This study/research is an explorative work examining the effects of the use of talk audio digital products on agency. Visual products are most often the focus in discussions on human-computer interaction (HCI) and Science Technology Studies). Therefore, an examination of agency in the context of voice-based talk-audio products has remained a minority but is necessary in the era of digital services. The thesis explores the use of products in two environments with different cultures; urban Bangalore in India and urban Stockholm in Sweden where semi-structured interviews with undergraduate students were conducted. The concept of agency builds on Anthony Giddens’ classical approach. The concept of talk audio was created in the context of data collection and refers to talk-based auditory products. Inspired by studies of personal stereo use by Michael Bull and music sociology by Tia DeNora, the thesis explores how individuals construct their agency both consciously and less consciously when using talk audio products. Young people use talk audio products when constructing their agency consciously to manage it in relation to their environment (e.g. to avoid noises of the city, or to escape the repetitive elements of urban life), and to manage their inner reality inside their heads (e.g. manage their thoughts and feelings, avoiding feelings of loneliness, escaping to an imaginary place). Young people also constructed their agency less-consciously in order to manage their mood but they, in part, struggled to express how. By comparing talk audio use to music listening, the students described to attain a “normal” level of mood and thoughts instead of strong emotional states they get when listening to music. When choosing between music and talk audio products, the students aimed to attain a mood that was, in their minds, suitable for the current or future social situation. With talk audio, the interviewees describe getting a chance for a change of thoughts to feel less stressful or to gain perspective on their daily issues through the talk audio content and voice of the talk audio host. The young people also describe finding perspective e.g. on political topics from talk audio, while they also simultaneously learn, are entertained, get information and develop their social skills. The perspectives and information the students described to receive through talk audio were always curated by the talk audio host(s). All of the young people also said to have experienced talk audio products as distinctively personal and intimate. In contrast to music use, they described it to “feel strange” to listen together, and they only listened to talk audio alone or with a significant other. According to previous literature on radio and podcasts, the sense of ‘being there’ in a talk audio product can create a sense of a two-way communication for the audience. The relationship my informants described with talk audio hosts was perceived as distinctively personal; many would describe how they would feel being addressed exclusively or that they would take part in the discussions themselves. They also described talk audio to be more “authentic” than other mediums (e.g. in comparison to social media). With these findings I argue that the primary material for constructing agency through talk audio use builds from, in light of this data, the perceived relationship the listeners have with the talk audio host. The young people would describe talk audio hosts of something similar as talking or hanging out with friends or having a mentor. The phenomenon of an always-available human-presence decreased the level of loneliness for some participants and thus extended their sociality with technologically mediated content. Nevertheless, since the talk audio hosts are mostly unaware of the listeners’ reactions to their content, the social encounter is controlled solely by the listeners, unlike in a traditional interpersonal encounter. This creates one form of agency the students build with talk audio; a form of parasocial agency.

The Sun is an active star that often produces numerous bursts of electromagnetic radiation at radio wavelengths. Low frequency radio bursts have recently been brought back to light with the advancement of novel radio interferometers. However, their polarisation properties have not yet been explored in detail, especially with the Low Frequency Array (LOFAR), due to difficulties in calibrating the data and accounting for instrumental leakage. Here, using a unique method to correct the polarisation observations, we explore the circular polarisation of different sub-types of solar type III radio bursts and a type I noise storm observed with LOFAR, which occurred during March-April 2019. We analysed six individual radio bursts from two different dates. We present the first Stokes V low frequency images of the Sun with LOFAR in tied-array mode observations. We find that the degree of circular polarisation for each of the selected bursts increases with frequency for fundamental emission, while this trend is either not clear or absent for harmonic emission. The type III bursts studied, that are part of a long-lasting type III storm, can have different senses of circular polarisation, occur at different locations and have different propagation directions. This indicates that the type III bursts forming a classical type III storm do not necessarily have a common origin, but instead they indicate the existence of multiple, possibly unrelated acceleration processes originating from solar minimum active regions.

Työ käsittelee Suomessa aiemmin suhteellisen vähän tutkittua kansalaispuhetta radiossa, jota enimmäkseen kuulee ns. puhelinkontaktiohjelmissa. Radiota on pidetty arkisena välineenä ja siten huomaamattomana, merkityksettömänäkin, jolloin varsinkin marginaalissa toimivat puhelinkontaktiohjelmat ovat jääneet vähälle huomiolle. Aineisto – yli 60 tuntia puhelinkeskusteluja, gallup-osuuksia ja ääneen luettuja kirjeitä – tallennettiin keväällä 1996 Yleisradion neljältä valtakunnalliselta kanavalta. Sittemmin ohjelmamuoto on yleistynyt ja myös keventynyt entistä viihteellisempään suuntaan niin YLE:n televisiossa ja radiossa kuin muissa paikallis- ja kaupallisissa radioissa. Tässä tutkimuksessa keskityttiin kuitenkin asiapitoisempiin kontakteihin, jotka Andrew Crisell on luokitellut ilmaisullisiksi, eli yhteydenottajilla on mielipiteen ilmaisun ja vaikuttamisen tarpeita. Työn alussa kuvaillaan pääasiassa viimeisen parin vuosikymmenen suomalaista kansalaisyhteiskuntaa ja sen erilaisia kansalaisia ja heidän journalismisuhteitaan päälähteenä Heikki Heikkilän väitöskirja. Teoriaosassa hahmotetaan myös kontaktiohjelmamuodon roolia julkisen palvelun periaatteiden ja käytännön puitteissa. Empiirisessä osassa kuvaillaan erilaisten ryhmien tapaa puhua ja argumentoida sekä suosituimpia aihepiirejä. Työn rakenne seuraa neljää jaottelua: Kuvailevassa analyysissä eroja on haettu ja raportoitu ensiksi nuorten ja aikuis-ten, toiseksi kaupunkilaisten ja maalaisten, kolmanneksi suomen- ja ruotsinkielisten sekä neljänneksi eri sukupuolia edustavien kontaktinottajien puheesta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä sisällönerittelyä ja luokitusrungossa oli 30 muuttujaa. Lähinnä ristiintaulukointeihin perustuva analyysi toteutettiin SPSS-ohjelmalla, jonka tuloksia täyden-nettiin kuunteluhavainnoilla. Kirjallisuudesta löytyi lisävahvistusta tuloksille siitä, että aineiston nuoret ja aikuiset puhuivat eri lailla ja myös hieman eri asenteella tutkituissa ohjelmissa. Aikuisten asenne oli asiallisempi ja vakavampi, mielipiteet taustoitettiin perusteellisemmin. Nuorten jutustelu oli neutraalimpaa ja ironisempaa, näkökulma oli myös aikuisia yksilöllisempi. Nuoret kuitenkin ilmaisivat ja keskustelivat aikuisia joustavammin ja myönteisemmin. Ohjelmien toimitustapojen vaikutusta sisäl-töön ei auta sivuuttaa. Maalaisuus ja kaupunkilaisuus eivät erottuneet olettamusten mukaisesti, mikä johtui osittain siitä, ettei asuinympäristö käynytkään ilmi odotetulla tavalla. Eri kieliryhmien ja sukupuolten väliltä sitä vastoin löytyi eroja, jotka noudattelevat kutakuinkin aiemmissa eri alojen tutkimuksissa löytyneitä piirteitä. Kokonaisuutena keskustelu oli kielteissävytteistä ja arvostelevaa, tulos vastaa esimerkiksi laajojen samoihin aikoihin toteutettujen EVA:n asennetutkimusten sekä monien suppeampien tutkielmien tuloksia. Varsinaiseksi vaihtoehtojul-kisuudeksi ei tutkittuja ohjelmia voi luonnehtia, mutta moni aihe nousi kyllä kansalaispuheenvuoroissa esille ennen kuin niistä muualla laajasti julkisesti keskusteltiin. Ohjelmissa on asiallisessa muodossaan aineksia kolmanneksi ääneksi joukkoviestinnän ammattilaisten ja virallisten päättäjien tai asiantuntijoiden oheen.

Tutkielman tavoitteena on selvittää saksalaisen klassisen musiikin kaupallisen radiokanavan, Klassik Radion, toimintaa sosiaalisen median mobiilisovellus Instagramissa. Toimintaa tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: ensiksi Klassik Radion, toiseksi radiokanavan Instagram-sisällön ja kolmanneksi Klassik Radion 18–34-vuotiaiden Instagram-seuraajien näkökulmasta. Laajemmin tutkielma pyrkii selvittämään sosiaalisen median mahdollisuuksia siinä, miten nuoria voitaisiin saada klassisen musiikin ja sitä tarjoavien radiokanavien kuulijoiksi. Tutkielma hyödyntää ns. ”Mixed Methods”, eli sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Analyysin pohjana käytetään sisältöanalyysiä ja tavallisimpia tilastoanalyysin käsitteitä. Tutkittavaa dataa on neljänlaista: Klassik Radion CCO:n (Chief Content Officer) asiantuntijahaastattelu, Klassik Radion sosiaalisen median yleisohjeet (Social Media Guidelines), 50 peräkkäin julkaistua Instagram-postausta aikavälillä 21.5.–9.7.2020 sekä Klassik Radion 18–34-vuotiaille Instagram-seuraajille kohdennetun kyselytutkimuksen vastaukset. Tutkielman tulokset osoittivat, että 18–34-vuotiaiden keskuudessa on kiinnostusta klassista musiikkia kohtaan. Niiden instituutioiden, jotka tarjoavat kuulijoille klassista musiikkia, tulisi osata vastata tähän tarpeeseen. Klassik Radio ei tutkimuksen perusteella tavoitteellisesti pyri laajentamaan kohderyhmäänsä tähän ikäryhmään kuuluviin henkilöihin. Heidän Instagram-tilinsä toimii tunnettuuden lisäämisen välineenä ja yhteytenä kuulijoihin. Instagram-postausten sisältötutkimuksessa selvisi, että Klassik Radio julkaisee tilillään pääsääntöisesti mainontaa ohjelmatarjontaansa liittyen. Kyselytutkimuksen tulokset näyttivät, että 18–34-vuotiaat pitävät Klassik Radion Instagram-sisältöä mielenkiintoisena ja toivovat radiokanavalta lisää tietoa klassisesta musiikista sekä informatiivisessa että hauskassa muodossa.