Browsing by Subject "puuntuotanto"
Now showing items 1-14 of 14
-
(Suomen metsätieteellinen seura, 1975)
-
(Suomen metsätieteellinen seura, 1985)
-
(Suomen metsätieteellinen seura, 1988)A study aimed at applying concepts of economic theory relevant to the formulation of a long-term timber production model as a basis of forest policy. A vertically integrated forest sector production model is described, together with its application in a developing economy and the derivation of a dynamic silvicultural investment criterion (in a labour surplus economy).
-
(The Finnish Society of Forest Science and The Finnish Forest Research Institute, 1996)To project the changes in wood production of Norway spruce Picea abies (L.) Karst. and Scots pine Pinus sylvestris L. in Finland as a result of climate change, two separate studies were made. The first study, at the Faculty of Forestry, University of Joensuu, based its projections on mathematical models; the second one, at the Finnish Forest Research Institute, based projections on measurements of wood production in two series of aged provenance experiments. The results of the two studies were similar for both species: after a 4 °C increase of the annual mean temperature a drastic increase in wood production in northern Finland, but little effect, or even some decrease in the southern part of the country. However, the assumptions used in the two studies differed. One important difference was that in the models the temperature is assumed to be increasing gradually over the years; whereas in the provenance experiments, climate changed immediately when the seedlings were transferred to the planting sites. Another problem with the provenance experiments is that when material is moved in a north-south direction in Finland, not only temperature but also photoperiod changes markedly. To compare these two studies, site factors (e.g. soil type, temperature, precipitation) and silvicultural factors (e.g. plant spacing, survival, time of thinning, thinning intensity) from the provenance experiments were included as variables in the mathematical models.
-
(Helsingfors universitet, 2009)Tässä työssä kontortamännyn mahdollisuuksia metsätaloudessa tarkastellaan puuntuotannon kannattavuuden ja teollisen käytön sekä toimintaympäristön rajoiteiden: ympäristön, yhteiskunnan ja metsänhoidon näkökulmista. Kontortamännyn kasvatuksen kannattavuutta tarkastellaan vertaamalla sitä männyn kasvatuksen kannattavuuteen. Tarkastelu tehdään käyttämällä nettonykyarvolaskentaa. Lisäksi nettonykyarvolaskennan parametreille suoritetaan herkkyysanalyysi, jotta kontortamännyn kasvatuksen kannattavuuteen eniten vaikuttavat tekijät voidaan tunnistaa. Aiheesta tekee käytännöllisesti merkittävän kontortamännyn parempi tuottavuus suhteessa mäntyyn. Tämä vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen nostamalla hakkuukertymiä ja lyhentämällä kiertoaikaa. Työssä käytetyn aineiston ja simulointimenetelmän perusteella lasketut nettonykyarvot kontortamäntyskenaarioille olivat merkittävästi korkeammat kuin vastaaville mäntyskenaarioille lasketut nettonykyarvot, mikä kertoo kontortamännyn hyvästä kannattavuudesta metsänkasvatuksessa. Tuloksia tulkitessa tulee ottaa huomioon simulointimenetelmän rajoitteet sekä aineiston edustavuus. Suurimmiksi toimintaympäristöstä johtuviksi rajoitteiksi todettiin varauksellinen suhtautuminen vieraisiin puulajeihin, sertifioinnin rajoitteet sekä patologiset ja entomologiset riskit. Metsänhoidollisten tekijöiden ei todettu rajoittavan kontortamännyn käyttöönottoa. Merkittävin kysymys, mikä kontortamännyn käyttöönottoon laajassa mittakaavassa liittyy, on että kompensoiko parantunut puuntuotanto ja metsätalouden kannattavuus toimintaympäristön riskit ja rajoitteet.
-
(Suomen metsätieteellinen seura, 1974)
-
(Suomen metsätieteellinen seura, 1975)
-
(Suomen metsätieteellinen seura, 1973)
-
(Suomen metsätieteellinen seura, 1920)
-
(Suomen metsätieteellinen seura, 1975)
-
(Suomen metsätieteellinen seura, 1971)
-
(Suomen metsätieteellinen seura, 1971)
-
(Suomen metsätieteellinen seura, 1986)
-
(Ympäristöministeriö, 2007)Suomen ympäristö 24/2007Suomessa uhanalaisiin ja silmälläpidettäviin lajeihin sisältyy satoja metsien lajeja. Näistä suuri osa on riippuvaisia lahopuiden esiintymisestä, mutta lajien yksityiskohtaiset elinympäristöt vaihtelevat. Lajeille sopivia elinympäristöjä voi olla sekä suojelualueilla että talousmetsissä, jos niissä vain on lajin edellyttämää lahopuuta riittävästi tarjolla. Lajien esiintymismahdollisuuksien säilyttäminen on haasteellista mm. sen vuoksi, että metsien sukkession myötä sopivien elinympäristöjen määrä voi nopeastikin muuttua. Tutkimuksessa selvitetään, miten paljon suojelualueet ja niitä ympäröivät talousmetsät tarjoavat eri lahopuulajeille sopivaa elinympäristöä nyt ja pitkällä aikavälillä (60 vuotta) tulevaisuudessa. Erityisesti selvitetään, miten aluetason metsien käytössä voidaan suojelualueiden verkosto ja talousmetsien käsittelytavat yhdistämällä toteuttaa lahopuusta riippuvaisen uhanalaisen metsälajiston suojelu kustannustehokkaasti. Tutkimus sisältää ekologisten, taloudellisten ja sosiaaliseten vaikutusten arviontia. Mallialueena on 120 km2 alue Lieksan valtionmailla Pohjois-Karjalassa. Seutukunta on viime vuosikymmeninä joutunut voimakkaan taloudellisen ja sosiaalisen rakennemuutoksen kohteeksi. Metsätalouden työllistävä merkitys seudulla on vähentynyt ja metsän muiden käyttömuotojen kuten virkistyskäytön ja luonnonsuojelun merkitys on kasvamassa.
