Browsing by Subject "pula-ajat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Vesamäki, Anna (Helsingin yliopisto, 2015)
    My research focuses on the clothing of the 1940s depression. Because of war, there was a shortage of everything in Finland. Textiles were recycled, renewed and modified imaginatively. In addition, full self-sufficiency in the production of textiles rose as one way of survival. Various organisations offered guidance and advice on textile making. One of these was Kotitalouskeskus, which was the central organisation for several unions who focused on domestic consultation. It was founded in 1941 to combat the material shortage caused by the war. Kotitalouskeskus had stored a variety of the depression time textiles, which were used for teaching and course activities. These textiles were donated to University of Helsinki in the spring of 2014. By studying these sample clothes I aimed to get a general idea of what kind of garments and which materials Kotitalouskeskus advised citizens to produce during the depression time. Depression time textiles had been researched before, but the data had been collected from literary sources and interviews. My study was an object study in historical field. From the 83 donated items I outlined 13 woven adult clothings as my research material. In addition to the clothes, my research data included the booklet Nykyhetken kankaita, published by Kotitalouskeskus, and the annual reports of the organisation published in 1941-1951. Clothes turned out to form an interesting whole. Research material included two skirts, two dresses, one set of overalls, two shirts, five trousers and one jacket. I investigated the clothes using my own modification of the method described by Jules Prown (1982). I began with description and specification of materials and production techniques. Next I researched the literary data for references of the clothes. On the basis of this information, I analysed, how depression was reflected in the clothes chosen for my study. I found out that clothes were made of materials that were on hand. The garment models were in line with fashion of the time. Yarn was homespun, some of it plant dyed and fabric was home-woven. Materials were rough and sometimes of poor quality. Almost every garment was made of sheep's wool and linen. In three of the garments additional substitute materials were used. In two pieces there was cattle hair and one contained rayon. Various extension pieces had been used, in order to get enough fabric for the garment. Quality of work, however, was accurate, sustainable and careful. While the clothes are for demonstration, they are made elaborately. Kotitalouskeskus's aim was to raise self-sufficiency and teach women to cope with a shortage of clothing, while not forgetting the meticulous and tidy dressing.
  • Taipale, Pekka (2008)
    Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani pula-ajan ja nykypäivän köyhyyttä miesten kokemana. Tutkimuskysymyksen! ovat: Miten miehet kertovat arjen köyhyydestä? Miten ja miksi miesten kertomukset köyhyydestä eroavat pula-aikana ja nykyaikana? Aineistona käytän vuonna 2006 järjestetyn Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailun miesten kirjoittamia tekstejä. Käyttämäni aineisto koostuu 30 eripituisesta kertomuksesta. Analysoin aineiston sisällönanalyyttisesti. Havainnollistan keskeisiä tuloksia myös kahden tyyppitarinan avulla. Käytän analyysiä jäsentävinä käsitteinä työtä, selviytymistä ja sukupuolta. Kaikissa aineiston tarinoissa muodostuu suhde työhön, mieheksi kasvamiseen, miehenä olemiseen, pärjäämiseen ja selviytymiskeinoihin. Käsitteet valitsin aineistolähtöisesti ja ennakkoajatusteni perusteella. Keskeisimpänä tuloksena on, että mielipiteet yhteiskunnan tuesta köyhyydessä selviytymiseen ovat molempien aikakausien tarinoissa kielteisiä. Absoluuttista köyhyyttä kuvaavissa pula-ajan lapsuustarinoissa kansanhuollon tarjoama tuki on selviytymiskeinona marginaalisessa asemassa verrattuna työhön ja lähimmäisapuun. Kokemukset huutolaisuudesta, oloista poikakodissa ja asioinnista kansanhuollossa sisältävät kuvausta kovasta kontrollista ja niukasta tuesta. Nykyajan suhteellista köyhyyttä käsittelevissä tarinoissa kielteiset kokemukset liittyvät taloudellisen tuen matalaan tasoon ja nöyryyttäviin kokemuksiin sen hakemisessa. Työ ei edusta nykyajan tarinoissa sisäistä varmuutta ja miehisen itsetunnon lähdettä, kuten pula-ajan tarinoissa, vaan muistuttaa omasta pärjäämättömyydestä ja epäonnistumisesta. Taustoitan tutkimuksessani lyhyesti köyhyyden ja sosiaaliturvan historiaa Suomessa. Tarkastelen myös työn käsitteen ja työelämän muuttumista pääasiassa Juha Siltalan tutkimusten pohjalta. Omat tulokseni miesten työlle antamien merkitysten muuttumisesta ovat samansuuntaisia Siltalan tulosten kanssa. Vertaan nykypäivän köyhyydestä kertovien mielipiteitä sosiaaliturvan tasosta ja nöyryyttävyydestä Pasi Moision tutkimuksiin suomalaisesta hyvinvoinnista ja Kirsi Juhilan tutkimuksiin aikuissosiaalityöstä. Myös aikuisten parissa sosiaalityötä tekevät kokevat Juhilan mukaan ristiriitaa suhteessa työlle asetettuihin vaatimuksiin aktivoinnista ja ammattieettisiin lähtökohtiin heikoimmassa asemassa olevien tukemisesta. Päädyn pohtimaan työn ja työelämän muuttumista ja otan kantaa Juhilan tavoin, että eriarvoistumista korostavaa puhetapaa tulee tuoda yksilön vastuuta korostavan vallitsevan puhetavan rinnalle aikuisten parissa tehtävässä sosiaalityössä.
  • Murto, Jaakko O. (Suomen metsätieteellinen seura, 1951)
  • Palokangas, Onni (Omakustanne, 1918)
  • Wuolijoki, Wäinö; Wikman, Viktor (Työväen Sanomalehti Osakeyhtiö, 1917)
  • Grotenfelt, Gösta (Elintarvehallitus, 1918)