Browsing by Subject "puheenjohtajat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Kontro, Heikki (Helsingin yliopisto, 2019)
    Vuonna 1996 perustettu Arktinen neuvosto on yksi keskeisimmistä kansainvälisistä yhteistyöfoorumeista arktista aluetta koskevissa asioissa. Arktisessa neuvostossa käsitellään ennen kaikkea arktisen alueen ympäristönsuojeluun sekä kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudet noudattavat ennalta määrättyä kiertoa, jossa kukin arktinen jäsenvaltio toimii vuorollaan Arktisen neuvoston puheenjohtajana kahden vuoden ajan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Arktisen neuvoston institutionaalisia toimintatapoja kahden eri jäsenvaltion puheenjohtajuuskausien kautta. Tarkasteltavat puheenjohtajuuskaudet ovat Kanadan vuosille 2013–2015 ajoittunut Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskausi sekä Suomen vuosille 2017–2019 ajoittuva puheenjohtajuuskausi. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia asiakokonaisuuksia kyseisten kahden maan arktisten puheenjohtajuuskausien suunnitelmien ja toteutusten taustalla on, mitä nämä asiat kertovat Arktisen neuvoston virallisista ja epävirallisista institutionaalisista toimintaperiaatteista sekä miten puheenjohtajan on mahdollista käyttää valtaa Arktisessa neuvostossa. Tutkimuskysymys alakysymyksineen on seuraava: - Miten puheenjohtajamaa pyrkii käyttämään valtaa Arktisessa neuvostossa? - Miten puheenjohtajamaa pyrkii edistämään kansallisia intressejään Arktisessa neuvostossa? - Miten puheenjohtaja huomioi muut toimijat toteuttaessaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden toimia? Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii rationaalisen valinnan institutionalismi. Tutkimuksen menetelmä on teorialähtöinen sisällönanalyysi, joka pohjautuu käsiteltävien Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskausien prioriteettiohjelmiin sekä puolistrukturoituihin teemahaastatteluihin. Tutkimuksen mukaan Arktisen neuvoston puheenjohtaja pyrkii edistämään omia kansallisia intressejään puheenjohtajuuskautensa aikana. Kansallisia intressejä ei kuitenkaan tule edistää ilmiselvästi, vaan aloitteet tulisi muovata siten, että ne voidaan tulkita koko arktista aluetta palveleviksi. Tutkimuksesta selviää myös, että jatkuvuuden varmistaminen toisiaan seuraavien puheenjohtajuuskausien välillä on ensiarvoisen tärkeää Arktisen neuvoston toiminnan jatkuvuuden, tehokkuuden ja toimintakyvyn varmistamisen kannalta. Tutkimuksesta selviää myös, että viime vuosina lisääntyneet jännitteet Venäjän ja lännen välillä eivät ole liiemmin vaikuttaneet Arktisen neuvoston jokapäiväiseen toimintaan.
  • Kataja, Suvi (Helsingin yliopisto, 2014)
    Verkkari 2014 (4)
  • Puolanne, Eero (Helsingin yliopisto, 2006)
    Verkkari 2006 (3)
  • Paavolainen, Maija (Helsingin yliopisto, 2014)
    Verkkari 2014 (2)
  • Bergman, Lis-Britt (2006)
    Min Pro Gradu avhandling behandlar kvinnors deltagande i kommunalpolitiken med fokus först på andelen kvinnor i fullmäktige och i följande skede på kvinnor som ordförande i kommunfullmäktige och –styrelse. Kvinnornas andel har stigit genom åren men fortfarande ligger den, speciellt för ordförandenas del, långt från en fifty-fifty situation. Frågeställningen är vad som påverkar kvinnors möjligheter att få en plats i fullmäktige och att väljas till ordförande för de nämnda organen. Materialet som jag undersöker består av ett brett spektrum av olika typ av kommuner i Finland (ej Åland) och metoden är jämförande. Det är hämtat från statistikcentralens sidor och kommunförbundets webbsidor med statistik. Uppgifterna om ordförandeposterna i kommunerna är hämtade direkt från respektive kommuns webbsida. Tidpunkten för jämförelserna är kommunalvalen 2000 och 2004. Som bakgrund har jag kvinnoforskning under flera decennier och tidigare forskning i ämnet i Norden. Här har böckerna ”Likestilte demokratier, kjönn och politikk i Norden” och ”Women i Nordic Poliktics” varit viktiga källor. Jämförelserna visar att det är andelen kandidater som har den största inverkan på hur stor del av fullmäktigeförsamlingen som är kvinnor. Kommunens storlek och läge påverkar också i någon mån. Däremot är kopplingen till andelen yrkesverksamma inom service försumbar. Beträffande ordförandeplatserna i fullmäktige och styrelsen kan man konstatera att med stigande andel kvinnor i fullmäktige ökar också andelen kvinnliga ordförande. När andelen överstiger 45 % jämnas också andelen kvinnliga ordförande ut, vilket också styrks av Rosabeth Moss Kanters teorier i ”Men and women of the corporation”. Enligt henne kan man också öka sin makt genom att agera på ett sett som är synligt och utöver det vanliga. Detta testade jag genom att se om kvinnliga röstmagneter ökade chanserna för kvinnliga ordförande. Jämförelserna visade att så var fallet.