Browsing by Subject "rahoitusmarkkinat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Kanniainen, Linda (Helsingfors universitet, 2014)
    Tutkielmassa tutkitaan lainsäädännön asettamia edellytyksiä joukkovelkakirjarahoitukselle pienten ja keskisuurten (pk-) liikkeeseenlaskijayritysten näkökulmasta. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on, mitä rajoitteita eli pk-yrityksen näkökulmasta ”hidasteita” lainsäädännöstä johtuu yrityksen joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskulle, ja miten pk-yritys voi lain vaatimuksiin vastata. Lisäksi lainsäädäntötutkimusta käytäntöön soveltaen tutkitaan, tulisiko joukkovelkakirjalainsäädäntöä kehittää lainsäädännölle asetettujen tavoitteiden toteutumiseksi ja oikeustilaa siten parantaa. Joukkovelkakirja on tyypiltään velkakirjalain 31.7.1947/622 2 luvussa tarkoitettu juokseva velkakirja ja arvopaperimarkkinalain 14.12.2012/746 2:1.1,2:n mukainen arvopaperi. Joukkovelkakirjan liikkeeseenlasku edellyttää liikkeeseenlaskijalta erilaisia tiedonantovelvoitteita riippuen liikkeeseenlaskun tavasta. Tutkielmassa vertaillaan eri liikkeeseenlaskutapoja koskevaa sääntelyä pk-yrityksen tarpeiden ja resurssien kannalta. Vertailtavat markkinapaikat ovat säännelty markkina, monenkeskinen markkinajärjestelmä, private placement – järjestely, ja joukkovelkakirjarahoitusta muistuttava joukkorahoitus. Keskeiseksi erottelevaksi tekijäksi nousee yhtiö- ja arvopaperimarkkinalainsäädäntöön perustuvien tiedonantovelvoitteiden määrä. Tiedonantovelvoitteita pidetään merkittävinä hidasteina pk-yrityksen joukkovelkarahoitukselle erityisesti institutionaalisimmissa markkinapaikoissa. Osapuolten välisten sopimusvelvoitteiden todetaan vastaavasti lisääntyvän vähemmän säännellyissä liikkeeseenlaskutavoissa. Joukkolainarahoituksen arvioidaan näyttäytyvän pk-yrityksille monin tavoin hankalana, mutta tarpeellisena rahoituskanavana. Joukkovelkakirjarahoituslainsäädännön kehittämiseksi tutkielmassa etsitään ratkaisuideoita Norjassa kauan sopimuksenvaraisena toimineesta luottamusmiesrakenteesta sekä Tanskassa suunnitellusta pk-yritysluottojen arvopaperistamisesta uudelleenrahoitusrekisterin avulla.
  • Holopainen, Jukka (2001)
    Tutkielman tarkoituksena on aikaisemman tutkimuksen esittelyn kautta luoda analyyttinen pohja koronvaihtosopimusten eli korko-swapien hinnanmuodostumisen ymmärtämiselle ja hinnanmuodostumisen empirian tarkastelulle. Tutkielmassa estimoidaan USD swap spreadin pitkän aikavälin tasapainoyhtälö kahdelle eri maturiteetille, viidelle ja kymmenelle vuodelle. Tutkielman havaintoaineisto kattaa periodin 1.4.1997-25.1.2001. Koronvaihtosopimuksessa osapuolet sopivat vaihtavansa tulevaisuuden kassavirtoja sovitun maksuaikataulun puitteissa. Tässä mielessä koronvaihtosopimus on sarja termiinisopimuksia peräkkäisille periodeille. Koronvaihtosopimus on odotusarvoisesti nollasummapeliä. Siitä huolimatta koronvaihtosopimusten volyymi on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kasvanut räjähdysmäisesti. Nopean volyymin kasvun perusteella koronvaihtosopimusten solmiminen ei voi olla pelkkää nollasummapeliä. Käyttöä selittävät positiiviset ulkoisvaikutukset. Positiivisia ulkoisvaikutuksia syntyy, kun koronvaihtosopimuksella vähennetään epäsymmetrisen informaation aiheuttamia rahoituskustannuksia. Hinnanmuodostumisen empiirinen tarkastelu tukeutuu tutkielman aikaisempiin kappaleisiin. Tutkielmassa tarkastellaan koronvaihtosopimusten instituutiota, hinnoittelun riippuvuutta muista rahoitusinstrumenteista, teorioita koronvaihtosopimusten solmimisesta sekä aikaisempaa empiiristä tutkimusta. Tutkielmassa pyritään identifioimaan laajan kirjallisuuskatsauksen avulla koronvaihtosopimusten erityisominaisuuksia, jotka saattavat vaikuttaa koronvaihtosopimusten hinnanmuodostumiseen. Koronvaihtosopimusten hinta ilmaistaan koronvaihtosopimuksen koron ja samanpituisen riskittömän koron erotuksena, swap spreadina. Tutkielman tulosten perusteella koronvaihtosopimusten hinta, swap spread, riippuu läheisten substituuttien hinnoista. Lisäksi koronvaihtosopimuksessa on sen hintaan vaikuttavia uniikkeja ominaisuuksia. Näitä ominaisuuksia ovat: dealermarkkinarakenteesta johtuvat suojauskustannukset, koronvaihtosopimuksen optiomaisia piirteitä sisältävä vastapuoliriski sekä koronvaihtosopimusten käyttö epäsymmetrisestä informaatiosta johtuvien kustannusten alentamiseksi. Edellä mainitut ominaisuudet vaikuttavat empiirisen mallin perusteella, läheisten substituuttien hintojen lisäksi, erittäin todennäköisesti swap spreadiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Estimoidun mallin tuloksia: TED spreadin kasvaessa viiden vuoden swap spread kasvaa ja bond spreadin kasvaessa kymmenen vuoden swap spread kasvaa. Kumpikin swap spread pienenee, kun tuottokäyrän kulmakerroin jyrkkenee. Dealerin suojaustuoton lisääntyminen kasvattaa kumpaakin swap spreadia. Lisäksi rahoitusmarkkinoiden implisiittisen volatiliteetin kasvassa kumpikin swap spread kasvaa.
  • Joenperä, Leo (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tiivistelmä/Referat – Abstract In January 2018 The EU implemented the largest reform in financial market regulation in decades. Markets in Financial Instruments Directive (2014/65/EU), from here on identified as MiFID II. During the financial crisis of 2008, the deficiencies of the EU’s financial market regulation became apparent. The primary research question of this study asks, whether the Policy Cycle is a relevant angle for analysing EU financial policy making. The second question seeks to find out why it has taken so long for MiFID II to be implemented? The Policy Cycle theory has already been used successfully to understand EU policy making, and financial policy making. It is the conclusion of this study, that even with its clear drawbacks, the Policy Cycle theory can successfully be used in this case study to understand EU policy making further. The second research question posed why it has taken so long to implement the directive? The answer found in this study is simply the enormous size of the directive and the large technical implications that follow. Developing new systems of compliance will always take time. Financial regulation is often complex and EU policy making is often difficult to follow, with several decisions going on at once. The use of Policy Cycle will help give structure to an otherwise complex process.
  • Väisänen, Tiina (2002)
    Kehitysmaissa toimivat köyhät pienyrittäjät ja –viljeljät ovat syrjäytyneet perinteisiltä rahoitusmarkkinoilta, lähinnä omaisuuden ja sitä kautta lainavakuuksien puuttumisen vuoksi. Mikrorahoituksella tarkoitetaan rahoituspalvelujen, säästö-, laina- ja vakuutuspalvelujen, tarjoamista köyhille kotitalouksille ja pienyrittäjille. Mikrorahoitusta pidetään tehokkaana keinona köyhyyden vähentämiseen, pienyritystoiminnan kehittämiseen ja naisten aseman parantamiseen. Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana mikrorahoitukseen panostettujen kehitysyhteistyövarojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Syynä tähän ovat mikrorahoituksen piirissä kehitetyt uraauurtavat keinot, kuten ryhmälainaaminen ja dynaamiset kannustimet, lainojen takaisinmaksun turvaamiseksi. Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata mikrorahoitusorganisaatioiden toimintaympäristöä sekä selvittää talousteoreettista taustaa mikrorahoitusorganisaatioiden kehittämille lainasopimuskäytännöille. Mikrorahoitusorganisaatiot toimivat rahoituksenvälittäjinä. Toimintansa alkuvaiheessa ne välittävät köyhille usein avunantajien varoja. Kuten muutkin rahoituksenvälittäjät, mikrorahoitusorganisaatiot ovat syntyneet korjaamaan rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyksiä. Ne yhdistävät resursseja tiedonhankintaan, rahoitussopimusten laadintaan ja valvontaan. Ne hyödyntävät ratkaisuissaan skaalaetuja ja näin alentavat rahoitussopimusten solmimisesta aiheutuvia kustannuksia. Tutkielman aluksi käsitellään rahoituksenvälittämiseen liittyviä ongelmia, joita ovat transaktiokustannukset ja epätäydellisen informaation aiheuttamat haitallinen valikoituminen ja moraalikato. Rahoituksenvälittämisen ongelmat korostuvat erityisesti kehitysmaissa. Ryhmälainaaminen ja dynaamiset kannustimet ovat oikein hyödynnettynä tehokkaita keinoja lainojen takaisinmaksun turvaamiseen. Tässä tutkielmassa selvitetään lyhyesti mikrorahoitusta käsittelevää tutkimusta, mutta teoreettinen tarkastelu keskittyy ryhmälainaamisen ja dynaamisten kannustimien tarkasteluun Joseph Stiglitzin (1990) ja Gwendolyn Alexanderin (2001) mallien avulla. Stiglitzin artikkeli tutkii sijoituskohteen valintaan liittyvän ex ante –moraalikato-ongelman ratkaisua ryhmän jäsenten keskinäisen valvonnan avulla kilpailullisilla rahoitusmarkkinoilla. Alexander rakentaa mikrorahoitusorganisaation ja pienyrittäjän välille dynaamisen mikrorahoituspelin, jossa lainan takaisinmaksukannustimena toimii lupaus tulevasta lainasta. Tutkielman lopuksi tarkastellaan kahden mikrorahoitusorganisaation, bolivialaisen BancoSolin ja Bank Rakyat Indonesian, toimintaa edellä esitettyjen mallien valossa. Tutkielman päälähteitä ovat Stiglitz (1990): "Peer Monitoring and Credit Markets" sekä Alexander (2001): "Microfinance in the 21st Century".
  • Husu, Darja (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämä tutkielma tarkastelee Mimmit Sijoittaa Oy:n yhteisössä sekä sen jäsenten keskuudessa koettuja arvoja sekä ideologioita sijoittamiseen ja rahankäytön oppimiseen liittyen. Tässä tutkielmassa sosiaalisessa mediassa toimivaa yhteisöä tarkastellaan saavuttamisen, arvojen sekä toimijuuden käsitteiden kautta. Sijoittaminen ja rahankäytön oppiminen nähdään tarkoituksellisena sekä saavuttamisen arvoisena toimintana, jonka toiminnan taustalta nähdään arvoja sekä eri tapoja ilmaista toimijuutta. Tutkielma pyrkii antamaan yhteisön jäsenten toiminnasta ja sen merkityksistä kokonaisvaltaisen kuvan, jossa keskeisenä kysymyksenä ovat arvot ja ideologiat, jotka tekevät sijoittamisesta saavuttamisen arvoisena koettua toimintaa. Teemaa lähestytään tarkastelemalla yhteisön jäsenten kokemia merkityksiä rahaan liittyen, tulevaisuuteen orientoitumisen sekä tavoitteiden ja niiden asettamisen kautta. Tutkielman aineisto koostuu seitsemän Mimmit Sijoittaa- yhteisön jäsenen kanssa tehdyistä haastatteluista. Aineisto kerättiin kesällä ja syksyllä 2020. Teoreettisena kehyksenä tutkielmalle ja sen analyysille toimii Long & Mooren saavuttamisen käsite, jonka kautta yhteisön toimintaa tarkastellaan uusliberalistisena, merkityksellisenä sekä subjektiivisena asiana. Long & Mooren teorian kautta tutkielmassa esitetään Mimmit Sijoittaa- yhteisön toiminnan sisältävän laajempia, yhteiskunnallisia merkityksiä yksilöllisen taloudellisen optimoinnin tavoitteen lisäksi. Yhteisön jäsenet kokevat yhteisön toiminnan itselleen monella tapaa merkityksellisenä ja näkevät sen erilaisten asioiden saavuttamisen välineenä. Sijoittaminen nähdään esimerkiksi välineenä itsensä kehittämiselle, oman potentiaalin saavuttamiselle, yhteiskunnalliselle muutokselle ja toimijuuden harjoittamiselle sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Lisäksi yhteisön toimintaa ohjaavat monenlaiset arvot, kuten esimerkiksi vastuu itsestä sekä perheestä, taloudellinen turva ja sen luominen sekä naisten taloudellinen itsenäisyys. Arvoista merkittävänä on myös toimijuus. Tutkielma esittää Ortnerin teorioiden avulla Mimmit Sijoittaa- yhteisön toiminnan olevan tarkoituksellista ja tavoitteellista. Toimijuuden rooli yhteisössä on merkittävä, ja sillä pyritään lisäämään kontrollin tunnetta sekä vastarintaa, sekä ajamaan rahoitusmarkkinoiden vähemmistöön kuuluvien naisten sijoitustoimintaa. Tutkielma esittää sijoittamisen olevan Mimmit Sijoittaa- yhteisön jäsenille tapa vaikuttaa elämäänsä taloudellisten taitojen ulkopuolelle ulottuviin asioihin, ja yhteisön toiminnan keskiössä on ensisijaisesti yhteisön jäsenten arvot ja niiden mukainen sijoitustoiminta.
  • Järvitalo, Jarkko (2004)
    Talletuspaolla tarkoitetaan tilannetta, jossa pankkiin rahansa tallettaneet asiakkaat nostavat talletuksiaan paniikinomaisesti ilman varsinaista kulutustarvetta. Talletuspaon laukaisee pelko pankin ajautumisesta konkurssiin. Mikäli pankki ei pysty maksamaan kaikkia kuluttajien talletuksia, pankki ajautuu rahoituskriisiin. Talletuspaot ovat olleet pankkien kiusana jo vuosisatojen ajan, eivätkä ne ole rahoitusmarkkinoiden voimakkaasta kehityksestä huolimatta vielä täysin poistuneet. Tässä lopputyössä tarkastellaan talletuspakoja kuluttajien ja pankin välisenä ekstensiivisenä pelinä, jossa kuluttajat tekevät kulutuspäätöksen epätäydellisen informaation vallitessa. Pankki voi sijoittaa kuluttajien talletuksia vain joko riskittömästi tai riskipitoisesti, ja tämä sijoituspäätös tehdään ennen kuin kuluttajat ilmoittavat kulutustarpeistaan. Teoreettinen tarkastelu perustuu pääosin seuraaviin artikkeleihin: ALLEN, F. – GALE, D. (1998): Optimal Financial Crisis. The Journal of Finance Vol. 53, Nr. 4, 1245-1284. ALLEN, F. – GALE, D. (2000): Financial Contagion. The Journal of Politi-cal Economy Vol. 108, Nr. 1, 1-33. Teoreettinen tarkastelu aloitetaan perustapauksesta ja sitä laajennetaan lopputyön kuluessa. Tämä perustapaus ei sellaisenaan riitä kuvaamaan talletuspakoja missään olosuhteissa, mutta teorian rakentaminen osissa on välttämätöntä lukijan ymmärtämisen kannalta. Tutkimuksessa päädytään lopputulokseen, että talletuspakojen estäminen esimerkiksi keskuspankin avulla ei ole järkevää, vaan tietyissä tilanteissa talletuspakoriskin olemassaolo takaa kansantalouden hyvinvoinnin kannalta Pareto-optimaalisen allokaation. Lisäksi huomioidaan tilanne, jossa pankit voivat myydä riskipitoisia sijoituksiaan pankkien välisillä rahamarkkinoilla ja täten saada rahoitusta äkillisissä likviditeettikriiseissä. Edelleen tarkastellaan yksittäisen pankin rahoituskriisin leviämistä rahoitusmarkkinoilla sekä erilaisten rahamarkkinarakenteiden kykyä selvitä paikallisista likviditeettikriiseistä. Pankit jakavat riskiä tallettamalla kuluttajien talletuksia edelleen muihin pankkeihin. Erilaiset markkinarakenteet eroavat toisistaan näiden talletusten lukumäärien perusteella. Huomataan, että vajaasti verkostoituneet rahoitusmarkkinat eivät selviä kriisistä yhtä hyvin kuin täydellisesti verkostoituneet rahoitusmarkkinat, joilla riski on jaettu tasan pankkien kesken. Lopuksi tarkastellaan tämän hetken rahoitusmarkkinoiden keinoja rahoituskriisien estämiseksi tai toteutuessaan niiden jälkihoitamiseksi.
  • Vartiainen, Simo (2005)
    Tutukimuksen kohteena on kolme erilaista talouskriisimallia, jotka ovat kehittyneet 1990-luvun kriisien myötä. Talouskriisejä on ollut olemassa niin kauan kuin on ylipäätään ollut olemassa hallittavia talousalueita. Mikään valtio tai hallitus ei ole pystynyt välttämään taloudellisia vastoinkäymisiä, mikä johtuu alati muuttuvasta yhteiskunnasta ja tavoista, joilla taloutta hallitaan ja keinoista, joilla yritetään saada aikaan kasvua. Pääomavirtojen voimistuminen ja yritysten mahdollisuudet käydä kauppaa yhä laajemmilla alueilla on myös nopeuttanut taloudellisten trendien siirtymistä maista ja maanosista toiseen. 1990 - luku on jäänyt mieleen useista taloudellisista kriiseistä ja yksi teollistuneitten maiden pahimmista rahoituskriiseistä koettiin 90-luvun alussa Suomessa. Eri maiden kriisit ovat osoittaneet, että monissa tapauksissa syitä taloudelliseen alamäkeen on ollut useita, mutta myös yhteisiä tekijöitä eri maiden välillä on ollut havaittavissa. Erityisesti kriisistä toipumisessa on ollut paljon yhteistä monissa maissa. Eurooppaa ravistelleeseen lamaan liittyy Eurooppalaisen rahoitussektorin reformi ja Euroopan kahtia jaon loppuminen. Suomessa lamaan liittyi vielä poikkeuksellisen voimakas pankkikriisi ja vientisektorin vaikeudet. Kriisien tutkiminen on ollut keskeisiä tutkimuskohteita kansantaloustieteessä viime vuosina. Kriisimallit ovat muuttuneet 1920-luvun maailmanlaajuisen suuren laman ajoilta, jolloin oli kyse lähinnä luottamuspulasta rahoituslaitoksia kohtaan. Toisen maailmansodan jälkeen luotu Bretton Woods järjestelmä toi vakauden Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan, mutta lopulta USA:n dollarin kultasidonnaisuus osoittautui mahdottomaksi ja systeemi oli purettava vuonna 1973. 1970 - luvulla alkoi taloudellisten säännösten purkaminen ja markkinoiden vapaata roolia korostettiin uus- klassisen talousopin mukaan. Tämä muutti kansainvälisen talouden luonnetta, aiheutti kasvavia pääomavirtoja ja lopulta poisti Euroopasta tiukimmat talouden säännökset ja kiinteät valuuttakurssit sen mukana. Nämä muutokset ovat tuoneet mukanaan erilaisia teorioita kriiseistä, yhteiskunnan rakenteeseen sopivia malleja ja jopa useita sukupolvia, kuten valuuttakriiseistä, joista on kolme erilaista mallia. Modernissa tutkimuksessa on keskitytty myös siihen mikä laukaisee kriisin ja mitkä tekijät vaikuttavat kriisiin pahentavasti, ja mitkä seikat tekevät siitä pitkäkestoisemman. Modernimmissa malleissa ei olla keskittyneitä valtion rooliin kuten ensimmäisen ja toisen sukupolven malleissa. Viimeisimmässä mallissa tarkastellaan yksityisen sektorin toimia, lainan määrää, valuuttapohjaisen lainan määrää ja lainsäädännön ajankohtaisuutta suhteessa kansainvälistyvään talouteen.
  • Siljamäki, Heikki (2010)
    Tutkielman aiheena on suhdannevaihteluiden ennustaminen rahoitusmarkkinoiden avulla. Tutkielmassa pyritään tunnistamaan kokonaistaloudellisia suhdannevaihteluita ennustavia ennakoivia indikaattoreita rahoitusmarkkinamuuttujista sekä testaamaan niiden kykyä selittää ja ennustaa Suomessa toteutuneita suhdannevaihteluita. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa erityisesti pitkien ja lyhyiden korkojen välisen tuottoerotuksen (term spread) on havaittu olevan hyvä ennakoiva indikaattori. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan osaketuottojen sekä rahoitusmarkkinoiden ulkopuolisena muuttujana kuluttajien luottamusindikaattorin soveltuvuutta ennakoivaksi indikaattoriksi. Tutkielman empiirinen osuus koostuu kolmesta päävaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa Suomen bkt-aikasarjasta määritellään binäärinen suhdannekronologia, joka määrittää talouden olevan joko taantumassa tai kasvussa. Toisessa vaiheessa tarkastellaan potentiaalisten indikaattoreiden kykyä selittää toteutunutta suhdannehistoriaa otoksen sisällä probit-mallien avulla käyttäen eri selittävien muuttujien yhdistelmiä että ennustushorisontteja. Korkojen tuottoerotuksen kyky selittää toteutuneita suhdannevaihteluita riippuu merkittävästi tarkasteltavasta ajanjaksosta. Tarkasteltaessa koko aikasarjaa välillä 1975–2007 jää korkojen aikarakenteen kyky selittää suhdannekronologiaa hyvin heikoksi, mutta tarkasteltaessa aikasarjaa vain vuodesta 1988 eteenpäin nousee tuottoerotuksen selityskyky huomattavasti korkeammalle. Näiden erojen voi katsoa johtuvan ennen kaikkea 1980-luvun puolivälin jälkeen toteutusta Suomen rahoitusmarkkinoiden liberalisoinnista, minkä jälkeen sijoittajien makrotaloudellisten odotusten voi arvioida heijastuneen paremmin korkomarkkinoilla. Osaketuottojen ja kuluttajien luottamusindikaattorin kyky selittää binääristä suhdannesarjaa on selvästi heikompi. Ennustushorisontin pituuden näkökulmasta mallien selitysasteet ovat poikkeuksetta korkeimmillaan kahden ja kolmen vuosineljänneksen ennustusajoilla. Tutkielman lopuksi tarkastellaan korkojen aikarakenteen ja osaketuottojen kykyä ennustaa suhdannevaihteluita otoksen ulkopuolelle (pseudo out-of-sample-analyysi). Tutkielmassa estimoidaan kolme eri mallia, joilla pyritään ennustamaan vuosien 1998–2008 aikaisia suhdannevaihteluita. Parhaiten menestyy korkojen tuottoerotuksen sekä osaketuotot huomioon ottava malli kahden vuosineljänneksen ennustushorisontilla ja seuraavaksi parhaiten pelkän korkojen tuottoerotuksen huomioiva malli kahden ja kolmen vuosineljänneksen ennustushorisonteilla. Jokainen kolmesta parhaasta mallista ennustaa oikein sekä vuosien 2001 että 2008 taantumat, mutta jokainen malli kärsii myös väärien hälytysten (false alarms) ongelmasta.
  • Yliheljo, Emilie (2021)
    The article analyses the impact of the origins of emission units in transnational climate policy on market participants in the EU ETS and the extension of financial-market regulation to the European carbon market. To assess the consequences of the public-private nature of emission units, a broad view of ownership is taken. Ownership is understood as the legal position of the holder of emission units, being an aggregate of elements of private law but also climate law and financial-market regulation. As a consequence, a picture emerges of a legal position variable in the personal, temporal, and spatial dimensions, following policy-design choices and the evolution of regulation of carbon markets. The ownership of emission units reflects the ongoing balancing of the different public-policy goals of the EU ETS and differs from economic theories laying the foundations of emission trading. Due to the necessity for a proactive management of the scheme, regulatory intervention and risk have become inherent features of the ownership of the units, and the impact of changes will vary across different market participants.
  • Bailey, Kyle (Helsingfors universitet, 2013)
    This thesis advances and substantiates the claim that financialization and hegemony in the twentieth century are two sides of the same process. It begins by reviewing the insights and limitations of existing theories of hegemony and world order in the international political economy and international relations literature. Foundational categories in the theory of hegemony, such as capital, the state, money, finance and globalization are then re-examined with the intent of superseding some of the major limitations of existing theories. This re-examination yields the rudiments of a social and political theory of United States hegemony, one that understands the structure of hegemony as being rooted in both the state and capitalist society and explains its historical evolution with reference to the successive attempts of US state institutions to problematize, manage and contain the social antagonisms, structural contradictions and strategic dilemmas generated by the expanded reproduction of capitalist social relations. These theoretical insights are then deployed in order to construct a historical account of the material and social reproduction and transformation of US hegemony from the interwar period to the 1980s. This account demonstrates much more concretely the complex and contradictory historical dialectic of financialization and the state that has been the motor force of hegemony in the twentieth century.
  • Peura-Kapanen, Liisa (Kuluttajatutkimuskeskus, 2007)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 108