Browsing by Subject "raakavesi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Björklöf, Katarina; Leivuori, Mirja; Sarkkinen, Mika; Sara-Aho, Timo; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2017)
    Reports of the Finnish Environment Institute 36/2017
    Proftest SYKE carried out the proficiency test for analyses of raw and domestic drinking waters to which 45 participants took part. The performance of the participants was evaluated by using z scores. In this proficiency test 89 % of the results were satisfactory when the standard deviation for performance assessment varied between 5 and 25 %, and 0.2 units for pH, of the assigned value at the 95 % confidence interval. The amount of accepted results was similar to the previous round. The homogeneity and the stability of the samples (pH, NH4 and alkalinity) were tested and the samples were regarded to be sufficient homogenous and stable. Significant different results were observed for alkalinity results using two-point potentiometric titration with HCl (EN ISO 9963-1, national supplement) compared to results from one point titration with HCl according to SFS3005. Warm thanks to all the participants of this proficiency test!
  • Unknown author (Vesihallitus, 1972)
    Vesihallitus. Tiedotus 31
    English summary: Comparative studies on raw water quality and treatment costs in Sweden and Finland
  • Korhonen, Kaija; Mäkinen, Irma; Järvinen, Olli; Sara-Aho, Timo; Näykki, Teemu; Tervonen, Keijo; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 28/2006
  • Vuorimaa, Paula; Kontro, Merja; Rapala, Jarkko; Gustafsson, Juhani (Suomen ympäristökeskus, 2007)
    Suomen ympäristö 42/2007
    Ennen vuotta 2000 todettuja torjunta-aineiden aiheuttamia pohjaveden pilaantumistapauksia tunnetaan Suomessa vain muutamia. Toisaalta torjunta-aineiden säännöllistä pohjavesiseurantaa ei ole tehty. Pohjavesinäytteistä on määritysmenetelmien tarkentumisen myötä löydetty myös yhä useampia torjunta-aineita. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) hankkeessa ”Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä (TOPO)” selvitettiin torjunta-aineiden esiintymistä pohjavedenottamoiden raakavedessä. Selvityksessä mukana olleet pohjavesialueet sijaitsivat yhdentoista ympäristökeskuksen alueilla. Hankkeessa tutkittiin vuosien 2002–2005 aikana torjunta-aineiden esiintymistä 295 näytteestä 282 havaintopisteestä 190 pohjavesialueelta. Tutkimus kohdistui pohjavesialueille, joilla sijaitsi tai on aikaisemmin sijainnut toimintaa, johon liittyy torjunta-aineiden käyttöä. Tällaisia toimintoja ovat mm. maa- ja metsätalous, taimi- ja kauppapuutarhat, virkistysalueet, hautausmaat, maantie- ja raideliikenne ja teollisuuslaitokset. Koska tutkimuskohteet on valittu edellä kuvatun mukaisesti, tuloksia ei voi suoraan yleistää kaikkiin pohjavesialueisiin.  Torjunta-aineita tai niiden hajoamistuotteita todettiin 37 % tutkituilta pohjavesialueilta, 35 % havaintopisteistä ja 39 % näytteistä. Määritysrajan ylittäneitä pitoisuuksia todettiin 28 % tutkituista pohjavesialueista, 26 % havaintopisteistä ja 29 % näytteistä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 461/2000 talousvedelle asetettu raja-arvo (0,1 µg/l) ylittyi raakaveden osalta 15 pohjavesialueella eli 8 % tutkituista pohjavesialueista. Yli raja-arvon suuruisina pitoisuuksina todettiin pohjavedessä atratsiinia, DEA:aa, DEDIA:aa, heksatsinonia, bentatsonia, bromasiilia sekä BAM:a. Yli määritysrajan mutta alle asetetun raja-arvon suuruisia torjunta-ainepitoisuuksia todettiin 20 % tutkituista pohjavesialueista. Useiden tässä selvityksessä pohjavedestä todettujen torjunta-aineiden myynti ja käyttö on kielletty tai muutoin loppunut. Käytöstä poistettujen torjunta-aineiden löytyminen pohjavedestä on merkki siitä, etteivät ne pohjaveteen päästyään hajoa nopeasti, vaan poistuvat pääosin normaalin pohjaveden kierron kautta. Joissakin pisteissä oli havaittavissa varsinaisen tehoaineen pitoisuuden olevan pienempi kuin hajoamistuotteen, mikä on merkki aineen hajoamisesta pohjavesiolosuhteissa.
  • Unknown author (Vesihallitus, 1972)
    Vesihallitus. Tiedotus 30
  • Unknown author (Vesihallitus, 1973)
    Vesihallitus. Tiedotus 44
  • Unknown author (Vesihallitus, 1974)
    Vesihallitus. Tiedotus 75
    Water quality in water utilities in 1972.
  • Unknown author (Vesihallitus, 1975)
    Vesihallitus. Tiedotus 99
    Water quality in water utilities in 1973.
  • Unknown author (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1988)
    Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 20
  • Helenius, Lauri (Vesihallitus. National Board of Waters, 1981)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 40
    Vesilaitosten käyttämän veden laatu ja vedenkäsittelylaitosten tehokkuus Suomessa ja Ruotsissa
  • Isomäki, Eija; Britschgi, Ritva; Gustafsson, Juhani; Kuusisto, Esko; Munsterhjelm, Klaus; Santala, Erkki; Suokko, Tuulikki; Valve, Matti (Suomen ympäristökeskus, 2007)
    Suomen ympäristö 27/2007
    "Yhdyskuntien vedenhankinnan tulevaisuuden vaihtoehdot" -selvityksessä tarkastellaan vedenhankinnan nykytilannetta ja arvioidaan kehityssuuntia vuoteen 2030 asti. Pääosin tarkastelussa on käytetty alueellisten ympäristökeskusten mukaista jakoa. Suomessa vedenhankinnassa käytetään pohjavettä, pintavettä ja tekopohjavettä. Nämä kaikki ovat käytössä varmasti myös tulevaisuudessa, mutta niiden suhteelliset osuudet tulevat muuttumaan. Alueelliset väestömuutokset tuovat oman haasteensa vesihuollolle samoin kuin ilmastonmuutos. Toisaalta vedenhankinnan tekniikat kehittyvät jatkuvasti luoden uusia mahdollisuuksia mm. vesilähteiden valinnalle. Pintavesi tulee säilymään erityisesti pääkaupunkiseudulla pääasiallisena vedenlähteenä. Pintaveden osuuden talousvedestä arvioidaan vuonna 2030 olevan noin 25 %, riippuen siitä, mitkä laitokset mahdollisesti siirtyvät pohjaveden käyttöön. Tekopohjaveden osuus tulee kasvamaan myös 25 %:iin Turun ja Tampereen seudullisten pohjavesihankkeiden myötä. Valtakunnallisesti tarkasteltuna pohjaveden osuus pysyy noin 50 %:ssa. Vesihuoltolaitosten määrä vähenee, mutta käyttäjien määrä kasvaa hieman. Tulevaisuuden haasteita tulevat olemaan mm. loma-asutuksen ja matkailun vesihuollon järjestäminen sekä vesihuollon toimintavarmuuden ja palvelujen laatuvaatimusten täyttäminen.