Browsing by Subject "raiteistuminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Mikkola, Tuomas (Helsingin yliopisto, 2020)
    Hoidettujen ja ajallaan harvennettujen metsien rooli korostuu tulevaisuudessa, kun puuta tarvitaan teollisuuden lisäksi yhä enemmän myös energiakäyttöön. Korjuujäljen tulisi olla mahdollisimman vauriotonta, jotta metsä jäisi sekä rakenteellisesti että laadullisesti hyvään kasvukuntoon. Puunkorjuuseen liittyy kausivaihtelua ja perinteisesti hakkuut on pyritty tekemään maan ollessa jäässä. Ilmastonmuutoksesta johtuva talvien lyheneminen ja lämpeneminen sekä aiempaa suuremmat sademäärät edellyttävät puunkorjuun sopeuttamista muuttuneisiin olosuhteisiin. Raskas korjuukalusto muodostaa riskin maaperän ja jäävän puuston vaurioitumiselle, sillä korjuun vaikutukset kohdistuvat puihin ja niiden kasvualustaan. Kuusikot ovat puunkorjuun näkökulmasta haastavia kohteita, sillä niiden juuret kasvavat lähellä maan pintaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, soveltuuko kuiva loppukesä kuusikkoharvennuksiin ja millainen vaikutus tutkitulla ajankohdalla on korjuujälkeen. Tutkimuksessa seurattiin reaaliaikaisesti hakkuu- ja ajokoneen työskentelyä viidellä leimikolla eteläisessä Suomessa. Hakkuun osalta tutkittiin kahden erilaisen työmenetelmän vaikutusta tuottavuuteen, hakkuutähteen määrään ajourilla ja korjuujälkeen. Normaalilla työtavalla kauempana ajourilta sijainneet rungot käsiteltiin urien ulkopuolella. Suojaavalla työtavalla koneen kuljettaja käsitteli runkoja mahdollisimman paljon uran päällä. Työmenetelmiä vertailtiin aikatutkimuksen avulla. Korjuujäljen osalta mitattiin maasto- ja puustovaurioita. Lisäksi aineistoa käytettiin raiteistumista ennustavan mallin muodostamiseen. Työmenetelmien välinen ero hakkuun tuottavuuden osalta ei muodostunut merkittäväksi. Suojaava työtapa lisäsi hakkuukoneen ajanmenekkiä noin 6 %. Kuusikoiden korkeasta hakkuutähdepotentiaalista johtuen molemmilla työmenetelmillä saatiin tuotua 86-92 % saatavilla olevasta hakkuutähdemassasta urille. Korjuuvaurioiden määrä vaihteli leimikoiden välillä huomattavan paljon. Suurin osa puustovaurioista oli hakkuukoneiden aiheuttamia runkovaurioita. Ajokoneet muodostivat puolestaan suurimman osan ajourapainumista sekä juuristo- ja juurenniskavaurioista. Ennustettaessa ajourapainumien kehittymistä todettiin riippuvuus kumulatiiviseen ylikulkeneeseen massaan ja hakkuutähteen paksuuteen.
  • Saarimäki, Aaro (Helsingfors universitet, 2009)
    Lately the need to increase the amount of domestic logging has grown. That has been caused by a decrease in raw wood import. A big part of the extra logging potential is located on peatlands. Wintertime harvesting on peatlands cannot be increased since the logging equipment at that time of the year is already fully employed. That creates a need to be able to operate on peatlands year-round if the logging amounts are expected to grow significantly. With the existing average machinery and traditional equipment this is not possible. The traditional equipment for peatlands is only to mount wide steel tracks around the wheels. With this kind of equipment logging from soils with lowest bearing capacities is practically impossible if low amount of harvesting damages is expected. For logging on peatlands during the period of unfrozen ground new technical innovations are needed to decrease the surface pressure that a machine produces to the ground and to decrease its rut formation. For low rut formation there have been special machines for peatlands already for a long time but their productivity is too low for profitable logging. Since the use of special machines has been proven to be expensive, it seemed rational to focus on equipping a standard machine to perform better on peatlands and other soft soils. The main problem is to combine low rut formation and good productivity into the same machine. This is possible by adding low rut formation due to the new track system to the good productivity of a basic machine. The study was done by using constructive research method. The aim of the study was to find a good track system for a forwarder regarding low rut formation and other important properties for operating on low bearing capacity soils. First all the existing constructions were gathered and some new possible constructions were also brainstormed. From these constructions the one that seemed most potential was chosen for field testing. Support for the choice was sought by making an expert interview round. The results supported the arguments on which the choice was based on. In the field tests the test machine with the new track system and the comparison machine with the traditional track system both drove their own testing sectors which were estimated to be equal by conditions. The field test area was located in Ilomantsi and was a normal thinning site. The idea was to compare the rut formation of the track systems in real harvesting conditions that were mathematically equalized. The known factors that effect the bearing capacity were measured and their effect on the results was minimized by standardizing them mathematically. The calculations were executed by using multifactor regression analysis. The test machine caused less rut formation but the difference between the machines was quite small. There were some minor faults in the test machines properties and reliability but those are likely to be rather easily solved with some modifications to the track system.