Browsing by Subject "puurakentaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Amiri, Ali; Ottelin, Juudit; Sorvari, Jaana; Junnila, Seppo (IOP Publishing, 2020)
    Environmental Research Letters 15 (2020) 094076
    Although buildings produce a third of greenhouse gas emissions, it has been suggested that they might be one of the most cost-effective climate change mitigation solutions. Among building materials, wood not only produces fewer emissions according to life-cycle assessment but can also store carbon. This study aims to estimate the carbon storage potential of new European buildings between 2020 and 2040. While studies on this issue exist, they mainly present rough estimations or are based on a small number of case studies. To ensure a reliable estimation, 50 different case buildings were selected and reviewed. The carbon storage per m2 of each case building was calculated and three types of wooden buildings were identified based on their carbon storage capacity. Finally, four European construction scenarios were generated based on the percentage of buildings constructed from wood and the type of wooden buildings. The annual captured CO2 varied between 1 and 55 Mt, which is equivalent to between 1% and 47% of CO2 emissions from the cement industry in Europe. This study finds that the carbon storage capacity of buildings is not significantly influenced by the type of building, the type of wood or the size of the building but rather by the number and the volume of wooden elements used in the structural and non-structural components of the building. It is recommended that policymakers aiming for carbon-neutral construction focus on the number of wooden elements in buildings rather than more general indicators, such as the amount of wood construction, or even detailed indirect indicators, such as building type, wood type or building size. A practical scenario is proposed for use by European decision-makers, and the role of wood in green building certification is discussed.
  • Palokangas, Tommi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Julkinen rakentaminen on yksi tärkeimmistä kokonaisuuksista, joista kunnissa päätetään. Puurakentaminen on viime aikoina yleistynyt julkisessa rakentamisessa erityisesti koulu- ja päiväkotihankkeissa, joten tässä tutkimuksessa julkista puurakentamista käsitellään puukoulu- ja päiväkotihankkeiden avulla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kunnallisen päätöksenteon taustalla vaikuttavia tekijöitä puukoulujen ja -päiväkotien rakennuspäätösten taustalla sekä myönteisiin että kielteisiin puurakentamispäätöksiin yhdistettäviä merki-tystekijöitä. Tutkimuksen keskeinen tutkimusongelma muodostuu julkisen puurakentamisen edistämisestä kunnallisessa päätöksente-ossa. Tutkimus toteutettiin julkisen puurakentamisen edistämisen näkökulmasta. Tutkimusaihetta taustoitetaan raporttiin sisällytetyllä kirjallisuuskatsauksella kansallisen puurakentamisen nykytilaan ja puun ominaisuuksiin rakentamisessa. Tämän tutkimuksen tieteenfilosofiset lähtökohdat ovat pragmatistiset ja käsittelytavaksi valittiin laadullisen menetelmän hyödyntämi-nen ja vertaileva mutta kriittinen näkökulma. Tutkimusongelmaan ratkaisua haettiin tapaustutkimuksen ja teoriaohjaavan lähestymisen keinoin. Otantatutkimukseen valittiin 20 kuntaa tai kaupunkia, joissa oli viimeisen viiden vuoden aikana päätetty uuden koulun tai päi-väkodin rakentamisesta tai rakennushanke oli tutkimuksen aikaan keskeneräinen. Kyselytutkimuksella muodostettiin kuva kunnan päätöksentekijöiden käsityksistä puurakentamisen nykytilasta sekä puurakentamiseen liittyvistä asenteista kunnissa. Kyselytutkimuk-sella kerättyä aineistoa täydennettiin Imatran kaupungin virkamiesjohdolle suunnatuilla haastatteluilla. Aineisto analysoitiin laadullisesti luokittelun ja erittelyn keinoin pyrkimyksenä muodostaa ilmiöstä mahdollisimman yhtenäinen ja totuudenmukainen kuvaus. Tutkimuk-sen teoreettinen perusta rakentuu puurakentamisen nykytilaa, kunnallista päätöksentekoa ja puuraaka-aineen ominaisuuksia rakenta-misessa käsittelevän kirjallisuuskatsauksen varaan. Pragmatistiselle tutkimukselle tunnuksenomaisesti myös tutkija osallistuu tulosten tarkasteluun ulottaen oman kokemuspohjansa tutkimusaiheeseen. Puurakentamisen asenneilmapiiri kunnissa on myönteinen. Valtaosa vastaajista suhtautui myönteisesti sekä puurakentamiseen että puun käytön lisäämiseen julkisessa rakentamisessa. Puu mielletään ympäristöystävälliseksi ja terveelliseksi rakennusmateriaaliksi, jonka uskotaan tarjoavan ratkaisun esimerkiksi julkista rakennuskantaa vaivaaviin sisäilmaongelmiin. Puurakentamisesta kaivataan kunnissa kuitenkin lisää tietoja erityisesti puurakentamisen kustannuksista, toteutuneiden julkisten puurakennushankkeiden rakennus-teknisistä yksityiskohdista ja rakentamisprosessista yleisesti. Kunnissa arvostetaan puurakentamisen positiivista imagoa sekä sen terveysvaikutuksia ja sisäilmaa edistäviä ominaisuuksia. Kunnissa halutaan lisäksi tukea kotimaan taloutta ja paikallista elinkeinoa. Vaikka vastaajat kokivat puurakennuksen turvalliseksi ja ilmaisivat arvostavansa puun käytännöllisiä, ekologisia ja terveyttä edistäviä ominaisuuksia, he totesivat puurakentamiseen ja puuhun rakennusmateriaaliina liittyvän runsaasti ennakkoluuloja ja asennekapeikkoja ihmisten keskuudessa. Erityistä huolta ihmisten keskuudessa aiheuttavat puurakennuksen paloturvallisuus ja puuhun rakennusmateri-aalina liitettävät homeongelmat. Lisäksi myös puurakentamisen osaaminen koetaan kunnissa riittämättömäksi. Asiantuntijoiden hyö-dyntäminen koettiin puurakentamista edistävänä tekijänä päätöksenteossa. Tutkimus osoitti tarpeen kokonaan ulkopuolisen tahon tuottamalle objektiiviselle asiantuntijatiedolle, jonka keinoin voidaan vaikuttaa ihmisten keskuudessa esiintyviin vallitseviin virheellisiin käsityksiin ja ennakkoluuloihin puurakentamisesta. Puurakentaminen on suurten julkisten rakennushankkeiden osalta Suomessa vielä alkuvaiheessa ja suotuisan toimintakulttuurin raken-taminen vielä kehitysasteella. Julkisen sektorin asema rakentamisen markkinoilla on keskeinen, sillä mitä enemmän kunnissa rakenne-taan toimitiloja, päiväkoteja ja kouluja puusta, sitä enemmän se luo kysyntää myös yksityisillä markkinoilla. Tutkijalle muodostuneen käsityksen mukaan kunnissa on myönteinen tahtotila rakentaa puusta. Toiminnassa olisi kuitenkin otettava askel eteenpäin ja siirryttä-vä voimakkaammin hankkeiden myötä konkretiaan. Haasteita puurakentamisen yleistymiselle aiheuttavat päätöksentekijöiden keskuu-dessa esiintyvät ennakkoluulot ja asennekapeikot, jotka vaikuttavat puurakentamisen hankepäätöksiin.
  • Nurminen, Jonne (Helsingin yliopisto, 2019)
    The thesis explores students' perceptions towards wood as construction and interior material. Wood construction plays an important role in the development of bioeconomy. Today, various construction methods and materials have been developed for wood, which in turn has generated new opportunities for urban construction of multistory buildings. Nowadays, the building regulations have become less strict and many wood construction pilot projects have been built through out Finland. To research students’ perceptions towards wooden constructions helps to understand what they as future home buyers prefer.                     The study employs quantitative research methods. An electronic survey was sent out to the residents of student housing operating in the Helsinki metropolitan area. A total number of 531 students responded to the survey. The results suggest that higher level of knowledge about wooden multistory buildings, childhood experience of living in wooden building as well as growing up in rural areas have a positive effect on the willingness to live in a wooden multistory building. Different purchasing habits also have influence on the attitudes towards wooden multistory buildings. Eco-ethical consumers have more positive perception of wooden multistory buildings than non eco-ethical consumers. However, their positive attitude does not lead to an increase in the willingness to pay extra. Respondents who consider themselves to be sensible consumers have high positive attitude and are willing to pay slightly higher rent for an apartment that is in a wooden construct. Wooden multistory buildings are recognized as eco-friendly more frequently by consumers who identify themselves as eco-ethical, sensible and hedonistic. The same view does not apply to consumers with loose consumption habits.
  • Lönnström, Lauri (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää keskivertokansalaisen mahdollisuuksia kestävään puurakentamisen 300-luvun eaa. Ateenassa. Lähtökohtana toimii kreikkalaisen filosofin Theofrastoksen 300–200-lukujen vaihteessa laatima yhdeksän osainen teos Kasvitieteellisistä tutkimuksista (KT) ja siinä esiintyvät maininnat eri puulajeista ja niiden ominaisuuksista. Teoksesta kerättyä tietoa eri puulajeista verrataan moderniin kasvitieteelliseen tietoon, minkä tavoitteena on selvittää saatavilla olleen puutavaran ominaisuudet mahdollisimman luotettavasti tukeutumatta pelkästään aikalaiskuvaukseen. Erityistä painoarvoa saa puiden työstettävyys, joka vaikuttaa yhdessä käytettävissä olevien työkalujen ja menetelmien kanssa mahdollisuuksiin hyödyntää puuta. Kasvitieteellisen tiedon lisäksi verrataan aikalaiskäsityksiä eri puulajien kasvualueista ja siten niiden saatavuudesta. Tämän pohjalta voidaan arvioida mahdollisuuksia kestävään puurakentamiseen puutavaran kannalta. Lähdemateriaalin esittelyn ja vertailun lisäksi käsitellään kansalaisten taloudellisia mahdollisuuksia puurakentamisen kannalta. Tarkastelemalla aikalaislähteissä säilyneitä tietoja palkkatasosta sekä puutavaran ja asuintalojen hankintakustannuksista pyritään luomaan kuva heidän ostovoimastaan. Taloudelliseen katsaukseen liittyy arvio tarvitun puutavaran määrästä, jota varten on selvitettävä missä talon osissa tarvitaan puuta ja kuinka paljon. Tämän pohjalta voidaan arvioida mahdollisuuksia kestävään puurakentamiseen taloudelliselta kannalta. Puutavaran saatavuus ja sen soveltuvuus talonrakennukseen vaikuttaa hyvältä, vaikka perinteinen kuva Attikan metsien tilasta on varsin synkkä. Attikan metsät olivat monipuoliset eikä niiden taantumisesta ole selkeitä merkkejä 300-luvulla. Talonrakennukseen on kelvannut lähes kaikki eri puulajit ja yksittäinen rakentaja on voinut vaikuttaa tarvitun puutavaran määrään ja laatuvaatimuksiin vaihtelemalla rakenteellisia ratkaisuja talon eri osissa. Lisäksi yleinen taloudellinen nousu ja kaupankäynnin vilkastuminen loivat aiempaa paremmat edellytykset puutavaran hankintaan myös kauempaa. Mahdollisuudet kestävään puurakentamiseen olivat siis 300-luvulla eaa. paremmat kuin koskaan aiemmin.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Ympäristöministeriön raportteja 17/2007
    Valtioneuvoston periaatepäätös puun käytön ja puurakentamisen edistämisestä määrittelee toimintalinjaukset, joiden mukaisesti julkinen sektori yhdessä elinkeinoelämän kanssa pyrkii monipuolisesti edistämään puu- ja pientalorakentamista sekä nostamaan puutuoteteollisuuden jalostusastetta ja viennin arvoa. Puurakentamisen edistämisen seurantaryhmän tehtävänä on ollut seurata erityisesti periaatepäätöksen ohjelmakohtien ”edistetään asumistarpeita vastaavaa alueidenkäyttöä ja pientalorakentamista” ja ”kehitetään ja yhtenäistetään rakentamisen viranomaisohjausta” edistymistä ja tehdä niitä koskevia aloitteita ja ehdotuksia. Puu on pääasiallinen rakennusaine nykyisin jopa 80 prosentissa valmistuvista pientaloista, joten viime vuosina tapahtunut pientalorakentamisen kasvu on lisännyt merkittävästi puun käyttöä rakentamisessa. Myös pientaloalueiden rakentaminen on lisääntynyt, mutta pientaloasuntojen tarjonta ei vastaa määrältään eikä monipuolisuudeltaan vielä kysyntää, ei etenkään pääkaupunkiseudulla. Puun rakennuskäytön lisäämisen kannalta on olennaista, että puu on kilpailukykyinen rakennusaine, ja että suunnittelijoilla ja toteuttajilla on korkea ammattitaito. Puutuotteiden jalostusarvon kohottamiseksi teollista puurakentamista ja sen standardisointia sekä suunnitteluosaamista on tarpeen edelleen kehittää. Puutuoteteollisuudelta, rakentajilta ja rakennuttajilta tarvitaan lisää aktiivista yhteistyötä erityisesti työn tuottavuuden kehittämisessä. Lainsäädännön kannalta on olemassa edellytykset puu- ja pientalorakentamisen edistämiselle. Merkittäviä säädösten ja määräysten muutostarpeita ei ole, mutta säädösten ja määräysten soveltamisessa ja tulkintojen yhdenmukaistamisessa on kehitettävää mm. kuntayhteistyötä tukemalla ja koulutuksella. Kunnilla on riittävät maa- ja kaavoituspolitiikan keinot pientaloalueiden kaavoituksen ja tonttituotannon lisäämiseksi. Ilman kunnan vahvaa tahtoa tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvualueilla tulee edelleen tehostaa kaavoitusta ja tonttitarjontaa monipuolisten kaupunkimaisten pientaloalueiden toteuttamiseksi.
  • Antikainen, Riina; Dalhammar, Carl; Hildén, Mikael; Judl, Jáchym; Jääskeläinen, Tiina; Kautto, Petrus; Koskela, Sirkka; Kuisma, Mika; Lazarevic, David; Mäenpää, Ilmo; Ovaska, Jukka-Pekka; Peck, Philip; Rodhe, Håkan; Temmes, Armi; Thidell, Åke (Finnish Environment Institute, 2017)
    Reports of the Finnish Environment Institute 13/2017
    Environmental problems, combined with European Union environmental and energy policies shaped to address them, have created pressures for change. Some of these open significant opportunities to renew industries. This report delivers new understanding of the potential of circular economy for sustainable renewal of manufacturing in bio-based industries. With particular focus on novel value chains, it provides novel insights into the role of innovation policies in facilitating the shift towards sustainable, circular bioeconomy in Finland and Sweden. The textile and multi-storey wood construction sectors, and emergent biorefineries are utilised as case studies that deepen understanding of the circular bioeconomy, its opportunities, barriers, and impacts, and the policies that affect its emergence. Recent developments of bioeconomy and circular economy solutions and governance in the Netherlands are also summarised in order to deliver contrasting context to the Nordic focus countries. In this work, the bioeconomy is conceptualised as an economy where the basic building blocks for materials, chemicals and energy are derived from renewable biological resources, such as plant and animal biomass. The essence of the circular economy, that is used here, lies in maximisation of added value and in making the best use of any extracted raw material. This analysis shows that to date discussions and activities related to the promotion of bioeconomy and circular economy have largely been separate efforts, but there are signs that the discussions may converge. It finds that while the form of developments are similar in Finland and in Sweden in the case areas (i.e. textiles, wood construction and biorefineries), there are also clear differences in the strengths of the countries. Evidence is found that such strengths offer potential to develop world leadership in a circular bioeconomy. The report identifies policy recommendations to support renewal of manufacturing in the wood based industries towards a sustainable circular bioeconomy.
  • Poljatschenko, Victoria (Helsingin yliopisto, 2019)
    Finland has committed under Paris Agreement to limit global temperature rise to well below 2 ̊C compared to pre-industrial levels, and to reach carbon neutrality by 2035. Finnish forests have a key role in reaching these targets. Firstly, forests contribute to climate change mitigation by sequestrating carbon dioxide (CO2) from the atmosphere through photosynthesis. Secondly, forest is a valuable resource pool of renewable low carbon material that has several advantageous attributes. Long-lived harvested wood products (HWP) function as external carbon pools supporting continuous growth of biomass in the forest, and substitute for fossil-intensive material. Processing of wood material result in substantially smaller life-cycle emissions compared to its energy intensive substitutes concrete, aluminium and steel. The substitution potential of wood use is particularly significant in construction sector that caused one third of both national and global GHG emissions in 2018. In this study the substitution effect of Finnish wood products by dominant tree species was assessed by combining information on current consumption with substitution factors (SF) for structural construction, non-structural construction and energy usage from previous studies. The aim was to identify those factors that influence the substitution potential most extensively and estimate the overall climate effect of mechanical forest industry in the light of current production levels and consumption trends. Current production volumes of mechanical forest industry are averages from LUKE statistical service from 2015-2018. Proprietary information on wood use in Finland was obtained from Forecon report on use of sawn wood and wood-based panels. Contrary to previous ones, this study provides substitution factors by tree species, which has been an unidentified area of research to date. The results show that with current consumption trends, the substitution effect for pine, spruce and birch were 1.37, 1.27 and 1.04 tC / tC, respectively. This implies that every ton of carbon used in wood product result to an emission reduction of 1.04-1.37 (3.8–5 t CO2) carbon tons. Sensitivity analyses showed that the SFs for coniferous trees were highly sensitive for changes in the use of general sawn wood, which represents the largest singular product group. The substitution effect of birch was determined by its use in short-lived products. The overall substitution effect of current consumption of sawn wood and wood-based panels equals to 3.3 Mt C (12,1 MtCO2). The results imply that the external carbon stock in produced wood products (2.5 Mt C, or 9.2 MtCO2) and its substitution effect (3.2 Mt or 12.1 MtCO2) could increasingly offset the reduction in forest carbon stock (6 Mt C or 22 MtCO2) due to raw-material acquisition, if forests are managed sustainably and wood is used primary for production of long-lasting wood products.
  • Ilveskorpi, Liisa; Päivänen, Jani; Murole, Pentti; Vanhanen, Tero; Airas, Päivi (Ympäristöministeriö, 2007)
    Suomen ympäristö 17/2007
    Eri puolilla Suomea on käynnistynyt tiiviiden ja matalien asuinalueiden rakentaminen. Tämä julkaisu käsittelee tiiviin ja matalan asuinalueen eri suunnittelukysymyksiä. Erityisesti paneudutaan laadukkaan katutilan muodostamiseen. Esimerkkikohteena on Lahden Karisto ja sen ensimmäiset kaava-alueet Järvenpää ja Rantakylä. Karistossa pääosa rakennuksista toteutetaan omatoimisina pientaloina, mikä tuo erityisiä haasteita myös katusuunnittelulle. Kariston rakentaminen on raporttia kirjoitettaessa kesken. Karistosta on opittu, että katujen luonne ja katutilan eri toiminnot olisi selvitettävä kunnolla jo kaavoitusvaiheessa ja tehtävä selväksi, tarvitaanko tavanomaisesta poikkeavia suunnitteluperiaatteita. Toiseksi on keskityttävä rakennusten luontevaan sovittamiseen monimuotoiseen maastoon ja katutilaan. Kolmas kysymys on omatoiminen rakentaminen, joka toisaalta luo mahdollisuuden monimuotoiselle ja rikkaalle kaupunkikuvalle, mutta edellyttää vahvaa koordinoivaa otetta, jotta kokonaiskuvasta muodostuu hallittu. Neljänneksi, asuinalueen yhteisöllisyyden tukeminen katujen ja aukioiden taitavalla suunnittelulla on mahdollista, mutta tällöin on määriteltävä, millaista yhteistoimintaa toisaalta asukkaiden välille, toisaalta kaupungin ja asukkaiden välille toivotaan. Julkaisussa käsitellään myös useita matalien ja tiiviiden alueiden suunnittelun erityiskysymyksiä, joita liittyy mm. maankäyttöön, kaupunkikuvaan, viherrakentamiseen, katurakentamiseen ja infrastruktuurin. Tiivis pientalorakentaminen edellyttää, että uskalletaan tarvittaessa kyseenalaistaa totutut, paljon tilaa vievät tekniset normit. Toisaalta on arvostettava eri asiantuntijoiden osaamisalueita ja pyrittävä löytämään uusia ratkaisuja yhteistyössä.