Browsing by Subject "puhdistus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 37
  • University of Helsinki, Ruralia Institute, Seinäjoki; Wirtanen, Gun; Pärssinen, Raimo; ; (Turun ammattikorkeakoulu, 2018)
    Reports / Turku University of Applied Sciences
    Jokainen osio alkaa omalla abstraktilla tai on julkaistu laajennettuna abstraktina
  • Laitinen, Juha; Lindström, Annika; Jumpponen, Mika; Lallukka, Heli; Hassinen, Marko (Työterveyslaitos, 2019)
  • Heiskanen, Tuomas (University of Helsinki, 1994)
  • Laine, M. Minna (Finnish Environment Institute, 1998)
    Monographs of the Boreal Environment Research 9
  • Salminen, Jani; Tuominen, Sirkku; Nystén, Taina (Finlands miljöcentral, 2012)
    Miljöhandledning
    Denna handbok redogör för biologisk sanering av grundvatten som förorenats med nitrat och bokens malgrupper ar verksamhetsutovare, konsulter i miljobranschen och myndigheterna. Handboken innehåller en kort översikt av lagstiftningen och verksamhetsutövarens skyldigheter i frågor som gäller förorening av mark och grundvatten. Därtill behandlas de specialfrågor som gäller förorening av grundvattnet på pälsfarmområden och både teoretisk och på erfarenhet baserad kunskap om biologisk sanering av grundvatten som förorenats med nitrat presenteras. Handboken och de avsnitt som beskriver hur en sanering utfors baserar sig pa material som erhallits i NITROS-undersökningen. Resultat fran motsvarande saneringar har inte tidigare publicerats i Finland. Saneringsmetodens grundprinciper är däremot allmänt accepterade och är även kända i internationell litteratur. Handbokens innehåll går att tillämpa på motsvarande objekt i Finland utan att förbiga varje objekts och grundvattenomrades särdrag, som alltid ska särskilt tas i beaktande oberoende vilken saneringsmetod för grundvattnet som tillämpas.
  • Kaloinen, Jorma; Santala, Erkki (Ympäristöministeriö, 24.8)
    Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2009
    Ympäristönsuojelulain mukaan vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla syntyvät jätevedet on puhdistettava niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista eikä sen vaaraa. Valtaosa jätevesien käsittelylaitteista on kuitenkin vanhentuneita, ne eivät toimi tai ne eivät ole tarpeeksi tehokkaita ympäristönsuojelun kannalta. Haja-asutuksen jätevesijulkaisussa käsitellään talousjätevesien puhdistamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Julkaisu on laadittu yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Siihen on koottu toimintaa ohjaavat merkittävimmät eri lakien säännökset sekä niiden toimeenpanosta saatuja kokemuksia. Julkaisussa esitellään siirtymäajan alkuvuosien aikana kehittyneitä hyviksi koettuja menettelytapoja, tulkintoja ja suosituksia. Tavoitteena on, että julkaisu selkeyttäisi ja yhtenäistäisi viranomaisten ja muiden eri toimijoiden menettelytapoja, joiden kirjavuus on koettu merkittäväksi esteeksi uudistuksen tehokkaalle toimeenpanolle.
  • Tarasti, Lauri (Ympäristöministeriö, 2009)
    Ympäristöministeriön raportteja 25/2009
    Ympäristöministeri Paula Lehtomäki kutsui 5.6.2009 oikeustieteen lisensiaatti Lauri Tarastin selvittämään haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpanon nykytilaa, siinä ilmenneitä ongelmia ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Selvityksen tarkoituksena oli myös löytää keinoja asetuksen toimeenpanon vauhdittamiseksi. Selvityksessä todetaan, että jätevesien käsittelystä ei ole syytä tinkiä mutta nykyisten säännösten toimeenpanoa tulisi selkeyttää. Selvitysmies ehdottaa toimeenpanon ohjaamiseksi neljää uutta säännöstä, joiden pohjalta annettaisiin uusi toimeenpanoa ohjaava asetus. Selvityksen mukaan jätevesijärjestelmien tehostamista voitaisiin lykätä haja-asutusalueilla asuvien ikäihmisten ja vähävaraisten kohdalla. Myös kiinteistökohtaiseen jätevesineuvontaan tarvitaan lisää voimavaroja. Tarasti ehdottaa, että nykyisiä taloudellisia tukia kehitetään ja lisäksi tarjotaan järjestöille taloudellista avustusta neuvonnan antamiseksi.
  • Kaloinen, Jorma; Santala, Erkki (Miljöministeriet, 24.8)
    Miljöförvaltningens anvisningar 2sv/2009
    Enligt miljöskyddslagen ska avloppsvatten i områden utanför vattentjänstverkens avloppsnät renas på ett sätt som inte leder till förorening av miljön eller risk för förorening. Merparten av behandlingsanläggningarna för avloppsvatten är emellertid föråldrade, fungerar inte som de ska eller är inte tillräckligt effektiva med tanke på miljöskyddet. Statsrådets förordning om behandling av hushållsavloppsvatten i områden utanför vattentjänstverkens avloppsnät trädde i kraft 2004. Förordningen förutsätter att en effektivare rening än behandling i slambrunn ska införas inom en övergångsperiod fram till 2014. Under den pågående övergångsperioden har tillämpandet av bestämmelserna varierat i landets olika delar, vilket har ökat medborgarnas ovisshet om vilka åtgärder som krävs enligt de ändrade bestämmelserna. I denna publikation behandlas reningen av hushållsavloppsvatten och de faktorer som inverkar på detta som en helhet. Publikationen har utarbetats i samarbete med aktörer inom branschen. Den innehåller de viktigaste bestämmelserna i olika lagar som styr verksamheten och erfarenheter av verkställandet av dessa. I publikationen presenteras förfaranden, tolkningar och rekommendationer som utvecklats under de första åren av övergångsperioden, och som upplevts vara bra. Syftet är att publikationen ska tydliggöra och förenhetliga myndigheternas och de andra olika aktörernas tillvägagångssätt, då oenhetligheten bland dessa har upplevts som ett betydande hinder för ett effektivt verkställande av reformen.
  • Unknown author (Vesihallitus, 1972)
    Vesihallitus. Tiedotus 31
    English summary: Comparative studies on raw water quality and treatment costs in Sweden and Finland
  • Santaholma, Antti; Reinikainen, Leena; Kalliola, Pirkko (Vesihallitus, 1975)
    Vesihallitus. Tiedotus 80
    Theory of chemical waste water treatment. Pilot plant tests on chemical precipitation with ferric chloride and lime.
  • Uimonen, Sakari (Vesihallitus, 1978)
    Vesihallitus. Tiedotus 141
  • Ranta-Pere, Vesa (Vesihallitus, 1971)
    Vesihallitus. Tiedotus 5
    English summary: Costs of purifying domestic sewage.
  • Lehtonen, Heikki; Poikolainen, Marja-Liisa (Vesihallitus, 1975)
    Vesihallitus. Tiedotus 93
    Engl. summary: Improving the efficiency of sewage lagoons
  • Jaakkonen, Satu (Suomen ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 36/2008
  • Luhtalampi, Roosa (Helsingfors universitet, 2016)
    Työni tarkoitus on tutkia kansainvälisen laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista. Laivaliikenne on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja ja kyseisen liikennesektorin päästöjen on ennustettu kasvavan merkittävästi myös tulevina vuosina. Kansainvälisen laivaliikenteen osuus globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä oli vuonna 2012 2,1 % ja ennusteiden mukaan päästöjen on odotettu kasvavan noin 50-250 % vuoteen 2050 mennessä. Tämän seurauksena laivaliikennesektorilla on paine vähentää päästöjään. Tarkoituksenani on selvittää, onko sektorilla mahdollisuus puhdistaa päästöjään ja jos on, millä hinnalla ja kuinka paljon. Laskelmani pohjautuu Kansainvälisen merenkulkuorganisaation vuonna 2014 julkaisemaan raporttiin, jossa maailman laivakanta ja sen polttoaineen kulutus on arvioitu vuodelle 2012. Raportin pohjatietojen avulla pystyin määrittämään kansainvälisen laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöt (CO2, CH4, N2O) laivasegmenteittäin. Ilmoitettu polttoaineen kulutus sekä estimoidut kasvihuonekaasupäästöt mahdollistivat puhdistuskeinojen tehokkuuden tarkastelun. Tutkielmassani tarkastelin seitsemää eri puhdistuskeinoa, joista lopullisiin kustannusfunktioihin valikoitui kuusi eri puhdistuskeinoa. Puhdistuskeinoista leija ja mastot ovat toisensa poissulkevia, jonka seurauksena mastot rajattiin lopullisen tarkastelun ulkopuolelle. Muita tarkasteltuja puhdistuskeinoja olivat vauhdin hidastaminen, hukkalämmön talteenottojärjestelmä, laivan kulkusyvyyden ja moottorin kulman optimointi, sään huomioiminen reittivalinnoissa sekä potkurin kunnossapitäminen. Laivaliikenteellä on tunnistettavissa myös muita puhdistuskeinoja, mutta jouduin rajaamaan puhdistuskeinot saatavilla olevan datan sekä liikenteessä olevien laivojen puhdistuskeinojen hyödyntämiskyvyn perusteella. Puhdistuksesta aiheutuvat hyödyt ja kustannukset on diskontattu nykyaikaan käyttäen pitoaikana 15 vuotta ja korkona kuutta prosenttia. Laskelmani mukaan kansainvälisen laivaliikenteen osalta päästään noin 25 % päästövähennykseen vuodessa ilman laivoille muodostuvaa lisäkustannusta. Ensimmäiset puhdistuskeinot tuottavat laivoille enemmän rahallisia säästöjä polttoaineen kulutuksen pienenemisen kautta kuin niiden vaatima kustannuspanos on. Mikäli tarkastelussa otetaan huomioon päästöoikeuskaupasta syntyvät transaktiokustannukset, jotka on oletettu laskennassa 15 % suuruisiksi, päästään silti noin 21 % päästövähennykseen ilman lisäkustannuksia. Kokonaispäästövähennys on laskettu käyttämällä ensimmäisistä puhdistuskeinoista syntyviä tuottoja vähentämään seuraavien keinojen käyttöönotosta syntyviä kustannuksia. Päästöjen vähentämisen kustannukset ovat negatiivisia noin 12,5 % puhdistukseen saakka. Transaktiokustannukset huomioiden kyseinen määrä on noin 10,5 %. Globaalilla tasolla kansainvälinen laivaliikenne voisi siis vähentää noin 0,5 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ilman lisäkustannuksia. Tutkielmani perusteella laivaliikenteen poisjättäminen globaalien päästöjen vähentämistavoitteista ei ole perusteltua. Laivaliikenteellä on jo nyt käyttöönotettavia keinoja, joilla päästöjä voidaan vähentää merkittävästi pienillä kustannuksilla tai ilman muutoksia kokonaiskustannuksissa.
  • Salmi, Juho (Helsingin yliopisto, 2014)
    This research is for UPM Kymmene Oyj. They are very interested in this topic because they are Finlands biggest users of the stumps and also big stump dealer for the other companies. The research is included to the big research project which is coordinated by FIBIC. Projects name is BEST, which means Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow. The European Union has set the obligations for the renewable energy source usage in their climate and energy policy. This means that the use of forest biomass needs to grow from year 2006 to year 2020 from 3,6 million cubic meters to 13,5 million cubic meters in year 2020. In the year 2012 usage of forest biomass was 8,3 million cubic meters. The share of the stumps from that amount was 1,1 million cubic meters. The share of the stumps can grow even more. If we are going to use stumps even more we should increase the quality of stump wood. Most harmful things in stump wood quality is the soil particles. They comes up from the ground with stumps when the stumps are lifted. These particles increases stumps ash contents which is very harmful in the combustion process. But still stumps are energy rich fuel which keeps low moisture content during the winter and that is the time when we most need energy. The goal of the research is to find ways to rise energy thickness of the stump by different handling methods. First method is to precrush stumps with Arjes Raptor XL crusher. That special method should decrease moisture content and this has founded out earlier in practical tests because this crusher has special crushing unit. Second method is to take unwanted particles away by sieving. In the research we use two different sieving machines: Neuenhauser 2F StarScreen starscreen and Keestrack Frontier screen. Crushing and sieving together increased heating values 7,5–16,6 % and average was 11,1 %. Different handling methods effects most by decreasing moisture and ash content.
  • Unknown author (Vesihallitus, 1972)
    Vesihallitus. Tiedotus 15
  • Puolanne, Juhani (Vesihallitus, 1972)
    Vesihallitus. Tiedotus 24