Browsing by Subject "psyykkinen hyvinvointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Hyvönen, Elisa (2005)
    Tämän tutkimuksen kohteena oli naisen kolmoisrooli työntekijänä, puolisona ja äitinä. Tavoitteena oli selvittää erilaisten työ- ja perheroolien yhteyttä koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Roolien lukumäärän lisäksi huomiota kiinnitettiin niiden ominaisuuksiin ja laatuun. Myös työ- ja perheroolien yhteensovittamisen suhde koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin oli tutkimuksessa erityisenä kiinnostuksen kohteena. Pyrkimyksenä oli lisäksi määrittää sosioekonomisen aseman merkitystä yhteyksiin vaikuttavana tekijänä. Tutkimuksen aineisto pohjautuu useiden sosiaali- ja terveysalan tahojen yhteistyössä toteuttamasta Terveys 2000 -tutkimuksesta ja erityisesti sen 30 vuotta täyttäneiden osatutkimuksesta (N=8028) saatuihin tietoihin. Tätä tutkielmaa varten muodostettiin 30-49 -vuotiaat naiset kattava osa-aineisto (N=1667). Koska tarkoituksena oli kuvata ryhmien välisiä eroja ja arvioida niiden taustalla vaikuttavia prosesseja, tilastollisina menetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja logistista regressiota. Kaikilla tutkituilla elämänalueilla havaittiin merkittäviä eroja rooleissa toimimisen suhteen. Palkkatyö oli erityisen voimakkaasti yhteydessä hyvään koettuun terveyteen, mutta myös psyykkiseen hyvinvointiin. Tärkeimmiksi työhön liittyviksi piirteiksi osoittautuivat vaatimukset sekä vaikutusmahdollisuudet työssä. Parisuhteessa eläminen ja kumppanilta saatu tuki määrittivät voimakkaasti koettua terveyttä ja vielä vahvemmin psyykkistä hyvinvointia. Äitiys oli yhteydessä hyvään koettuun terveyteen, mutta toisaalta samalla lisääntyneeseen psyykkiseen oireiluun. Kaiken kaikkiaan moniroolisuuden terveysseuraukset olivat positiivisia, ja huono terveys oli yleisempää harvoissa rooleissa toimivien joukossa. Sosioekonomisten tekijöiden vaikutuksen havaittiin kautta linjan olevan vahvempaa koetun terveyden kuin psyykkisen hyvinvoinnin suhteen.
  • Kunvik, Susanna (Helsingin yliopisto, 2015)
    Hyvä ravitsemustila ylläpitää ikääntyneiden toimintakykyä, terveyttä ja elämänlaatua ja lisäksi se luo edellytykset kotona asumiselle. Ikääntymiseen liittyy kuitenkin monia kognitiivisia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa ravitsemustilaan. Virheravitsemuksen takia huonontunut terveys voi heikentää toimintakykyä ja lisätä kaatumisen riskiä. Pro gradu-tutkielman tavoitteena oli tutkia kotona asuvien, viimeisen vuoden aikana kaatuneiden, ikääntyneiden ravitsemustilaa ja sen yhteyttä kognitioon sekä sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, oliko tutkimushenkilöiden kaatumistausta yhteydessä ravitsemustilaan. Poikkileikkaustutkimus koostui Porissa vuosina 2003–2005 toteutetun Pysy Pystys -tutkimuksen kotona asuneista ikääntyneistä (n=554). Pysy Pystys -tutkimuksessa tutkittiin viimeisten 12 kuukauden aikana kaatuneiden, 65 vuotta täyttäneiden, porilaisten kaatumisten vaaratekijöitä. Tutkimushenkilöiden ravitsemustila arvioitiin MNA-testillä (Mini Nutritional Assessment), kognitiiviset taidot MMSE-testillä (Mini Mental State Examination) ja psyykkiset sekä sosiaaliset tekijät GDS-testillä (Geriatric Depression Scale) sekä strukturoiduilla kyselylomakkeilla. Tässä poikkileikkaustutkimuksessa tarkasteltujen tekijöiden yhteyksiä tutkittiin normaalissa ja heikentyneessä ravitsemustilassa olevien ryhmien välisinä eroina Khiin neliötestillä ja Mann-Whitney U-testillä. Lisäksi logistisella regressioanalyysillä etsittiin tekijöitä, jotka ovat yhteydessä heikentyneen ravitsemustilan todennäköisyyteen. Tutkimushenkilöiden keski-ikä oli 73 vuotta ja suurin osa heistä (83 %) oli naisia. Heikentyneessä ravitsemustilassa (MNA ? 23,5) oli 10,8 prosenttia. Heikentyneessä ravitsemustilassa olleet olivat kaatuneet useammin kuin normaalissa ravitsemustilassa olevat. Psyykkisistä tekijöistä elämään tyytymättömyys, masennus ja turvattomuuden kokeminen lisäsivät heikentyneen ravitsemustilan todennäköisyyttä. Alkoholin viikoittainen käyttö puolestaan vähensi todennäköisyyttä. Sosiaalisista tekijöistä yksinäisyys, vähäinen toisten luona vieraileminen ja keskustelukumppanin puute lisäsivät heikentyneen ravitsemustilan todennäköisyyttä. Kognition ja ravitsemustilan välillä ei ollut yhteyttä. Havaituista yhteyksistä erityisen merkittäviä olivat elämään tyytymättömyyden, yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemisen yhteydet, sillä näiden kolmen tekijän läsnä ollessa ikääntyneellä on yli 70 prosentin todennäköisyys olla heikentyneessä ravitsemustilassa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että elämään tyytyväisyys, yksinäisyys ja koettu turvattomuus tulisi ottaa huomioon ikääntyneiden ravitsemustilaa arvioitaessa. Lisäksi kaatuneiden ikääntyneiden ravitsemustilaan olisi syytä kiinnittää huomiota.
  • Iljala, Nina (Helsingin yliopisto, 2020)
    The purpose of this study is to examine what kind of trauma symptoms are shown to a teach-er when pupils have been previously living in a war zone or a conflict area. In addition, the purpose of this study is to examine what kind of working methods elementary school teachers have with traumatized pupils. The research questions are: How can war trauma affect a pri-mary school child? What good practices can be found for those working in primary school to work with a child who has experienced a war trauma? The study examines experiences of the appearance of war trauma in the school environment and good practices for working with children. Previous studies show that children living in conflict areas have a wide range of trauma experiences. Previous research also shows that a child’s mental well-being is im-portant to his or her learning. The theoretical framework of this study is described in the beginning of the study. The theoret-ical framework consists the definition of trauma, childhood and trauma, child and resilience and living in a war zone or a conflict area as a child. It also describes the importance of the pupil's mental well-being in learning and the teacher's support measures in primary school. In the interviews, the interviewees presented their experiences of working with traumatized chil-dren and their thoughts on good ways to work with children. Data analysis was the method of analysis in this study. Based on the results, teachers and others working with children had a variety of experiences working with children who came from conflict areas to Finland. They also had good practises to support these children. The study emphasizes the role of safe adults and safe environ-ments. The study also emphasizes individual working methods with each pupil.
  • Melakari, Aino (Helsingin yliopisto, 2018)
    Taloudellinen eriarvoisuus on viime vuosien aikana ollut kiivaan yhteiskunta- ja talouspoliittisen keskustelun aiheena. Sen on laajan tutkija- ja asiantuntijajoukon keskuudessa katsottu heikentävän niin yhteiskunnallista kuin myös yksilön hyvinvointia. Keskustelussa tunnetuimpia näkemyksiä on edustanut brittiläisten epidemiologien Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin tuloerohypoteesi, jonka mukaan eriarvoisuus heikentää eri väestöryhmien välistä tasa-arvoa suhteessa esimerkiksi terveyteen, koulutukseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan taloudellisen eriarvoisuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin mahdollisia yhteyksiä suomalaiskunnissa. Taloudellista eriarvoisuutta analysoidaan sekä tuloeroina että suhteellisena köyhyytenä. Teoriaosuudessa kuvataan tuloerojen ja köyhyyden ajallista kehitystä sekä luodaan kuvaa niihin vaikuttaneista ja vaikuttavista asioista. Esiin nostetaan myös Wilkinsonin ja Pickettin tutkimuksiin ja johtopäätöksiin kohdistu-nutta kritiikkiä, joka koskee suurimmaksi osaksi varsin yksinkertaisia regressiomallinnuksia sekä maa- ja osavaltiotasoisista aineistoista saatujen tulosten yksioikoista ulottamista yksilötasoa koskeviin yleistyksiin. Paneeliaineisto on muodostettu Sotkanet-indikaattoripankista kerätyistä kuntakohtaisista tilastoista, ja se ulottuu vuosille 1995-2015. Psyykkisen hyvinvoinnin kuvaamiseen käytetään mielenterveyden avohoitokäyntien mää-riä, psykiatrian laitoshoidon potilasmääriä sekä depressiolääkkeistä Kela-korvausta saaneiden määriä ilmaisevia indikaattoreita. Selittävät muuttujat ovat tuloeroja ilmaisevan Gini-kertoimen ja suhteellista köyhyyttä kuvaavan kunnan yleisen pienituloisuusasteen lisäksi kunnan työttömyysprosentti sekä kuntalaisten koulutustasoa, avioerojen määriä ja yksinasumista mittaavat indikaattorit. Havaintojen lukumäärä on enimmillään 5647 havaintoa, ja tarkastelussa ovat mukana yli 2000 asukkaan kunnat (267-280 kuntaa vuodesta ja muuttujasta riippuen). Analyysit suoritetaan kiinteiden vaikutusten regressiomallinnuksella. Tutkielman tulokset kumoavat osittain tuloerohypoteesin. Vaikka Gini-kertoimella mitattujen tuloerojen ja kun-talaisten psyykkistä hyvinvointia kuvaavien selitettävien muuttujien väliset yhteydet osoittautuivat positiivisiksi, eivät ne psykiatrista laitoshoitoa lukuun ottamatta olleet tilastollisesti merkitseviä. Pienituloisuusasteen tilastolli-nen merkitsevyys korostui sen sijaan liki kaikissa regressiomalleissa. Laitoshoidon kohdalla Gini-kertoimen ja vasteen välinen yhteys muodostuu pienituloisuusasteen muodostamaa yhteyttä suuremmaksi. Gini-kertoimen saamat regressiokertoimet ovat muiden kahden vasteen kohdalla suurimmillaan silloin, kun se on ainoana selittä-vänä muuttujana mallissa. Muista muuttujista työttömyysprosentti muodostaa tilastollisesti merkitsevän, mutta negatiivisen yhteyden sekä laitoshoidon että depressiolääkityksen suhteen. Myös koulutustason sekä avohoitokäyntien ja laitoshoidon välille muodostuu tilastollisesti merkitsevä, mutta negatiivinen yhteys. Avioerojen määrää kuvaava muuttuja ei muodostunut tilastollisesti merkitseväksi selittäväksi tekijäksi yhdenkään vasteen kohdalla, yksinasumisen regressiokerroin oli tilastollisesti merkitsevä ainoastaan suhteessa laitoshoitoon. Tutkielman johtopäätöksissä todetaan, että maa- ja aluetasoisista tutkimusasetelmista johdetut tulokset eivät ole kaikissa yhteyksissä keskenään vertailukelpoisia. Pelkästään maa- tai aluetason indikaattoreiden käyttämisen ohella hyötyisi tutkimus monitasomallinnuksiin perustuvista asetelmista. Tutkimusta taloudellisen eriarvoisuuden ja terveyden välisistä yhteyksistä tarvitaan myös jatkossa, etenkin Suomen kontekstissa.
  • Reivinen, Anna (Helsingfors universitet, 2015)
    Aims. The aim of the study was to find out the relations between attention, formal operational thought, psychological well-being and school achievement and choices of educational tracks. The thesis complements the study and modelling carried out by the Centre for Educational Assessment and Unit of Special Education of the University of Helsinki by adding psychological well-being to the model of attention, formal operational thought and future plans. Method. The data consisted of a sample of ninth graders from six comprehensive schools from a municipality in Eastern Finland. The size of the sample was N=287 of which girls 53% (ngirls=152) ja boys 47% (nboys=135. The data were gathered using a computer-assisted ACT-test, a multiple choice Formula-test and a BPNS-questionnaire. The data were analyzed using correlations, linear regression and general linear model (GLM) two-way analysis of variance. Results. Both girls' and boys' experience of competence and formal operational thought had a statistically significant relation between school achievement. Regarding girls, competence was a stronger explanatory variable than formal operational thought, whereas regarding boys formal operational thought was a stronger explanatory variable than competence. When girls' choices of educational tracks were examined it appeared that attention and competence were statistically significant explanatory variables regarding the choice of academic track. Boys' choices of the academic track could only be explained by competence. It also appeared that attention had a statistically significant correlation between formal operational thought which in turn was correlated with school achievement. This confirmed the assumption given by previous studies that attention has an indirect effect on school achievement via formal operational thought. The thesis is part of a study (attention, thinking skills, self-determination theory and school achievement) carried out by the Centre of Educational Assessment and Unit of Special Education of the University of Helsinki.
  • Alasuutari, Nea (Helsingin yliopisto, 2019)
    Goals. The purpose of this study was to find out what kind of information and support parents need during their baby’s first year and to map out the mental and social support the parents need. The aim for the study was to describe the views of the parents about their needs, and to find the differences between the two groups, which consisted of parents with previous children and parents that are having their first child. The theory section of the study deals with the parenthood itself and the transition towards parenthood, the mental wellbeing of the parents as well as the meaning of the first years of life for the future development of the child. The previous studies about the needs of the parents are also acknowledged. Methodology. This study was constructed as a mixed methods research, in which quantitative and qualitative phases combine. The data collected from the Parental Box research was used as the material for the study. The data was collected from parents with children under one year of age, and it was collected by using questionnaires, which included both open and close ended questions. The questionnaire included 21 factors for support and information needs, and the parents needed to evaluate their answers in a scale of 1 to 5, where 1 stands for never and 5 stands for very often. The analysis of data was based on 373 answers that were analysed in SPSS statistics program. The methods used were counting descriptive statistics, factor analysis and determination of the sum variables. Open-ended questions about the needs of the parents considering information and support were analysed using qualitative content analysis after quantitative analyses. Results and conclusions. The study indicated that the parents need different kinds of information and support during their baby’s first year. In the quantitative analysis, the support for the parenthood was organised into five different aspects: the basic care of the child, sleeping, crying, development and health of the child and the wellbeing of the parent. However, the need for information and support for the parents were not particularly important in the quantitative analysis. The most support the parents seemed to need considered the health and development of the child. The basic care of the child was the aspect that needed the least support. The results show that the parents who are having their first child need more overall information and support than their counterparts, for whom the baby is not the first. The biggest difference in the average answers of the groups considered the sleep of the baby and the smallest difference the cry of the baby. When answering the open-ended questions, the parents highlighted the need for peer support. The need for concrete help in running everyday life and doing chores in their homes was also needed. Furthermore, the results indicated that the role of maternity clinic or guidance centre was received with mixed feelings. The most things that parents need, seem to be current and reliable source for information and increase in peer support as well as concrete help in and around their house.
  • Laaksonen, Elina (2004)
    Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden psyykkistä oireilua ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimuksen lähtökohtana ovat psyykkistä hyvinvointia ja väestöryhmien välisiä terveyseroja koskevat terveyssosiologiset tutkimukset sekä yliopisto-opiskelijoita ja heidän elämänvaihettaan koskevat tutkimukset. Tutkimus liittyy myös yliopisto-opiskelijoita koskevaan ajankohtaiskeskusteluun sekä yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointia edistämään pyrkivään Kehrä-hankkeeseen. Tutkimuksen tarkoituksena on ensinnäkin kuvailla yliopisto-opiskelijoiden psyykkisen oireilun määrää ja vaihtelua eri taustatekijöiden mukaan. Toisena tavoitteena on selvittää, mikä tai mitkä tarkasteltavista taustatekijöistä parhaiten selittävät opiskelijoiden psyykkistä oireilua ja sen vaihtelua. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu useiden eri tekijöiden, kuten sukupuolen, sosioekonomisen aseman ja sosiaalisten suhteiden, olevan yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin ja oireiluun. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan joidenkin tällaisten yleisten tekijöiden merkitystä yliopisto-opiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi tarkastellaan joidenkin erityisesti opiskelijoiden elämään liittyvien tekijöiden merkitystä heidän psyykkisen hyvinvointinsa kannalta. Tutkimus on kvantitatiivinen ja aineistona käytetään YTHS:n Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000 -kyselytutkimuksen aineistoa (N= 3174). Psyykkisen oireilun vaihtelua kuvaillaan ristiintaulukointien avulla ja lisäksi selvitetään logistista regressioanalyysia käyttäen, mitkä taustatekijöistä parhaiten selittävät opiskelijoiden psyykkistä oireilua ja sen vaihtelua. Selittävät muuttujat muodostavat neljä ryhmää: demografiset tekijät, opiskeluun liittyvät tekijät, toimeentulo ja sosiaaliset suhteet. Psyykkisen oireilun päämittarina on GHQ12 (General Health Questionnaire). Toisena mittarina tulosten vertailuun ja vahvistamiseen käytetään eräiden psyykkisten oireiden esiintymisestä muodostettua summamuuttujaa. Tärkeimmiksi psyykkistä oireilua selittäviksi tekijöiksi osoittautuivat sekä naisilla että miehillä toimeentulo ja sosiaalinen tuki. Käytettävissä olevien rahojen riittämättömyys oli selvästi yhteydessä runsaampaan oireiluun. Yhteys oli miehillä vielä vahvempi kuin naisilla. Sosiaalista tukea ja sosiaalisia suhteita kuvaavista tekijöistä erityisesti yksinäisyys, keskustelutuen puute ja lähipiirin pienuus olivat yhteydessä runsaampaan oireiluun. Myös sosiaalisen tuen yhteys oireiluun oli miehillä naisia vahvempi. Lisäksi oireilua esiintyi enemmän niillä, jotka kokivat opinto-ohjauksen riittämättömäksi sekä niillä, jotka kokivat olevansa väärällä opiskelualalla. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että opiskelijoiden tukeminen eri muodoissa voi edistää heidän psyykkistä hyvinvointiaan ja siten ylläpitää ja lisätä opiskelukykyisyyttä. Taloudellinen ja opintoihin liittyvä tuki sekä yhteisöllisyyttä ja opiskelijoiden sosiaalisia suhteita tukevat järjestelyt voivat olla merkittävssä asemassa opiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.
  • Paumola, Heidi (Helsingfors universitet, 2016)
    Aims: Many factors during pregnancy, including mother's diet, can affect mental health of the developing child. Preliminary studies have shown that being exposed to glycyrrhizin in licorice during pregnancy is associated with shorter duration of gestation and externalizing symptoms and lower cognitive performance in children. The evidence is still scarce and more research is needed. This study investigated the associations between maternal licorice consumption during pregnancy and externalizing and internalizing symptoms and social competence in children at the age of 5 and 8. Study also investigated whether exposure to glycyrrhizin during pregnancy is associated with change in symptoms or in social competence from 5 to 8 years. Methods: This study is part of Glycyrrhizin in Licorice (Glaku) cohort study. This study sample consists of 232 mothers, 128 fathers and their children born in 1998. Mothers reported their licorice consumption during pregnancy in maternity wards. Follow-up studies were carried when children were 5 and 8 years old, and both parents were asked to fill the Social Competence and Behavior Evaluation –questionnaire (SCBE). SCBE gives information about child's behavior and functioning. Results and conclusions: Those 8-year olds, who were exposed to high amounts of glycyrrhizin (≥ 500 mg / week) during pregnancy, had higher risk for externalizing symptoms and lower social competence compared to those children, who were exposed to small amounts (0-249 mg / week) of glycyrrhizin during pregnancy. The heightened risk was not confounded by parental or neonatal parameters. Licorice consumption during pregnancy was not associated with mental health in 5-year old children. These results support the earlier findings that maternal licorice consumption during pregnancy has harmful effects on child's development. This evidence shows that avoiding licorice use during pregnancy could be of significant value when considering primary prevention of mental health problems.