Browsing by Subject "puunkorjuu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 53
  • Metsävarojenkäytön laitos; Department of Forest Resource Management; Utnyttjandet av skogstillgångar, Institutionen för (2008)
    Moottorisahahakkuu
    Metsurin kypärään on kiinnitetty kuulosuojaimet, visiiri sekä niskasuojus. Työpuserossa on huomiovärit ja vetoketjullisissa taskuissa tilaa mm. hätätilanteissa tarvittavalle matkapuhelimelle. Turvahousuissa on etuosassa viiltosuojat, jotka pysäyttävät tehokkaasti suojaan osuvan pyörivän teräketjun. Myös turvasaappaissa on viiltosuojat ja saappaiden kärkiosat on vahvistettu. Käsineiden kämmenselässä on viiltosuoja. Metsurin vyötäröllä on varustevyö, jossa ovat näkyvissä oikealla puolelle nostokoukku ja vasemmalla puutavarasakset. Metsuri kantaa toisessa kädessään moottorisahaa ja toisessa kaatorautaa (eli kaatovänkää), jossa on kääntökoukku.
  • Metsävarojenkäytön laitos; Department of Forest Resource Management; Utnyttjandet av skogstillgångar, Institutionen för (2008)
    Moottorisahahakkuu
    Kaatokolon yläsahaus on alkamassa. Kaatokolon tarkoituksena on estää puun tyven repeytyminen kaadossa sekä helpottaa puun kaatamista haluttuun suuntaan.
  • Metsävarojenkäytön laitos; Department of Forest Resource Management; Utnyttjandet av skogstillgångar, Institutionen för (2008)
    Moottorisahahakkuu
    Huomiovärien teho on helposti havaittavissa. Kypärään kiinnitetty niskasuojus estää roskia (tai talvella lunta) tippumasta puseron sisään. Työpuseron selässä on tuuletusaukot. Varustevyöhön on kiinnitetty koukun ja puutavarasaksien lisäksi yleisavain, viila, ensiapupakkaus sekä metsurimitta.
  • Metsävarojenkäytön laitos; Department of Forest Resource Management; Utnyttjandet av skogstillgångar, Institutionen för (2008)
    Moottorisahahakkuu
    Saha on tuettu jalalla ja toisella kädellä maata vasten.
  • Metsävarojenkäytön laitos; Department of Forest Resource Management; Utnyttjandet av skogstillgångar, Institutionen för (2008)
    Moottorisahahakkuu
    Takakädensija on puristettu jalkojen väliin ja sahaa painetaan vasemmalla kädellä alaspäin.
  • Metsävarojenkäytön laitos; Department of Forest Resource Management; Utnyttjandet av skogstillgångar, Institutionen för (2008)
    Moottorisahahakkuu
    Huomaa viilan asento teräketjuun ja terälevyyn nähden (viilauskulma). Teräketjun toimivuus on keskeistä hakkuutyön onnistumiselle. Teräketjun oikea viilaustapa kannattaakin opetella ammattilaisen ohjauksessa.
  • Metsävarojenkäytön laitos; Department of Forest Resource Management; Utnyttjandet av skogstillgångar, Institutionen för (2008)
    Moottorisahahakkuu
    Tässä vaiheessa metsuri valitsee puun kaatosuunnan. Kaatosuuntaa valitessaan metsuri pyrkii jo edistämään kaatoa seuraavien työvaiheiden suorittamista mm. valitsemalla kaatosuunnan siten, että puutavaran karsinta on helppoa ja pölkkyjen siirtelytarve vähäinen. Oikealla kaatosuunnan valinnalla myös edistetään hakkuuta seuraavaa kuljetusvaihetta. Kaatosuuntaan ja turvalliseen puun kaatamistapaan vaikuttavia tekijöitä ovat myös mm. kivet ja muut maastoesteet sekä puun painopiste ja tuulen suunta.
  • Metsävarojenkäytön laitos; Department of Forest Resource Management; Utnyttjandet av skogstillgångar, Institutionen för (2008)
    Moottorisahahakkuu
    Metsuri raivaa puun tyveltä kasvillisuuden, joka haittaa kaadon turvallista ja mahdollisimman vaivatonta suorittamista. Samalla tavalla on katsottava valmiiksi ja raivattava perääntymistie puun tyveltä takaviistoon.
  • Metsävarojenkäytön laitos; Department of Forest Resource Management; Utnyttjandet av skogstillgångar, Institutionen för (2008)
    Moottorisahahakkuu
  • Pape-Mustonen, Terhi (Helsingfors universitet, 2013)
    The goal of this research is to map different leadership experiences within Finnish logging companies which are constituent of a new organisation model for tree harvesting. In this model, entrepreneurs have extensive service contracts and often utilise networks of smaller labour units. Finnish harvesting companies have traditionally been small and therefore these new responsibilities can add stress. This work describes attitudes towards both leadership and leadership practices. The method used in this research is theme interviews. The interviewed entrepreneurs were participating in the Menestyvä alueyrittäjä- project. There were 15 interviewees. Interviews were recorded and the recordings added up to 25 hours. The interviews were analysed and practices and attitudes classified according to theories of leadership. The interviews revealed that the client has a big impact on the strategic choices made by these companies. The most time consuming leadership task is planning. The telephone is the most used communication device and this has not been affected by the adoption of newer IT devices. Both official and casual communication is conducted over the phone. District company leaders don’t think of themselves primarily as executives. They appreciate independence and concrete results in their work. The use of information technology is generally straightforward for them. The entrepreneurs believe that their employees particularly appreciate equality and respectful, trusting relationships. Supporting employees is seen as important and entrepreneurs want to use more time in personnel management. Most of the entrepreneurs don’t use harvesting machine data to determine their employees’ pay, although this could make supervision more efficient. More successful employees are generally better paid. According to the entrepreneurs, recruiting is difficult and good employees hard to find. The interviews in this work indicate that the most difficult aspects of leadership are personnel management and the utilisation of financial information.
  • Piepponen, P. (Suomen metsätieteellinen seura, 1957)
  • Mälkönen, Eino (Suomen metsätieteellinen seura, 1976)
  • Harstela, Pertti (Suomen metsätieteellinen seura, 1974)
  • Leikas, Antti (Helsingfors universitet, 2010)
    Tässä työssä tarkastellaan hakkuu-uramenetelmän kilpailukykyä ajouramenetelmään verrattuna erityisesti turvemaiden puunkorjuussa. Menetelmien välisistä edullisuussuhteista eri oloissa on hyvin vähän aikaisempaa tutkimustietoa. Hakkuu-uramenetelmä on harvennushakkuisiin soveltuva työmenetelmä, joka perustuu ajourien väliin tehtäviin hakkuu-uriin, joita käyttää vain hakkuukone. Hakkuu-urien avulla ajouraväliä voidaan säätää välillä 20 - 40 metriä. Hakkuu-urasta käytetään myös nimitystä ”haamu-ura”, sillä se on normaalia ajouraa kapeampi ja varsin huomaamaton maastossa. Vertailumenetelmänä on perinteinen ajouramenetelmä, jossa hakkuukone ja metsätraktori käyttävät samoja uria ja ajouraväli on noin 20 metriä. Tutkimusongelmaa lähestyttiin tarkastelemalla miten työmenetelmien välinen kilpailukyky muuttuu siirryttäessä kangasmaan ensiharvennuksesta turvemaan ensiharvennukseen. Kilpailukyvyn näkökulmia olivat hakkuun ja metsäkuljetuksen tuottavuus, korjuukustannus ja korjuujälki. Tutkimus rajattiin kesäaikana tapahtuvaan puunkorjuuseen. Työn tuottavuutta tutkittiin aikatutkimuksella kangas- ja turvemaan olosuhteissa molemmilla työmenetelmillä. Aikatutkimusaineiston perusteella laadittiin hakkuun tuottavuutta kuvaavat lineaariset regressiomallit. Työn tuottavuuden lisäksi kenttäkokeessa tutkittiin korjuun kustannuksia ja korjuujälkeä. Kenttäkokeen tutkimustulosten tueksi haastateltiin lisäksi hakkuu-uramenetelmää käyttäviä urakoitsijoita ja heidän urakanantajiaan. Haastattelun avulla pyrittiin selvittämään parhaat käytännöt hakkuu-uramenetelmän käytöstä erilaisissa leimikoissa ja olosuhteissa. Hakkuu-uramenetelmän kilpailukyky hakkuun tuottavuuden ja kustannusten osalta on parhaimmillaan tiheissä puustoissa. Turvemaille tyypilliset olosuhteet, kuten harva puusto ja alhainen hakkuukertymä heikentävät hakkuu-uramenetelmän kilpailukykyä. Hakkuu-uramenetelmän käyttö tuottaa ajouramenetelmää suuremman puutavaran tienvarsitiheyden, jonka vaikutus metsäkuljetuksen tuottavuuteen ja kustannuksiin on edullinen. Ajouravälin kasvattaminen 40 metriin turvemaalla ei kuitenkaan ollut mahdollista, joten hakkuu-uramenetelmän tienvarsitiheys jäi lähes samalle tasolle ajouramenetelmän kanssa. Ongelmana hakkuu-uramenetelmällä oli myös ajouramenetelmää pienemmät kourakasat. Kasakoko on kuitenkin paljon kiinni hakkuukoneen kuljettajan työskentelytottumuksista. Korjuujälki oli molemmilla menetelmillä varsin hyvä, mutta hakkuu-uramenetelmän kilpailukyky parani kuitenkin suhteessa ajouramenetelmään turvemaalle siirryttäessä.
  • Heikurainen, Leo (Suomen metsätieteellinen seura, 1967)
  • Haarlaa, Rihko (Suomen metsätieteellinen seura, 1970)
  • Harstela, Pertti (Suomen metsätieteellinen seura, 1980)