Browsing by Subject "puu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 72
  • Kärkkäinen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1977)
  • Tommila, Miika (2000)
    Tässä tutkimuksessa selvitetään Suomen teollisuuden puunkäytön määrä sekä toimialoittain että käyttökohteittain vuosina 1845 - 1913 ja arvioidaan tähän kvantitatiiviseen aineistoon tukeutuen puun merkitystä Suomen teollisuudelle tuona ajanjaksona. Lisäksi analysoidaan teollisuuden puunkulutuksen vaikutusta metsänkäyttöön ja sen merkitystä Suomen teollistumiselle. Riittävän aikaperspektiivin takaamiseksi tarkastelu on aloitettu Suomen teollistumisen alkuvaiheista ja ulotettu autonomian ajan viimeiseen rauhanvuoteen asti. Tutkimustyön keskeinen osa on ollut puunkäytön arviointimenetelmien kehittäminen, sillä valmiita lukuja aiheesta on ollut saatavilla vain lyhyiltä jaksoilta ja harvoilta toimialoilta. Arviointi on perustunut ensisijaisesti korvikesarjoihin ja ominaiskulutuskertoimiin. Erityistä huomiota on kiinnitetty mittayksiköiden ja muuntokertoimien tarkkuuteen sekä tärkeimpien toimialojen - paperi-, metalli- ja etenkin sahateollisuuden - aikasarjojen luotettavuuteen. Metodologisesti opinnäyte edustaa makrotason ilmiöihin keskittyvää kliometristä tutkimussuuntausta. Tutkimuksessa on tarvittu varsin laajaa lähdeaineistoa. Arkistolähteiden, erinäisten tilastojulkaisujen ja julkaisemattomien tutkimusaineistojen lisäksi hyödyllisiä ovat olleet yritys- ja toimialahistoriat, tekniikan historiaa koskevat teokset, varhaiset puun- ja energiankäyttötutkimukset sekä Suomen Pankin kasvututkimushankkeen julkaisut. Teollistuminen lisäsi voimakkaasti sekä energian että raaka-aineiden kulutusta. Puuta käytettiin kumpaankin tarkoitukseen - sillä oli teollistumisessa strateginen kaksoisrooli. Vuosina 1845 - 1913 Suomen teollisuuden puunkäyttö yli 30-kertaistui ja kohosi liki 17 miljoonaan kiintokuutiometriin. Laajat metsävarat olivat tämän kehityksen ensimmäinen edellytys, mutta myös muita tekijöitä tarvittiin. Lainsäädännön ja elinkeinopolitiikan muutos, tuotantotekniset innovaatiot, teollisuustuotannon voimakas kasvu ja kuljetusolojen kohentuminen olivat niistä tärkeimmät. Puun raaka-ainekäyttö keskittyi saha- ja paperiteollisuuteen. Jalostusarvon muutoksella mitattuna samat toimialat myös menestyivät parhaiten koko teollisuudessa. Polttoaineena puuta sen sijaan käytettiin kaikilla toimialoilla. Teollisuudelle vesivoima oli kuitenkin miltei puun veroinen energianlähde, sillä kummankin osuudet teollisuuden yhteenlasketusta energiankulutuksesta vuosina 1845 - 1913 olivat 45 %:n tuntumassa. Vesivoiman käyttö oli kuitenkin keskittynyt voimakkaasti yhdelle tuotannonalalle - puuhiomoihin. Kaiken kaikkiaan vain kemianteollisuudessa puulla ei ollut merkittävää strategista asemaa. Puu oli Suomen teollisuuden tärkein raaka-aine ja vesivoiman ohella sen pääenergianlähde - yksi teollisuuden kasvun avaintekijöistä. Teollisuus kohosi tutkimusajanjaksona mitättömästä suurimmaksi puunkäyttäjäksi. Tämä muutti sekä metsänkäyttöä että metsätaloutta ja heijastui koko kansantalouteen. Sahateollisuuden laaja puunkysyntä kohdistui järeisiin, vanhoihin mäntytukkeihin, ja toimiala olikin pääsyyllinen vanhojen metsien tuolloiseen vähentymiseen. Teollisuuden puunkysyntä loi metsille rahallista arvoa, mikä kohotti kansallisvarallisuutta, laajensi rahataloutta ja lisäsi ostovoimaa maaseudulla. Metsät alettiin nähdä uudessa valossa, arvokkaana omaisuutena.
  • Bhat, K. M.; Kärkkäinen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1980)
  • Mäkelä, Annikki; Kellomäki, Seppo; Hari, Pertti (Suomen metsätieteellinen seura, 1980)
  • Rikala, Risto; Jozefek, Helen J. (Suomen metsätieteellinen seura, 1990)
  • Seppälä, Jyri; Heinonen, Tero; Pukkala, Timo; Kilpeläinen, Antti; Mattila, Tuomas; Myllyviita, Tanja; Asikainen, Antti; Peltola, Heli (Elsevier, 2019)
    Journal of Environmental Management 247 (2019), 580-587
    A displacement factor (DF) may be used to describe the efficiency of using wood-based products or fuels instead of fossil-based ones to reduce net greenhouse gas (GHG) emissions. However, the DFs of individual products and their production volumes could not be used alone to evaluate the climate impacts of forest utilization. For this reason, in this study we have developed a methodology to assess a required displacement factor (RDF) for all wood products and bioenergy manufactured and harvested in a certain country in order to achieve zero CO2 equivalent emissions from increased forest utilization over time in comparison with a selected baseline harvesting scenario. Input data for calculations were produced with the simulation model, Monsu, capable of predicting the carbon stocks of forests and wood-based products. We tested the calculations in Finnish conditions in a 100-year time horizon and estimated the current average DF of manufactured wood-based products and fuels in Finland for the interpretation of RDF results. The results showed that if domestic wood harvesting will be increased by 17–33% compared to the basic scenario, the RDF will be 2.0 to 2.4 tC tC−1 for increased wood use in 2017–2116. However, the estimated average DF of manufactured wood-based products and fuels currently in Finland was less than 1.1 tC tC−1. The results indicate strongly that the increased harvesting intensity from the current situation would represent a challenge for the Finnish forest-based bioeconomy from the viewpoint of climate change mitigation. For this reason, there is an immediate need to improve reliability and applicability of the RDF approach by repeating corresponding calculations in different circumstances and by improving estimations of DFs on country levels.
  • Kärkkäinen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1984)
  • Paljakka, Elisa (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tutkimus tarkastelee Pentti Haanpään novellikokoelmaa Lauma (1937) kirjallisen primitivismin kirjallisuushistoriallisen suuntauksen edustajana. Tutkimus lähestyy teosta ekokriittisen tutkimusmetodin kautta tulkiten primitiiviselle luonnolle annettuja merkityksiä kirjallisen primitivismin trooppeja ja teoksen kirjoitusajankohdan luontokäsityksiä vasten. Novellikokoelman kertomukset käsittelevät kirjallisen primitivismin teoksille tyypillistä aihetta: modernisaation vaikutusta traditionaaliseen yhteisöön ja sen sosiaalisiin rakenteisiin. Yhteiskunnallinen muutos kulminoituu kertomuksissa myös ihmisen ja luonnon välisen suhteen kysymykseksi, jota teos käsittelee primitivismin kuvakieleen kuuluvien erämaan ja eläimen trooppien kautta. Tutkimus tarkastelee, miten teos toistamalla ja muuntelemalla kirjalliselle primitivismille ominaisia trooppeja luo uusia kirjallisia metaforia, jotka problematisoivat ihmisen ja luonnon välisen yhteyden. Primitiivisen luonnon kuvaus rakentaa kerrontaan ekosentrisyyttä, jonka kautta teos pohtii ihmisen luontoon kuulumisen ja kuulumattomuuden kysymystä. Luonnon ja ihmisen välistä primitiivistä yhteyttä rakentaa teoksessa erityisesti puu-motiivi, jossa tiivistyviä alkukantaisuuden merkityksiä tutkimus tulkitsee. Puiden alkukantaisuuden rakentumista tarkastellaan transsendentalismin, suomalaisen kansanuskomusperinteen, kirjallisuuden tradition ja metsähistoriantutkimuksen valossa. Analyysi osoittaa, että Lauman primitiivisen luonnon merkitykset nousevat oman aikakautensa luontokäsityksistä ja kirjallisesta traditiosta. Kertomukset kommentoivat ekosentrisestä näkökulmasta modernin ihmisen luontoyhteyden heikkoa tilaa ja ihmisen sisäisestä kehittymättömyydestä juontuvia ympäristöeettisiä seurauksia.
  • Ollinmaa, Paavo J. (Suomen metsätieteellinen seura, 1981)
  • Ollinmaa, Paavo J. (Suomen metsätieteellinen seura, 1960)
  • Tissari, Jarkko; Väätäinen, Sampsa; Leskinen, Jani; Savolahti, Mikko; Lamberg, Heikki; Kortelainen, Miika; Karvosenoja, Niko; Sippula, Olli (MDPI, 2019)
    Atmosphere 2019; 10(12):775
    Sauna Stoves (SS) are simple wood combustion appliances used mainly in Nordic countries. They generate emissions that have an impact on air quality and climate. In this study, a new measurement concept for comparing the operation, thermal efficiency, and real-life fine particle and gaseous emissions of SS was utilized. In addition, a novel, simple, and universal emission calculation procedure for the determination of nominal emission factors was developed for which the equations are presented for the first time. Fine particle and gaseous concentrations from 10 different types of SS were investigated. It was found that each SS model was an individual in relation to stove performance: stove heating time, air-to-fuel ratio, thermal efficiency, and emissions. Nine-fold differences in fine particle mass (PM1) concentrations, and about 90-fold differences in concentrations of polycyclic aromatic hydrocarbons (PAH) were found between the SS, when dry (11% moisture content) birch wood was used. By using moist (18%) wood, particle number and carbon monoxide concentrations increased, but interestingly, PM1, PAH, and black carbon (BC) concentrations clearly decreased, when comparing to dry wood. E.g., PAH concentrations were 5.5–9.6 times higher with dry wood than with moist wood. Between wood species, 2–3-fold maximum differences in the emissions were found, whereas about 1.5-fold differences were observed between bark-containing and debarked wood logs. On average, the emissions measured in this study were considerably lower than in previous studies and emission inventories. This suggests that overall the designs of sauna stoves available on the market have improved during the 2010s. The findings of this study were used to update the calculation scheme behind the inventories, causing the estimates for total PM emissions from SS in Finland to decrease. However, wood-fired sauna stoves are still estimated to be the highest individual emission source of fine particles and black carbon in Finland.
  • Kärkkäinen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1981)
  • Kärkkäinen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1978)
  • Laakso, Pertti; Saikku, Olli (Suomen metsätieteellinen seura, 1979)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia, 2002)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia, 2002)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia, 2002)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia, 2002)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia, 2002)