Browsing by Subject "rakenne"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 62
  • Salo, Jaakko (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmassa vertaillaan uutisten ja valeuutisten rakenteita menetelmällä nimeltään move-analyysi, joka kuuluu genreanalyysiin. Genreanalyysi pyrkii tulkitsemaan, kuvailemaan ja selittämään genrejen ominaispiirteitä, ja move-analyysiä käytetään tunnistamaan yhteyksiä tekstin rakenteen ja sisällön välillä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka valeuutiset eroavat rakenteellisesti oikeista uutisista, mitkä rakenteelliset elementit voisivat auttaa valeuutisten tunnistamisessa, ja mikä on valeuutisten suhde oikeisiin uutisiin genren kannalta. Tutkielman aineisto koostuu 15 uutisesta ja 15 valeuutisesta, jotka ovat valittu Hornen ja Adalin vuonna 2017 kokoamasta ja julkisesti jakamasta yhdysvaltalaisten poliittisten uutisten aineistosta. Uutiset jaettiin tutkielmassa “move” -nimisiin osiin, jotka vastaavat yleistyksiä tekstin osien viestinnällisistä pyrkimyksistä. “Movet” puolestaan jaettiin osiin niiden erilaisten ilmentymistapojen mukaan. Jakaminen tapahtui määrittelemällä tekstin osien eli “movien” ja niiden ilmentymien rajat ja funktiot lingvistisen analyysin ja uutisarvojen mukaan, käyttämällä myös apuna tutkimusta uutisten rakenteesta. Tutkielma löysi pääasiallisia rakenteellisia osia eli “moveja” neljä kappaletta uutisille ja viisi valeuutisille: “otsikko”, “ingressi”, “leipäteksti” ja “lisätieto” kummallekin genrelle ja “paatos” valeuutisille. Ilmenemistapoja löytyi kuusi: tapahtuman-, yksityiskohdan-, taustan-, lähteen-, ja seurauksen raportti ja lisäksi kommentti. Tutkielman tulosten mukaan genret eroavat toisistaan siten, että artikkeleiden alussa ja lopussa valeuutisten sisältö painottuu mielipiteen ilmaisuun vahvemmin kuin oikeissa uutisissa. Oikeat uutiset seuraavat rakennetta, jossa tärkein esitetään ensin, mutta valeuutisissa on uutisia, jotka antavat yhtä suuren painoarvon myös artikkelin lopulle. Uutisaiheen kommentointi valeuutisissa on myös henkilökohtaisempaa kuin oikeissa uutisissa, ja sitä on enemmän, huolimatta siitä, että valeuutiset ovat keskimäärin aineistossa lyhyempiä. Valeuutisissa otsikon, leipätekstin ja ingressin suhteessa saattaa myös olla sisällöllisiä epäselvyyksiä ja lähteiden raportointi voi olla epäselvää, tai yksinkertaista ja toistavaa. Nämä erot voivat auttaa valeuutisten tunnistamisessa. Erot genrejen välillä voivat johtua siitä, mikä niissä nähdään keskeisenä uutisarvona: lukijan informoiminen, tai uutistapahtuman tai siihen liittyvien henkilöiden paheksuminen. Paheksunta näyttää tutkielman valossa olevan pääasiallinen valeuutisten jakama motiivi ja merkittävin ero uutisiin genrenä.
  • Nikinmaa, Eero (The Society of Forestry in Finland - The Finnish Forest Research Institute, 1992)
  • Makkonen, Olli (Suomen metsätieteellinen seura, 1967)
  • Vesala, Kari Mikko (Helsingin yliopisto, sosiaalipsykologian laitos, 2005)
    Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksen tutkimuksia
  • Kokkonen, P. (Suomen metsätieteellinen seura, 1926)
  • Chung, Min-Sup (Suomen metsätieteellinen seura, 1981)
  • Kuuluvainen, Timo (Suomen metsätieteellinen seura, 1989)
  • Grazhdankin, Evgeni (Helsingfors universitet, 2018)
    We have developed a software for homology modelling by satisfaction of distance restraints using MODELLER back-end. The protocols used extend exploration of distance restraints and conformational space. We drive the models in optimization cycle towards better structures as assessed by the used metrics on DOPE score, retrospective distance restraint realization and others. Hydrogen bond networks are optimized for their size and connectivity density. The performance of the method is evaluated for its ability to reconstruct GPCR structures and an extracellular loop 2. The software is written in object-oriented Python (v.2.7) and supports easy extension with additional modules. We built a relational PostgreSQL database for the restraints to allow for data-driven machine and deep learning applications. An important part of the work was the visualization of the distance restraints with custom PyMOL scripts for three-dimensional viewing. Additionally, we automatically generate a plethora of diagnostic plots for assessing the performance of the modelling protocols. The software utilizes parallelism and is computationally practical with compute requirements on an order of magnitude lower than those typically seen in molecular dynamics simulations. The main challenges left to be solved is the evaluation of restraint goodness, assigning secondary structures, restraint interconditioning, and water and ligand placement.
  • Pöllänen, Pirkka (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimukseni taustana on pääsääntöisesti se, että olen soittanut Einar Englundin sellokonserton ensimmäistä osaa tutkintotilanteessa. Lisäksi olen soittanut kahta muutakin osaa itsenäisesti. Tämä seikka oli tärkeä virikkeen antaja pro gradu–tutkielman tekemiselle Einar Englundin sellokonsertosta. Tutkin pääasiallisesti Englundin sellokonserttoa yleensä ja kahden soittajan, Seppo Laamasen ja Pentti Rautawaaran hieman erityyppisiä tulkintoja tästä konsertosta ja erityisesti näiden tulkintojen eroavaisuuksia keskenään. Käyn läpi erityisesti Englundin sellokonserttoa, mutta tutkin myös hänen elämänsä tärkeimpiä vaiheita. Tutkimukseni teoreettis-metodologisina lähtökohtina on lähdeaineisto: kirjat, lehdet, Einar Englundin sellokonserton partituuri sekä Yleisradion äänitearkistossa kuuntelemani tulkinnat tästä kyseisestä konsertosta. Olen tehnyt tutkimukseni kuunteluhavaintojen ja muun aineiston antamia tietoja yhdistelemällä. Aiemmin tätä aihetta ovat tutkineet erityisesti Paavo Heininen tutkielmassaan Einar Englundista, Mikko Heiniö artikkeleissaan Musiikkilehdessä ja Christian Holmqvist pro gradu -tutkielmassaan. Näistä tutkimuksista Paavo Heinisen tutkimus ja Mikko Heiniön kirjoitukset ovat olleet tärkeitä tutkimukseni teossa. Nämä tutkimukset ovat olleet rakenteeltaan selkeäpiirteisiä, joten niiden käyttäminen apuna on ollut helppoa. Pro gradu -tutkielmani etenee siten, että ensin käsittelen suomalaisten sellokonserttojen perinnettä, sitten käyn läpi Einar Englundin elämää, seuraavaksi tarkastelen Englundin sellokonserton rakennetta, melodiaa, muotoa ja harmoniaa ja sitten kirjoitan konserton esityksestä kahden sellistin erilaisten tulkintojen ja tyylien antamista näkökulmista käsin. Lopuksi johtopäätösluvussa pohdiskelen vielä Einar Englundia säveltäjänä ja erityisesti hänen sellokonserttoansa. Graduni antoi minulle johtopäätöksinä sen, että Englundilla on täytynyt olla henkilökohtaista mielenkiintoa selloa kohtaan instrumenttina ja hänen temperamenttinen sävellystyylinsä näkyy teoksen kaikissa osissa, samoin kuin sen, että sellokonsertto on aivan oma asiansa hänen teostensa joukossa.
  • Kallio, Kustaa (Suomen metsätieteellinen seura, 1960)
  • Jafri, Milka (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2016)
    Professional use of arts-based methods in elderly care has increased greatly in recent years. As a meeting between two intrinsically different work cultures, the intersection of arts and health has sparked the interest of researchers when it comes to methods and causalities, but less focus has been given to the managerial aspects. This thesis presents a multiple case study of the facilitation of arts-based elderly care in three Finnish municipal organizations. It focuses on the ways in which the work of facilitators is organized in arts-based elderly care. More specifically, it examines the enabling and disabling factors found in municipal organizations using semi-structured interviews and organizational documents. The theoretical framework is built on the investigation of research on arts-based methods in elderly care and in the structuring of organizations. The main findings of the study propose that the formal structuring of the work of facilitators is modest, and that informal structures are used to compensate for the lack of formal ones. The enabling factors for successfully facilitating arts-based elderly care in municipal organizations include formal establishment of facilitator positions, formally supported multi-professional collaboration, creation of legitimacy through commitment from management and a diverse funding base. Disabling factors include lack of formal support for communication between sectors, inadequate formal structure and scarce funding. As the field of arts-based methods in elderly care is still evolving, the managerial aspects of the field should be investigated in more detail.
  • Laiho, Olavi (Suomen metsätieteellinen seura, 1965)
  • Tikkanen, Pinja (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa optimaalinen hydrokolloidiyhdistelmä, joka parantaa gluteenittoman leivän rakennetta ja tuoreena säilymistä. Hypoteesina oli, että löytyisi tietty kahden hydrokolloidin yhdistelmä koesuunnitelmaa käyttämällä. Tutkimuksessa käytettiin kolmea eri hydrokolloidia ja niiden määrät vaihtelivat kolmella eri tasolla. Hydrokolloidien vesiliuosten reologisia ominaisuuksia tutkittiin viskositeetti- ja oskillaatiomittauksilla. Leivistä mitattiin tilavuus, rakenne ja rakenteen säilyminen seitsemän vuorokauden säilytyksessä ja raskista mitattiin pH ja happoluku. Leivistä tehtiin myös aistinvarainen asiantuntija-arviointi. Raskien pH-arvojen keskiarvo oli 4,49 ±0,01 ja happoluvun keskiarvo 12,9 ±0,2. Hydrokolloidien vesiliuosseosten, GM + MNS1 ja GM + MNS2, viskositeettien mittauksissa virtauskäyrissä ei ollut eroa mutta GM:n (galaktomannaanista muodostunut kasvikumi, joka on peräisin palkokasvista) viskositeetti oli selvästi matalampi kuin seosten. Oskillaatiomittauksessa GM:n huomattiin myös erottuvan seoksista huomattavan paljon pienemmällä viskositeetilla sekä varasto- ja häviömoduulilla. GM muodostaa yksin ollessaan heikon geelirakenteen, mutta seoksilla on vahvempi geelirakenne. Modde-ohjelmiston vastepintaohjelman avulla saaduista tuloksista voitiin nähdä vain kimmoisuuden ja joustavuuden mallintuvan yhden päivän säilytyksen jälkeen. Tehtyjen analyysien perusteella päivä leivonnan jälkeen modifioitu neutraali selluloosa 1 (MNS1) ja modifioitu neutraali selluloosa 2 (MNS2) paransivat leivän joustavuutta. MNS2 lisäsi myös leipien kimmoisuutta, kun taas MNS1:llä ei ollut vaikutusta ja GM pienensi leipien kimmoisuutta. Myös seitsemännen säilytyspäivän jälkeen MNS1 piti leivän rakennetta joustavampana muihin saman ikäisiin leipiin verrattuna. Käytetyillä hydrokolloideilla ei ollut tilastollista eroa leivän kovuudessa, pureskeltavuudessa eikä murtumisherkkyydessä. Selkeitä eroja leivissä näkyi aistinvaraisesti arvioituna vain huokosjakaumassa. Huokosjakaumalta epätasaisimpia olivat leivät, joissa oli käytetty MNS1 tai MNS2 tasolla 3. Leipien säilönnän aikana oli kuitenkin huomattavissa selkeää kuivumista ja kovettumista. Leivonnasta seitsemännen päivän kohdalla lähes kaikki leivät olivat todella kovia ja sisus oli kuiva. Leipien maku oli myös heikentynyt aiempiin päiviin verrattuna. Tutkittujen hydrokolloidien vaikutusta leivän pehmeyteen ja nautittavuuteen ei voida todentaa tehtyjen tutkimusten perusteella, aistinvaraisesti arvioituna leivät eivät olleet selkeästi pehmeämpiä hydrokolloidilisäysten myötä.
  • Nyyssönen, Aarne (Suomen metsätieteellinen seura, 1954)
  • Kuusela, Kullervo (Suomen metsätieteellinen seura, 1956)
  • Mustonen, Yrjö (University of Helsinki, 1914)
  • Kantanen, Heikki (2010)
    Pro gradu -työssäni tutkin yksilötason arvojen muutosta ja arvojen muutoksen rakennetta organisaatiofuusion yhteydessä. Työssä käytetty empiirinen aineisto on peräisin yli vuoden mittaisesta seurantatyyppisestä tutkimushankkeesta, jossa fuusiossa mukana olevien organisaatioiden henkilöstön arvoja mitattiin ennen ja jälkeen fuusion ns. Portrait Value Questionnaire -menetelmän avulla. Tutkielman tarkoituksena on löytää tukea Bardin ym. (2009) tutkimustulokselle, jonka mukaan yksilötason arvoissa tapahtuneet muutokset eivät ole kaaottisia, vaan että arvojen muutos on järjestelmällistä ja noudattaa Schwartzin (1992) arvoteorian mallia. Schwartzin arvoteoriassa toisilleen vastakkaisten arvojen prioriteettien oletetaan muuttuvan vastakkaisiin suuntiin suhteessa toisiinsa – esim. henkilön universalististen arvojen kasvattaessa merkitystään, itsensä korostamiseen liittyvien valta- ja suoriutumisarvojen tärkeyden tulisi teorian mukaan pienentyä. Vastaavasti Schwartzin teorian mukaan toisilleen vierekkäisten ja läheisten arvojen prioriteettien tulisi muuttua yhteneväisesti. Tilastollisina menetelminä työssä sovelletaan toistettujen mittausten t-testiä, regressioanalyysia ja pääkomponenttianalyysia. Tutkielman pitkittäisaineistoon pohjautuvien tulosten mukaan organisaatiofuusio ei ole merkittävästi yhteydessä henkilöstön arvojen muutokseen. Schwartzin motivaatio- ja arvotyypeittäin tarkasteltuna vain yhden arvotyypin merkitys muuttui tarkkailujakson aikana koko aineistossa; Virikkeisyys-arvotyypin tärkeys henkilöstölle väheni tilastollisesti merkitsevästi. Schwartzin mallin ja Bardin (2009) tuloksien vastaisesti Virikkeisyys-arvotyypille vastakkaiset Yhdenmukaisuus- ja Perinteet-arvotyypit eivät kasvattaneet tärkeyttään tilastollisesti merkitsevästi. Myöskään lopuissa arvotyypeissä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä muutoksia koko aineistotason analyysissa. Osajoukoittain tarkasteltuna naisvastaajien arvotyyppimuutoksien havaittiin pääosin noudattavan Schwartzin arvoteorian mallia. Arvotyyppien muutoksien keskinäiset korrelaatiot tukivat pääosin Schwartzin arvoteorian oletuksia ja Bardin (2009) tuloksia. Arvojen muutoksien väliset tilastollisesti merkitsevät korrelaatiot osoittivat toisilleen vastakkaisten Schwartzin arvotyyppien muutoksien olevan negatiivisesti yhteydessä keskenään, kuten Schwartzin teoria ennustaa. Arvoulottuvuuksien näkökulmasta tarkasteltuna arvoissa ei tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia koko aineiston tasolla: Itsensä ylittäminen vs. Itsensä korostaminen ja Säilyttäminen vs. Muutosvalmius -arvoulottuvuudet säilyivät samoina henkilöstön arvoprioriteeteissa läpi fuusion. Yhteenvetona todetaan, että organisaatiofuusiolla ei ole dramaattista merkitystä henkilöstön arvojen muutoksiin. Tutkielmassa onnistuttiin löytämään tukea yksilötason arvomuutosten systemaattisuudelle naisvastaajien osajoukossa, mutta ei koko aineiston tasolla. Arvojen muutosten väliset tilastollisesti merkitsevät korrelaatiot kuitenkin tukevat Schwartzin teoriaa arvomuutosten järjestelmällisyydestä. Jatkotutkimukseksi ehdotetaan, että yksilötason arvojen muutoksen rakennetta tutkitaan uusista empiirisistä aineistoista, jossa kohderyhmän arvot muuttuvat tilastollisesti merkitsevästi ja laajapohjaisesti usean eri arvotyypin ja -ulottuvuuden kohdalla.
  • Järvinen, Jorma (University of Helsinki, 1933)
  • Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2006)
    Verkkari 2006 (7)