Browsing by Subject "radio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 45
  • Hilska, Juuli (Helsingin yliopisto, 2020)
    This study/research is an explorative work examining the effects of the use of talk audio digital products on agency. Visual products are most often the focus in discussions on human-computer interaction (HCI) and Science Technology Studies). Therefore, an examination of agency in the context of voice-based talk-audio products has remained a minority but is necessary in the era of digital services. The thesis explores the use of products in two environments with different cultures; urban Bangalore in India and urban Stockholm in Sweden where semi-structured interviews with undergraduate students were conducted. The concept of agency builds on Anthony Giddens’ classical approach. The concept of talk audio was created in the context of data collection and refers to talk-based auditory products. Inspired by studies of personal stereo use by Michael Bull and music sociology by Tia DeNora, the thesis explores how individuals construct their agency both consciously and less consciously when using talk audio products. Young people use talk audio products when constructing their agency consciously to manage it in relation to their environment (e.g. to avoid noises of the city, or to escape the repetitive elements of urban life), and to manage their inner reality inside their heads (e.g. manage their thoughts and feelings, avoiding feelings of loneliness, escaping to an imaginary place). Young people also constructed their agency less-consciously in order to manage their mood but they, in part, struggled to express how. By comparing talk audio use to music listening, the students described to attain a “normal” level of mood and thoughts instead of strong emotional states they get when listening to music. When choosing between music and talk audio products, the students aimed to attain a mood that was, in their minds, suitable for the current or future social situation. With talk audio, the interviewees describe getting a chance for a change of thoughts to feel less stressful or to gain perspective on their daily issues through the talk audio content and voice of the talk audio host. The young people also describe finding perspective e.g. on political topics from talk audio, while they also simultaneously learn, are entertained, get information and develop their social skills. The perspectives and information the students described to receive through talk audio were always curated by the talk audio host(s). All of the young people also said to have experienced talk audio products as distinctively personal and intimate. In contrast to music use, they described it to “feel strange” to listen together, and they only listened to talk audio alone or with a significant other. According to previous literature on radio and podcasts, the sense of ‘being there’ in a talk audio product can create a sense of a two-way communication for the audience. The relationship my informants described with talk audio hosts was perceived as distinctively personal; many would describe how they would feel being addressed exclusively or that they would take part in the discussions themselves. They also described talk audio to be more “authentic” than other mediums (e.g. in comparison to social media). With these findings I argue that the primary material for constructing agency through talk audio use builds from, in light of this data, the perceived relationship the listeners have with the talk audio host. The young people would describe talk audio hosts of something similar as talking or hanging out with friends or having a mentor. The phenomenon of an always-available human-presence decreased the level of loneliness for some participants and thus extended their sociality with technologically mediated content. Nevertheless, since the talk audio hosts are mostly unaware of the listeners’ reactions to their content, the social encounter is controlled solely by the listeners, unlike in a traditional interpersonal encounter. This creates one form of agency the students build with talk audio; a form of parasocial agency.
  • Kuisma, Päivi (2005)
    Tutkin käsityksiä julkisen palvelun yleisradiotoiminnan tehtävästä ja roolista sekä käsitysten mahdollista muuttumista yhteiskunnan ja viestintämaailman muutoksessa. Olen analysoinut sitä, millä tavalla ei-kaupallisen, julkisen palvelun viestintäkonsernin toimijat määrittelevät työnsä tarkoitusta globalisoituvassa, viestinnältään monipuolistuvassa ja taloudellista tehokkuutta korostavassa toimintaympäristössä. Olen itse yleisradiolainen ja tästä näkökulmasta huolestunut julkisen palvelun yleisradiotoiminnan toiminnanehtojen kapea-alaistumisesta. Tutkimukseni peruskysymys on, onko julkisen palvelun yleisradiotoiminnalla olemassaolon oikeutusta uusmediaympäristössä ja kun on, niin millaisista aineksista legitimiteetti koostuu. Yhteiskunnalta ja median käyttäjiltä olemassaolon oikeutuksensa saava julkisen palvelun yleisradiotoiminta on joutunut ahtaalle niin ohjelmapoliittisesti kuin oman journalistisen itseymmärryksensä kautta. Monimediaisessa ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa on yhä vaikeampaa perustella vanhoin, julkisen palvelun perinteestä kumpuavin ideologisin argumentein julkisen palvelun olemassaolon tarvetta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on jäljittää muutosta ja löytää legitimiteetille uusia ajatuksellisia perusteluja. Haen niitä julkisen palvelun toimijoiden omista käsityksistä. Tutkimusmenetelmänä käytän laadullista diskurssianalyysia, joka perustuu haastatteluaineistosta nouseviin ongelmanastteluihin ja teemoihin, mutta joka ytimeltään rakentuu tutkijan tulkinnoista. Analysoin julkisen palvelun olemassaoloon ja tehtävämääritykseen liittyvää muutosta journalistien, poliitikkojen ja viranhaltijoiden puheesta. Heidän puhetapansa on väline, tapa representoida julkista palvelua. Rakennan tutkimusaineistostani erilaisia julkisen palvelun olemassaoloon liittyviä puhetapoja eli diskursseja ja vertaan niitä keskenään. Puhetapoja vertaamalla pyrin osoittamaan, miten monimediaisuus ja monikulttuurisuus heijastuvat julkisen palvelun toimijoiden käsityksiin itsestään, journalistisista toimintavoista ja yleisöstä. Perinteinen, julkisen palvelun perinteisiin ja journalistien ammatilliseen ideologiaan rakentuva diskurssi asettaa vähiten muutosvaatimuksia itse julkiselle palvelulle. Puhetavassa uskotaan, että kansalliseen yhteisöllisyyteen perustuva poliittinen tahto takaa julkiselle palvelulle tulevaisuuden. Evoluutiodiskurssissa muutoshaasteet kohdistuvat julkisen palvelun toimijoiden kykyyn muuttaa ajattelu- ja toimintatapojaan niin, että julkinen palvelu pysyy houkuttelevana ja arvostettavana muuttuvilla mediamarkkinoilla. Yleisökeskeisessä diskurssissa muuttumisen keskiössä on julkisen palvelun toimijoiden suhde yleisöön, kansalaisiin. Julkinen palvelu on tässä diskurssissa aidosti kansalaisten omistuksessa ja käytössä oleva voimavara kaikkine välineineen ja toimintatapoineen. Keskeisimpiä lähteitä ovat olleet Mark Deuzen pohdinnat journalismin ja uusmedian välisestä suhteesta sekä Richard Collinsin yhteenvedot julkisuuskäsityksestä ja julkisen palvelun tilasta muuttuvassa mediaympäristössä.
  • Lassi, Tina (2003)
    Työ käsittelee Suomessa aiemmin suhteellisen vähän tutkittua kansalaispuhetta radiossa, jota enimmäkseen kuulee ns. puhelinkontaktiohjelmissa. Radiota on pidetty arkisena välineenä ja siten huomaamattomana, merkityksettömänäkin, jolloin varsinkin marginaalissa toimivat puhelinkontaktiohjelmat ovat jääneet vähälle huomiolle. Aineisto – yli 60 tuntia puhelinkeskusteluja, gallup-osuuksia ja ääneen luettuja kirjeitä – tallennettiin keväällä 1996 Yleisradion neljältä valtakunnalliselta kanavalta. Sittemmin ohjelmamuoto on yleistynyt ja myös keventynyt entistä viihteellisempään suuntaan niin YLE:n televisiossa ja radiossa kuin muissa paikallis- ja kaupallisissa radioissa. Tässä tutkimuksessa keskityttiin kuitenkin asiapitoisempiin kontakteihin, jotka Andrew Crisell on luokitellut ilmaisullisiksi, eli yhteydenottajilla on mielipiteen ilmaisun ja vaikuttamisen tarpeita. Työn alussa kuvaillaan pääasiassa viimeisen parin vuosikymmenen suomalaista kansalaisyhteiskuntaa ja sen erilaisia kansalaisia ja heidän journalismisuhteitaan päälähteenä Heikki Heikkilän väitöskirja. Teoriaosassa hahmotetaan myös kontaktiohjelmamuodon roolia julkisen palvelun periaatteiden ja käytännön puitteissa. Empiirisessä osassa kuvaillaan erilaisten ryhmien tapaa puhua ja argumentoida sekä suosituimpia aihepiirejä. Työn rakenne seuraa neljää jaottelua: Kuvailevassa analyysissä eroja on haettu ja raportoitu ensiksi nuorten ja aikuis-ten, toiseksi kaupunkilaisten ja maalaisten, kolmanneksi suomen- ja ruotsinkielisten sekä neljänneksi eri sukupuolia edustavien kontaktinottajien puheesta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä sisällönerittelyä ja luokitusrungossa oli 30 muuttujaa. Lähinnä ristiintaulukointeihin perustuva analyysi toteutettiin SPSS-ohjelmalla, jonka tuloksia täyden-nettiin kuunteluhavainnoilla. Kirjallisuudesta löytyi lisävahvistusta tuloksille siitä, että aineiston nuoret ja aikuiset puhuivat eri lailla ja myös hieman eri asenteella tutkituissa ohjelmissa. Aikuisten asenne oli asiallisempi ja vakavampi, mielipiteet taustoitettiin perusteellisemmin. Nuorten jutustelu oli neutraalimpaa ja ironisempaa, näkökulma oli myös aikuisia yksilöllisempi. Nuoret kuitenkin ilmaisivat ja keskustelivat aikuisia joustavammin ja myönteisemmin. Ohjelmien toimitustapojen vaikutusta sisäl-töön ei auta sivuuttaa. Maalaisuus ja kaupunkilaisuus eivät erottuneet olettamusten mukaisesti, mikä johtui osittain siitä, ettei asuinympäristö käynytkään ilmi odotetulla tavalla. Eri kieliryhmien ja sukupuolten väliltä sitä vastoin löytyi eroja, jotka noudattelevat kutakuinkin aiemmissa eri alojen tutkimuksissa löytyneitä piirteitä. Kokonaisuutena keskustelu oli kielteissävytteistä ja arvostelevaa, tulos vastaa esimerkiksi laajojen samoihin aikoihin toteutettujen EVA:n asennetutkimusten sekä monien suppeampien tutkielmien tuloksia. Varsinaiseksi vaihtoehtojul-kisuudeksi ei tutkittuja ohjelmia voi luonnehtia, mutta moni aihe nousi kyllä kansalaispuheenvuoroissa esille ennen kuin niistä muualla laajasti julkisesti keskusteltiin. Ohjelmissa on asiallisessa muodossaan aineksia kolmanneksi ääneksi joukkoviestinnän ammattilaisten ja virallisten päättäjien tai asiantuntijoiden oheen.
  • Vedenoja, Jouni (1990)
  • Sorvoja, Lotta (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää saksalaisen klassisen musiikin kaupallisen radiokanavan, Klassik Radion, toimintaa sosiaalisen median mobiilisovellus Instagramissa. Toimintaa tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: ensiksi Klassik Radion, toiseksi radiokanavan Instagram-sisällön ja kolmanneksi Klassik Radion 18–34-vuotiaiden Instagram-seuraajien näkökulmasta. Laajemmin tutkielma pyrkii selvittämään sosiaalisen median mahdollisuuksia siinä, miten nuoria voitaisiin saada klassisen musiikin ja sitä tarjoavien radiokanavien kuulijoiksi. Tutkielma hyödyntää ns. ”Mixed Methods”, eli sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Analyysin pohjana käytetään sisältöanalyysiä ja tavallisimpia tilastoanalyysin käsitteitä. Tutkittavaa dataa on neljänlaista: Klassik Radion CCO:n (Chief Content Officer) asiantuntijahaastattelu, Klassik Radion sosiaalisen median yleisohjeet (Social Media Guidelines), 50 peräkkäin julkaistua Instagram-postausta aikavälillä 21.5.–9.7.2020 sekä Klassik Radion 18–34-vuotiaille Instagram-seuraajille kohdennetun kyselytutkimuksen vastaukset. Tutkielman tulokset osoittivat, että 18–34-vuotiaiden keskuudessa on kiinnostusta klassista musiikkia kohtaan. Niiden instituutioiden, jotka tarjoavat kuulijoille klassista musiikkia, tulisi osata vastata tähän tarpeeseen. Klassik Radio ei tutkimuksen perusteella tavoitteellisesti pyri laajentamaan kohderyhmäänsä tähän ikäryhmään kuuluviin henkilöihin. Heidän Instagram-tilinsä toimii tunnettuuden lisäämisen välineenä ja yhteytenä kuulijoihin. Instagram-postausten sisältötutkimuksessa selvisi, että Klassik Radio julkaisee tilillään pääsääntöisesti mainontaa ohjelmatarjontaansa liittyen. Kyselytutkimuksen tulokset näyttivät, että 18–34-vuotiaat pitävät Klassik Radion Instagram-sisältöä mielenkiintoisena ja toivovat radiokanavalta lisää tietoa klassisesta musiikista sekä informatiivisessa että hauskassa muodossa.
  • Sivula, Sampo (Helsingfors universitet, 2016)
    Social anxiety has been widely studied, and it has been established to be a common phenomena. However, there are not studies on anxiety in media interviews or among researchers. Interview in radio or television is a special interaction situation. Firstly, it is a bilateral conversation, which still has an audience. Secondly, media interview often is a rare situation for the interviewee. On the one hand, researcher's media performance is a part of the societal interaction of universities. On the other hand, it is a personal communication situation of the researcher. Presumably people experience anxiety also in this kind of situations. This thesis approaches anxiety as a subjective experience. The aim is to describe and understand anxiety experienced by researchers, who are interviewed in media as professionals. The data of this qualitative research consisted of nine focused interviews. The interviewees were people of different ages and at different stages of career. They had a researcher's education, and they worked as researchers in either university or other research institution. A media interview record was listened or watched during each interview providing a stimulus to the interviewee. Transcribed interviews were analyzed using qualitative content analysis. Descriptions of anxiety were categorized based on the reported appearance and defined object of anxiety. The results of this study show the many types of anxiety experienced by the interviewed researchers. The most important reported aspect of anxiety was the experience of changes in concentration. It was interesting, that one interviewee could experience anxiety as having both the increasing and the decreasing influence on concentration. In addition, according to interviewees, anxiety appeared as physical sensations, changes in action, and emotions. Interviewees experienced, that one reason for the anxiety was their lack of competence. They were, for example, uncertain of their expertise. Another reason for the anxiety were some situational factors. In order to reduce or control anxiety, it could be useful for researchers to get communications training. Important competence in media interviews includes, for example, the skills to popularize and to understand the logic of media. In the future, it is advisable to examine more deeply the interaction between researcher and journalist. Another subject of further investigation would be the anxiety experienced in media by other groups of people.