Browsing by Subject "pysyvyys"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Tuominen-Soini, Heta; Salmela-Aro, Katariina; Niemivirta, Markku (PS-kustannus, 2012)
    Opetus 2000
    Motivaatiota voidaan tutkia monesta näkökulmasta käsin. Tässä artikkelissa näkökulmana on tavoiteorientaatiot eli oppimiseen ja suoriutumiseen liittyvät suuntautumistavat. Jotkut opiskelijat pyrkivät oppimaan ja ymmärtämään opiskeltavia asioita, toiset pyrkivät menestymään ja olemaan parempia kuin muut, kun taas toiset pyrkivät lähinnä välttelemään opiskeluun liittyvää työtä. Opiskelija voi kuitenkin tavoitella useampia asioita samaan aikaan ja olennaista silloin on se, mikä tai mitkä orientaatiot korostuvat. Kyse ei siis ole motivaation määrästä vaan paremminkin laadusta eli pyrkimysten erilaisista sisällöistä. Opiskelijat voidaan ryhmitellä sen mukaan, miten heidän eri pyrkimyksensä painottuvat, jolloin on mahdollista tarkastella opiskelijoiden motivationaalisia profiileja ja yksilöllisiä eroja kokonaisvaltaisemmin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia nuorten tavoiteorientaatioprofiileja, niiden ajallista pysyvyyttä ja kehitystä sekä sukupuolieroja tavoiteorientaatioissa. Artikkelissa pohditaan myös sitä, miten eri tavoin orientoituneet nuoret eroavat toisistaan motivaation ja hyvinvoinnin suhteen. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Psykologia-lehdessä 45 (5–6), 386–401.
  • Tuominen-Soini, Heta; Salmela-Aro, Katariina; Niemivirta, Markku (2010)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ajallista pysyvyyttä ja sukupuolieroja yhdeksäsluokkalaisten ja lukiolaisten tavoiteorientaatioissa. Kahdessa pitkittäistutkimuksessa hyödynnettiin henkilösuuntautunutta lähestymistapaa ja tutkittiin nuorten tavoiteorientaatioiden pysyvyyttä ja muutosta lukuvuoden sisällä (9. luokan aikana, N = 530) ja lukuvuosien välillä (siirryttäessä lukion 2. luokalta 3. luokalle, N = 519). Nuoret voitiin jakaa neljään ryhmään heidän motivationaalisen orientaationsa mukaan (sitoutumattomat, menestysorientoituneet, oppimisorientoituneet ja välttämisorientoituneet) ja samankaltaiset ryhmät löydettiin molemmista opiskelukonteksteista. Ryhmät olivat hyvin pysyviä sekä 9. luokalla että lukiossa. Yleisesti ottaen pojat korostivat tyttöjä enemmän suhteellista menestymistä, mutta pyrkivät samalla selviämään koulutöistä mahdollisimman vähällä. Tytöt sen sijaan näyttäytyivät poikia oppimishakuisempina ja he korostivat koulussa menestymistä. Sukupuolierot tavoiteorientaatioissa olivat johdonmukaiset, mutta pienet ja ne korostuivat lukiolaisten otoksessa enemmän kuin yhdeksäsluokkalaisten otoksessa. Suurin ero liittyi poikien tyttöjä voimakkaampaan välttämisorientaatioon.
  • Peltonen, Jorma (Ympäristöministeriö, 2007)
    Ympäristöministeriön raportteja 24/2007
    Hankkeessa tarkastellaan ARA-asuntokannan käytössä oloa ja asukaspysyvyyttä väestötietojärjestelmään (VTJ) rekisteröityjen huoneistojen ja niihin liittyvien asumistietojen avulla. Tarkastelun tarkoituksena on antaa esimerkkejä siitä, kuinka asuntokantaan liittyviä kohteeksi valittuja ilmiöitä voidaan kuvata ja hyödyntää. ARA-asuntokantaan kuuluvien aravavuokra-, korkotukivuokra- ja asumisoikeusasuntojen lisäksi vertailutietona tarkastellaan hankkeessa paikoitellen myös muuta asuntokantaa. Tarkastelussa perusyksikkönä on huoneisto. Asuntokannan käytössä olosta selvitetään, onko asunto asuttu vai tyhjä eri tarkasteluajankohtina. Asukaspysyvyydestä selvitetään, asuuko asunnossa saman asuntokunnan jäseniä kuin edellisen tarkasteluajankohdan aikana. Hankkeen tarkasteluaika ulottuu vuodesta 2000 vuoteen 2005. Asunnon käyttöä ja asukaspysyvyyttä kuvaava tieto on jokaisen vuoden lopun tilanne. Valittuja asumisilmiöitä kuvataan rakennus-, osa-alue-, kunta- ja maakuntatasolla ja koko maan kattavilla tunnusluvuilla. Tuloksia voidaan esittää kartoilla tarkoituksenmukaisina aluekokonaisuuksina esimerkiksi kunnan osa-alueita postinumeroalueittain tai neliökilometrin suuruisin ruuduin. Ilmiöitä voidaan kuvata myös perinteisin diagrammoin. Selvityksen tuloksia kohteeksi valituista asuntokannan käytössä olosta ja asukaspysyvyydestä sekä tulosten kuvaamistapoja voidaan käyttää hyödyksi seurattaessa ja kuvattaessa asuntomarkkinoiden tilaa. Tämä täydentää Valtion asuntorahaston kunnilta keräämiä asuntomarkkinatietoja.
  • Hyyppä, MT; Kronholm, E; Leino, A; Viitanen, J (Kela, 1998)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 30
    Kuinka pysyviä ovat fibromyalgian oireet? Onko kuntoutuksesta apua? Pyrimme vastaamaan näihin kysymyksiin tutkimalla monipuolisesti Kelan rahoittamille fibromyalgiakursseille osallistuneiden potilaiden kipuja, vireyttä ja toimintakykyä. Päätuloksemme olivat seuraavat: 1) kivut ja uupumus pysyivät entisellään, mutta 2) stressi väheni kuntoutuskurssin jälkeen, 3) fyysinen kunto ei kohentunut eikä 4) lääkkeiden käyttö muuttunut. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä fibromyalgiakurssi ei kyennyt hidastamaan.
  • Alenius, Anna Maria (2008)
    Minoritetsregeringar uppfattas ofta vara ostabila och ineffektiva eftersom de saknar majoritetssröd i den lagstiftande församlingen. Statsvetare har överlag visat mer intresse för forskning kring koalitionsregeringar än för enparti- eller minoritetsregeringar. Syftet med denna uppsats är att lyfta fram ett i parlamentariska demokratier ofta förekommande fenomen som även är viktigt att undersöka.Infallsvinkeln i denna avhandling pro gradu ligger i regeringarnas varaktighet i Norden. Uppsatsen granskar i vilken mån regeringar suttit i tjänst hela perioden ut. Centrala verk som fungerat som inspiration och influens för uppsatsen är bland annat Kaare Strøms Minority Government and Majority Rule (1990) och Erik Damgaards Parlamentarisk forandring i Norden (1990). Strøm kom i sin undersökning fram till att minoritetsregeringar förekommer relativt ofta och framförde att regeringsformen inte kan åsidosättas. Denna uppsats frågeställning baserar sig på detta resultat och ställer frågan i fall det finns ett samband mellan regeringars varaktighet och vilken form av regering det är frågan om. Uppsatsen har avgränsats till tidsperioden 1945-2007 och länderna som ingår i analysen är Danmark, Finland, Norge och Danmark. Resultaten av analysen visar både likheter och skillnader i regeringarnas varaktighet i de fyra länderna. Danmark och Finland skiljer sig mest från varandra medan det i Norge och Sverige går att finna många likheter. Regeringarna i Danmark bildas i regel i minoritetssituation. Koalitionsmajoriteterna har varit få med varaktigare än enpartiregeringar och majoritetsregeringar i minoritetssituation. Finland har haft klart flest regeringar vilket korrelerar negativt med regeringsvaraktigheten. Majoritetsregeringar är den mest förekommande regeringsformen i Finland. Sverige och Norge har haft ungefär lika många regeringar. Regeringarna har till sin natur varit varaktiga. I bägge länder har minoritetsregeringar förekommit oftare än majoritetsregeringar.
  • Räsänen, Karla (Helsingin yliopisto, 2020)
    Objectives: Stability over time is a core assumption concerning the definition of temperament or the constellation of biologically based tendencies to behave and experience the world. The stability can be considered either homotypic, when the phenotype of the trait remains the same at different ages, or heterotypic, when the phenotype of the trait changes as the child grows. Several studies have demonstrated both homo- and heterotypic stability of child temperament at least from infancy to middle childhood. However, there are only few studies that have monitored the development of temperament until adolescence. In addition, most studies have relied exclusively on maternal reports although fathers make important contributions to their children’s lives and can be considered comparable informants of their children’s behavior. This study addressed the stability of child temperament on the level of both higher order temperament dimensions and individual temperament traits from infancy to middle childhood and further to early adolescence. Additionally, the study examined whether there are any differences between maternal and paternal ratings of child temperament stability. Methods: The sample of this study was obtained from the 0.5-, 8- and 12-year cohorts of the Glaku- research project which initiated in 1998. The final sample consisted of those mothers (n = 128) and fathers (n = 48) who had rated their child’s temperament at all the three timepoints. Parental ratings of child temperament were derived using the age appropriate questionnaires within the theoretical framework of Rothbart: the Infant Behavior Questionnaire (IBQ) in infancy, the Children’s Behavior Questionnaire (CBQ) in middle childhood and the Early Adolescence Temperament Questionnaire-Revised (EATQ-R) in early adolescence. Results and conclusions: On the level of temperament dimensions homotypic stability was found from infancy to middle childhood and from middle childhood to early adolescence. No direct association was found between temperament in infancy and temperament in early adolescence. Heterotypic continuity was found for negative emotionality and effortful control from middle childhood to early adolescence. Negative emotionality in middle childhood was associated with lower levels of positive emotionality and effortful control in early adolescence. Effortful control in middle childhood was associated with higher level of positive emotionality and lower level of negative emotionality in early adolescence. On the level of individual temperament traits homotypic stability was found from infancy to middle childhood and from middle childhood to early adolescence according to maternal ratings. According to paternal ratings homotypic stability was found only for one trait from infancy to middle childhood. From middle childhood to early adolescence, however, father rated homotypic associations were comparable to those found for maternal ratings. The results of this study support prior research and theoretical expectation of the stability of child temperament and the comparability of mother and father ratings. The results, however, suggest that maternal and paternal ratings about the stability of child temperament may be more alike regarding to older children, which should be further examined in future research.