Browsing by Subject "puutarhat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-16 of 16
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 2008)
  • Onttonen, Tiina; Koskinen, Kimmo (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (2)
  • Ojala, Eeva Anna Kaarina; Niemelä, Jari Kalevi; Yli-Pelkonen, Vesa Johannes (Routledge, 2017)
    Routledge studies in modern European history
  • Leinonen, Reima; From, Stella (Suomen ympäristökeskus, 2009)
    Suomen ympäristö 41/2009
    Jalopuita kasvavat ympäristöt ovat Suomessa yleensä pienialaisia, mutta niissä elää runsas niille omaleimainen eliölajisto. Luontaiset jalopuuympäristöt ovat kokeneet suuria muutoksia, niitä on raivattu pelloiksi, jäänyt rakentamisen jalkoihin tai niiden luonne on muuttunut umpeenkasvun ja kuusettumisen myötä. Jalopuita on myös kaadettu moniin käyttötarkoituksiin. Uusimmassa uhanalaisten lajien luettelossa on uhanalaisiksi arvioitu suuri määrä jalopuuympäristöjen lajeja, joista monilla on jäljellä vain yksittäisiä esiintymispaikkoja tai ne ovat alunperinkin esiintyneet hyvin rajoitetusti. Esiintymispaikat ovat usein niin suppeita, että pienetkin elinympäristön muutokset voivat uhata niiden vaativimpia lajeja. Jalopuuympäristöjen ja niiden lajiston säilyminen edellyttää suojelun lisäksi usein myös hoitoa. Tieto jalopuuympäristöjen uhanalaisesta lajistosta ja käytännön hoidossa tehtävät ratkaisut eivät aina kohtaa toisiaan. tilanteen parantamiseksi Hyönteistensuojelun neuvottelukunta järjesti syksyllä 2006 Karjaalla Mustion linnassa seminaarin ”Jalopuuympäristöjen hoito ja uhanalaiset lajit”. Seminaarin esitelmät käsittelivät sekä jalopuuympäristöjen uhanalaisia lajeja eliöryhmittäin että jalopuuympäristöjen rakennepiirteitä ja kohteiden hoitoa. Luontaisten jalopuuympäristöjen lisäksi esiteltiin myös ihmisen luomia jalopuuympäristöjä kuten kartanopuistoja ja kaupunkipuistoja. Puistot jalopuineen toimivat monien eliöryhmien lajeille merkittävinä korvaavina elinympäristöinä, joihin ne ovat voineet siirtyä luontaisten ympäristöjen vähetessä. Näitä kohteita hoidettaessa eliölajistoa ei yleensä ole otettu riittävästi huomioon. Tämä julkaisu on koottu seminaarissa pidettyjen alustusten pohjalta kirjoitetuista artikkeleista joita on täydennetty luontaisia ja rakennettuja jalopuuympäristöjä esittelevällä johdannolla. Julkaisun tavoitteena on esittää monipuolinen katsaus yhteen lajiston monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta merkittävään elinympäristökokonaisuuteen.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 2008)
  • Kaivo 
    Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 2008)
  • Etkin, Shelley (2019)
    This text proposes various orientations towards a body of artistic research on the praxis of landing. Landing explores practices of mutual communicative exchange with land. The guiding curiosity in this practice is to shift from ‘land’ as a territorial entity, separate from the human, into ‘landing’ as a shared process. Thus far, landing has been practiced in the form of sessions, in private and group formations. Landing as a verb connotes processual movement and has been researched through embodied somatic journeying, practiced in several places, working with body and land as medium, proposing a morphing connectedness to address them as a whole. Landing offers a specific approach to journeying as a mode to potentially access a shared imaginary inclusive of humans and land. Through this, I ask how the practice might open into subtle aspects of colonization and de/territorialization and whether there lies potential for other modes of journeying. Landing as a praxis is discussed in relation to ecology, performance, healing, and pedagogy. This text seeks to enter into the research questions of landing as a multilogue; a whole composed of conversations, questions, and orientations. I have set the intention to experiment with attempts at deterritorializing practice through proposing a textual garden, in this case gardening through the medium of words, language, and text.
  • Lahtinen, Leena (Helsingfors universitet, 2017)
    The experiences of an individual build and shape his or her personality. Experiences of nature contribute considerably to the development of children’s self-esteem and self-image. It is worth bearing in mind that the children of today will become the builders and decision-makers of tomorrow and, therefore, their education is of great importance. Their attitudes and values will define the development and well-being of our society. Children’s experiences of their daily lives are a key element of this study. The study explored 5–6-year-old kindergarten children’s (n = 98) experiences of garden activities. The garden was examined as a physical, psychological, social and cognitive environment for growth and learning. The study concentrated on the children’s emotional responses that were aroused by garden activities and on the function of the garden as a social meeting place for children. A further aim of the study was to follow the development of the 5–6-year-old participants’ knowledge of the garden and nature. The children’s experiences were assessed with a drawing task, Me as a Gardener, that was supplemented with individual interviews, conducted between 2014–2015. The children’s emotional experiences and knowledge of nature were enhanced as a result of the garden activities. The activities contributed to an increase in positive experiences and self-image, especially in the case of boys, and to the development of an understanding of the effects of gardening. Based on this study can be expected to, an intentional use of the garden as a growth and learning environment encourages the growth of children in early-childhood education settings.
  • Jylhä, Marianna (University of Helsinki, 1993)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 2008)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 2008)
  • Ojanen, Jaana (Helsingin yliopisto, 2018)
    Avoimet puutarhat on Puutarhaliitto ry:n hallinnoima valtakunnallinen puutarhatapahtuma, jolloin puutarhojen portit aukeavat vierailijoille yhden päivän ajaksi. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2012 lähtien ja siitä on tullut suosittu puutarhaharrastajien keskuudessa. Tapahtuma on avoin kaikille ja kuka tahansa voi ilmoittautua mukaan teemapäivään puutarhansa kanssa. Teemapäivään osallistuu vuosittain lähes 500 puutarhaa ympäri Suomen ja päivän aikana tehdään kymmeniä tuhansia puutarhavierailuja. Tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2016 teemapäivään osallistujille suunnatulla kyselyllä. Kysely lähetettiin sekä sähköisenä että paperisena lomakkeena ja siihen oli mahdollista vastata 9.8.–9.9.2016 välisenä aikana. Kyselylomakkeen avulla pyrittiin selvittämään puutarhaharrastajien motiiveja ja odotuksia teemapäivään osallistumisesta sekä sitä, mitä puutarhaharrastus heille merkitsee. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 195 kappaletta. Vastauksia analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin. Moni kyselyyn vastannut luokitteli itsensä pitkäaikaiseksi harrastajaksi ja oli osallistunut tapahtumaan useammin kuin kerran. Puutarhanhoito oli vastaajille mieluisa harrastus ja moni heistä koki puutarhan antavan hyvää oloa ja parantavan hyvinvointia. Vastaajia kiinnostivat enemmän puutarhan esteettisyys ja kukinta kuin hyötykasvienviljely. Avoimet puutarhat on osallistujille tärkeä tapahtuma, joka mahdollistaa puutarhan esittelemisen puutarhaharrastajan näkökulmasta. Teemapäivän merkitys puutarhaharrastajien omana tapahtumana korostui kyselyn vastauksissa. Tärkeinä asioina koettiin muun muassa vuorovaikutus puutarhavierailijoiden kanssa, mahdollisuus tutustua muihin samanhenkisiin ihmisiin, hyvän mielen tuottaminen muille, oman osaamisen ja tekemisen esitteleminen puutarhassa sekä tiedon välittäminen.
  • Meurman, O. (Suomen metsätieteellinen seura, 1963)
  • Viitala, Eeva-Liisa (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (3)
  • Sauna 
    Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 2008)