nähdään oikeana ja hyväksyttävänä tapana viettää aikaa kaupunkimatkalla. Monien matkailijoiden kertomuksissa niin sanottujen ”pakollisten nähtävyyksien” näkeminen ja valokuvaaminen saa jopa suorittamisen piirteitä. Rantaloma puolestaan määrittyy matkailijoiden puheessa eräänlaiseksi kaupunkiloman vastakohdaksi, jolla on täysin sallittua levätä ja rentoutua rannalla maaten. Nähtävyyksien katselun velvoittavuutta korostava normi tulee erityisen selvästi esiin niissä haastatteluissa, joissa matkailijat vähättelevät nähtävyyksien katselua tai kertovat kokonaan kieltäytyvänsä niiden katselusta. Lisäksi lähes kaikki matkailijat suhtautuvat nähtävyyksien katseluun varsin reflektiivisesti ja huvittuneesti, ja ironisoivat niiden katseluun liittyvää velvollisuudentuntoaan. Ajatus protestanttiseen työetiikkaan liittyvän velvollisuudentunnon vaikutuksesta nähtävyyksien katseluun sai vahvistusta kaikista osa-aineistoista. Matkailijan velvollisuuksien taustalla voi nähdä vaikutteita myös kolmesta muusta kulttuurisesta rakenteesta. Ensinnäkin lomalla tehtäviä sivistävä ja kehittäviä aktiviteettejä voi selittää osaltaan Suomessakin vahvana vaikuttaneilla rationaalisen vapaa-ajan vieton ihanteilla sekä eurooppalaiseen kulttuuriperinteeseen liittyvällä valistusajattelusta kumpuavalla sivistyksen ihanteella. Toiseksi vapaa-ajan hyödyllisen käytön takana voi nähdä työelämän paineet ja individualistisen jatkuvan identiteetin rakentamisen ihanteen. Kolmanneksi tietynlainen matkailun tapa voi toimia erottautumisen välineenä, sillä useiden matkailijoiden mielestä kaupunkimatkailu sekä nähtävyyksiin ja matkakohteen kulttuuriin tutustuminen on tyylikkäämpi tapa viettää lomaa kuin esimerkiksi Kanariansaarten kaltaisiin rantakohteisiin matkustaminen.
  • Kajo, Minna (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielmassa käydään läpi Yhdysvaltojen eugeniikan ja kristinuskon suhdetta 1920-luvulla. Lähteenä toimii 24 saarnaa 70:stä, jotka pastorit lähettivät American Eugenics Society:n (AES) vuonna 1926 järjestämään rodunjalostussaarnakilpailuun. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaista on pastorien kristillinen rodunjalostusoppi: miten he yhdistävät eugeniikan kristinuskon kanssa, miten he perustelevat sen käyttöä seurakunnilleen ja minkälainen ihminen on heidän mukaansa hyvä kristitty. Tutkimuksen aineisto koostuu yksinomaan protestanttisista pastoreista, mutta kilpailuun osallistui myös katolilaisia ja juutalaisia saarnaajia. Tutkimukseen osallistuneista saarnaajista 23 on ammatiltaan pastoreita ja yksi ilmoittaa olevansa professori. AES oli propaganda organisaatio ja osa kansainvälistä eugeniikan liikettä. Yhdistys järjesti saarnakilpailun amerikkalaisille pastoreille, jossa tarkoituksena oli saada mahdollisimman moni ihminen kirkon piiristä omaksumaan eugeniikka osaksi omaa elämäänsä. Siksi kilpailun ehtona oli se, että pastorien tuli saarnata saarnat omissa seurakunnissaan. Saarnojen sisällön avaamisessa käytän hyväksi eugeniikkaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta, joiden avulla selvitän mitä eugeniikka on ja millaista se oli Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Eugeniikka oli tiede, jonka edustajat uskoivat voivansa parantaa ihmiskunnan sitä riivaavista ongelmista, kuten sairauksista ja rikollisuudesta vaikuttamalla ihmisen evoluutioon. Eugeniikka sai alkunsa Francis Galtonilta, 1800-luvulla Englannissa vaikuttaneelta oppineelta. Galton jakoi eugeniikan positiiviseen ja negatiiviseen eugeniikkaan, jossa edellisessä parempien ihmisten tuli lisääntyä ja jälkimmäisessä huonompien ihmisten tuli pidättäytyä lisääntymisestä. Tutkimuksessa selviää, että Yhdysvalloissa painotettiin aina negatiivista eugeniikka, mutta sama painotus ei aina heijastu saarnoissa. Yksilöiden välillä on saarnoissa paljon eroja: osa pastoreista painottaa positiivista eugeniikkaa, toiset huomioivat ainoastaan negatiivisen eugeniikan. Tutkielmassani tutkin millaista on näiden kilpailuun osallistuneiden pastoreiden eugenistinen kristinusko. Selvitän temaattisella otteella miten eugeniikka ja protestanttisuus ilmenevät saarnoissa. Tutkimuksen tuloksena saarnoista nousee kolme suurta teemaa, joita käsittelen omissa luvuissa. Aloitan tutkimuksen selvittämällä uskonnon ja tieteen suhdetta. Pastorit pyrkivät yhdistämään uskonnon ja tieteen toisiinsa ja kritisoivat modernia tiedettä siitä, että sen avulla heikot ihmiset selviävät hengissä. Toinen teema liittyy eugeniikkaan ja yhteiskunnan tilaan. Yhdysvallat oli 1920-luvulla suurten muutosten tilassa, mikä heijastuu pastorien haluun saada eugeniikka osaksi omien seurakuntalaistensa elämää; suuret maahanmuuttaja-aallot muuttivat kantaväestön rakennetta ja liberaali maailmankuva haastoi menestyksekkäästi konservatiivisen. Pastorit pelkäävät, että jos eugeniikka ei omaksuta Yhdysvalloissa, tuhoutuu maa kelvottomien liiallisen lisääntymisen johdosta. Viimeiseksi selvitän mitä on eugenistinen kristinusko. Tutkin pastorien ymmärrystä eugenistisesta kristinuskosta, kristitystä, perheestä, Raamatusta, Jeesuksesta, Jumalasta ja Jumalan valtakunnasta. Tuloksena on sosiaalidarvinistinen kova uskonto, joka yhdistää eugeniikan ja kristinuskon tiukasti toisiinsa. Jumala, Jeesus ja Raamattu valjastetaan eugeniikan auktoriteeteiksi, joiden avulla pastorit puolustavat heikkojen tuhoamista ja terveiden ihmisten oikeutta maailman hallitsemiseen. Pastorit jakavat ihmiskunnan kahtia terveeseen ja lahjakkaaseen Jumalan kansaan, joka on elävä Jumalan valtakunnassa, sekä kelvottomaan, rikolliseen, kirkon ulkopuoliseen osaan, jonka kohtalona on kadota maan päältä ja ihmiskunnan geeniperimästä. Jumala paljastuu saarnoissa eugeniikan todelliseksi isäksi, joka on tehnyt uuden liiton ihmiskunnan kanssa: terveet tulevat pelastumaan ja sairaat sekä heikot ovat tuomitut kadotukseen.
  • Kallinen, Kristiina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Pro gradu -tutkielmassani tutkin Taizén ekumeenisen veljesyhteisön perustajan, teologi Roger Schutzin (1915–2005) eli veli Rogerin valittuja tekstejä vuosilta 1952–1968 ja miten teksteissä tulee ilmi veli Rogerin käsitys roomalaiskatolisesta kirkosta, kirkon katolisuudesta ja ekumeniasta. Tutkin, miten veli Roger näki kristittyjen ja kirkon ykseyden sekä katolisen kirkon merkityksen tutkimani ajanjakson alussa ja lopussa. Selvitän, miten veli Rogerin teksteistä ilmenee hänen näkemyksensä ekumenian asemasta ja tulevaisuudesta 1950- ja 1960-luvuilla ja miksi. Olen valinnut ensisijaisiksi lähteikseni merkittävimmät veli Rogerin kirjoittamat kirjat kyseiseltä aikaväliltä. Nämä kirjat ovat La règle de Taizé, L’unité, espérance de vie sekä Violence des pacifiques. Ajanjakson olen rajannut tarkkaillakseni sekä veli Rogerin ajattelun että katolisen kirkon elämän kannalta merkittäviä tapahtumia ja vuosikymmeniä. Tutkielmassani osoitan, miten veli Rogerin ekumeeninen ajattelu näkyi tutkimani ajanjakson alussa sekä millä tavoin lähdeteksteistä välittyvä ajattelu kehittyi ja muuttui lähes kahden vuosikymmenen aikana. Lähdetekstejä analysoimalla kuvailen, miten optimistisesti veli Roger kirjoitti tuntemistaan kirkolliskokouksen paaveista (Johannes XXIII ja Paavali VI), ja miten hän varoi kritisoimasta katolista kirkkoa. Osoitan lähteitä analysoimalla, miten Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen käynnistyminen, siihen tarkkailijana osallistuminen sekä kirkolliskokouksen merkittäviin henkilöihin tutustuminen vaikutti veli Rogerin ajatteluun. Osoitan, miten veli Roger oli jo lähtökohtaisesti ekumeeninen ajattelija ja toimija, ja miten hänen odotuksensa nimenomaan katolista kirkkoa ja katolista teologiaa kohtaan kasvoivat entisestään tutkimani ajanjakson aikana. Veli Roger asetti katoliselle kirkolle suuria toiveita ekumenian suhteen ja reformoidusta taustastaan huolimatta kirjoitti katolisen kirkon teologiasta enimmäkseen ihaillen ja siihen samastuen. Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen vaikutus näkyi veli Rogerin teksteissä yhä suurempana painostuksena protestanttisia toimijoita kohtaan ekumenian kentällä. Osoitan, että veli Roger ei ollut pelkästään protestantti, mutta ei myöskään katolilainen, vaan jotain siltä väliltä.
  • Rodriguez, Amanda (Helsingfors universitet, 2013)
    The purpose of this thesis is to determine how values, specifically Conservation, relate to religion, between Catholics and Protestants in particular, and with spirituality. It explores previous research and literature, and seeks to understand how human values are related to religiosity in Europe today by focusing on socioeconomic variables and the participants’ self-reported measurements of values and religiosity. It also considers the history and significance of current values, as well as the social dynamics that inspire and shape, support and challenge them. Values, religion, and society dynamically interact, and this study attends to this relationship. Survey data regarding values and religiosity were taken from the European Social Survey 2010 and were analyzed using paired independent sample t-tests. All genders, ages, education levels, and income levels were considered. Regarding Conservation, there was a very significant difference between those affiliating with a religion and those not affiliating with a religion, and also between Catholics and Protestants. These results may indicate that while Europe is a post-industrial, post-modern region of the world, religion remains an important influence among many.