Browsing by Subject "rakennusala"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Korpela, Jenni (Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö CRADLE, Helsingin yliopisto, 2012)
    KONSEPTI - Toimintakonseptin uudistajien verkkolehti, 7 (1-2), 2012
  • Mäki, Tarja; Paavola, Sami; Kerosuo, Hannele; Miettinen, Reijo (Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö CRADLE, Helsingin yliopisto, 2012)
    KONSEPTI - Toimintakonseptin uudistajien verkkolehti, 7 (1-2), 2012
  • Mäki, Tarja (Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö CRADLE, Helsingin yliopisto, 2012)
    KONSEPTI - Toimintakonseptin uudistajien verkkolehti, 7 (1-2), 2012
  • Rokkanen, Sakari (Helsingin yliopisto, 2020)
    Euroopan unioni laajeni itään 1.5.2004 kasvaen kymmenellä uudella jäsenmaalla. Suomi rajoitti kaksivuotisella siirtymäaikalailla uusien jäsenmaiden kansalaisten vapaata liikkuvuutta. Laki ei koskenut palveluiden liikkuvuutta, minkä seurauksena erityisesti Virosta saapui Suomeen paljon työvoimaa paikallisten yritysten lähetettyinä työntekijöinä. Vastoin alkuperäisen siirtymäaikalain tavoitetta ulkomaalaisten lähetettyjen työntekijöiden maahantulo helpottui ja työehtojen valvonta vaikeutui. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään EU:n itälaajentumista luonnollisena koetapahtumana, jonka avulla pyritään selvittämään muutosten vaikutuksia uusmaalaisten rakennusmiesten palkkakehitykseen lyhyellä aikavälillä. Itälaajentumisen ja siirtymäaikalain myötä kasvanut ulkomaalainen työvoima painottui erityisesti Uudellemaalle ja rakennusalalle. Muualla Suomessa ulkomaisen työvoiman kasvu oli merkittävästi vähäisempää. Tutkimuksessa käytetään difference-in-differences menetelmää. Uusmaalaisten rakennusmiesten verrokkiryhmänä analyysissa hyödynnetään rakennusmiehiä Itä-Suomen rakennuspiiristä, jossa EU:n itälaajentuminen ei kasvattanut ulkomaisen työvoiman määrää. Muilta osin erot alueiden välillä säilyivät tarkastelujaksolla vakaina. Tutkimuksessa on käytetty ryhmätason aineistoa talonrakennusalan järjestäytyneiden yritysten keskituntiansioista. Tiedot on poimittu EK:n palkkatilastosta. Analyysin perusteella uusmaalaisten rakennusmiesten keskimääräinen tuntiansio laski -1,55 prosentilla vuoden 2003 lopusta vuoden 2004 loppuun. Sen sijaan työtehtäviltään erikoistuneempien kirvesmiesten palkkoihin ulkomaisen työvoiman kasvu ei tulosten mukaan käytännössä vaikuttanut. Lisäksi rakennusmiehiin kohdistuneet negatiiviset vaikutukset arvioitiin lyhytaikaisiksi sekä pieniksi suhteutettuna ulkomaisen työvoiman merkittävään kasvuun. Koeasetelmaan ja ryhmätason aineistoon liittyvät rajoitteet heikentävät tulosten yleistettävyyttä ja luotettavuutta. Tulokset antavat kuitenkin tukea näkemykselle, että mitä koulutetummasta tai osaamiseltaan erikoistuneemmasta ammattilaisesta on kysymys, sitä pienempi voidaan ennakoida olevan ulkomaisen työvoiman kasvun tai työehtojen joustojen lisääntymisen negatiivinen vaikutus palkkakehitykseen.
  • Hiltunen, Risto (2007)
    Tutkimuksen kohde on keskihajonnan vaikutuksen käsittely hinta–laatu-suhteen kaavassa. Jos kahden summattavan muuttujan keskihajonta on hyvin erisuuri, ei näiden painotettu summa muodostu oikeassa suhteessa. Tarkoitus on, että hinta–laatu-suhteen laskemisessa keskihajonnan vaikutus muuttujien suhteeseen poistetaan. Tämä toteutetaan käytännössä standardoinnilla, joka on tilastotieteessä paljon käytetty menetelmä tällaisissa tilanteissa. Tutkimus tarkastelee myös standardoinnin vaikutusta käytännössä Suomen rakennusalan suunnittelun tarjouskilpailuissa viimeisen kahden vuoden aikana. Tilastotieteen teorian pohjalta voidaan todeta, että standardointi sopii hinta–laatu-suhteen kaavaan. Standardointi säilyttää jakauman muodon, ja myös aineiston korrelaatiot säilyvät. Hajonnan huomioinnin mielessä se on myös parempi kuin nykyiset hinta–laatu-suhteen laskentakaavat. Suoritetun 150 havainnon otoksen analyysin tulokset kertovat, että standardointi vaikuttaa käytännössä tarjouskilpailujen tuloksiin merkittävästi. Tarjouskilpailun voittaja vaihtuu 37 %:ssa tapauksista, ja järjestys vaihtuu lähes 72 %:ssa tarjouksista. Työn yhteydessä tarkastellaan laajasti summattavien muuttujien ominaisuuksia. Tarkastelun yhteydessä pohditaan mm. tapoja arvioida laatumuuttujaa, ja sen taustalla olevia komponentteja. Hintapisteytykselle esitetään uusi laskentatapa, joka pyrkii huomioimaan poikkeavia havaintoja. Koska tutkimus on tehty julkisen hallinnon tarjouskilpailuiden tarpeisiin, myös uuden hankintalain rajaamat puitteet on huomioitu esiteltävissä menetelmissä. Tutkimuksen tulokset on esitetty todennäköisyyden frekventistisinä tulkintoina, ja toteutetussa tutkimuksessa on aineiston arviointiin käytetty apuna tilastotieteen otantateoriaa, jonka pohjalta on pohdittu aineiston yleistettävyyttä. Arvioinnissa on käytetty apuna todennäköisyyksille laskettuja luottamusvälejä, joita on tarkennettu äärellisyyskorjauksella. Apuvälineeksi tarjouskilpailujen arviointiin tutkimus ehdottaa hajontasuhdetta, joka mittaa tarjouskilpailun onnistumista hajonnan kannalta. Tutkimustulokset eritellään arkkitehti-, yhdyskuntatekniikka- ja talonrakennustekniikan suhteen. Eräs mielenkiintoinen lisähuomio on, että noin 23 %:ssa tarjouksista on sekä alhaisin hinta että paras laatu. Tutkimuksen pohjalta näyttäisi myös siltä, että tarjouskilpailuissa painotetaan nykyään kertoimina selkeästi enemmän laatua kuin hintaa. Tärkeimpiä käytettyjä lähteitä ovat Journal of construction engineering and management:issä julkaistut rakennusalan artikkelit hinta–laatu-suhteeseen liittyen. Tätä lehtisarjaa tukee myös muutama vastaava rakennusalan kansainvälinen julkaisu, kuten Building and environment. Suomalaisista lähteistä tärkeimmät ovat Lahdenperän ja Sulankiven artikkeli rakennushankkeiden valinnasta, sekä Tauriaisen "Suunnittelupalvelujen valintaopas". Laissa tärkein lähde on uusi hankintalaki.
  • Salminen, Päivi (Helsingfors universitet, 2013)
    Rakennusalalla työaikaisen ruokailun järjestäminen on ollut vähäisempää kuin muilla aloilla. Rakennusala on fyysisesti raskasta työtä ja työntekijä tarvitsee ravintoa jaksaakseen ja pitääkseen yllä hyvän vireystason. Työaikainen ruokailu on aina ollut merkittävässä asemassa ihmisten arjessa, mutta se huomioidaan harvemmin työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten rakennusalan työnantajat kokevat työaikaisen ruokailun työntekijöidensä työhyvinvoinnin osana, ja millaisia vaikeuksia työpaikkaruokailun järjestämiseen liittyy, sekä kuinka työntekijät käyttävät annettuja ruokailuetuja. Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin työaikaisen ruokailun merkitystä ja sen järjestämistä työhyvinvoinnin osana. Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen haastettelututkimus. Tutkimukseen otettiin Rakennusliiton alaisilta toimialoilta 8 työnantajaa, jotka olivat 10 – 99 työntekijän yrityksistä. Lisäksi haastateltiin 22 rakennustyöntekijää. Haastattelut suoritettiin marraskuussa 2012. Haastatellut rakennusalan työnantajat näkevät työaikaisenruokailun osana työntekijöidensä työhyvinvointia. Kahvi- ja ruokatauot koettiin jaksamisen kannalta tärkeiksi, mutta työaikainen ruokailu katsottiin järjestetyksi kun työmaalle oli järjestetty sosiaalitilat. Tutkimukseen osallistuneet työnantajat olivat sitä mieltä, että työntekijät syövät pääsääntöisesti eväitä ja tähän ruokailutapaan tyydyttiin. Työpaikkaruokailun järjestämistä vaikeuttivat työmaiden ja työntekijöiden liikkuvuus. Erityisalan ateriakorvaukseen oikeutetut työntekijät hakivat itse korvauksen verotuksessa tulonhankkimisvähennyksenä. Haastatteluissa ilmeni, että lounasseteleiden tai vastaavien käyttö oli harvinaista niillä rakennusalan työntekijöillä, jotka eivät olleet oikeutettuja erityisalan korvauksiin tai päivärahakorvauksiin. Tulosten perusteella pientenkin rakennusyritysten kannattaisi panostaa oman työhyvinvointiohjelman kehittämiseen ja laatia siitä kirjallinen mitattavissa oleva hyvinvoinnin johtamisen malli. Työaikaisen ruokailun merkitys on työkyvyn ylläpidossa suuri, sillä työvireyden edistämisen lisäksi ruokailulla on myös sosiaalinen merkitys. Rakennusyritysten tulee pyrkiä aktiiviseen yhteistyöhön työterveyshuollon sekä muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Työhyvinvointi liittyy kiinteästi yritysten kilpailukykyyn.
  • Saikku, Sakari (2000)
    Rakennusala joutui kaikista tuotannonaloista ehkä pahiten kärsimään 1990-luvun lamasta. Rakennusalalta ja sitä palvelevilta sektoreilta joutui muutamassa vuodessa työttömäksi noin 150 000 ihmistä. Rakennustoimintaa on tutkittu aikaisemmin enimmäkseen sosiaalisesta tai rakennusteknisestä näkökulmasta, kun taas alan kansantaloudellinen merkitys on jäänyt vähemmälle huomiolle. Työni tarkoituksena on tutkia kuinka makrotason muutokset, 1980-luvun lopun nousukausi ja 1990-luvun lama, näkyivät konkreettisesti rakennusalan suurten yritysten toiminnassa. Tarkastelen viiden suuren rakennusliikkeen toimintaa vuosina 1980-1995. Kyseiset rakennusliikkeet ovat Haka, YIT-Yhtymä (aiemmin Perusyhtymä), Puolimatka, Polar ja Lemminkäinen. Pyrin työssäni vastaamaan myös miksi ja miten yritysten kehityksen poikkesivat toisistaan. Tuotannon vaihtelut rakennusalalla vuosina 1980-1995 johtuivat sekä rakenteellisista että suhdanteellisista syistä. Suuret rakennusliikkeet reagoivat 1980-luvulla kotimaisen talonrakentamisen volyymin supistumiseen ostamalla pienempiä rakennusalan yrityksiä ja kasvattamalla rakennusvientiään. Rakennusviennin kannattavuus mahdollisti huomattavien yritysostojen ja kiinteistösijoitusten tekemisen. Pitkään jatkunut kiinteistöjen hintojen nousu teki laajamittaisesta kiinteistösijoittamisesta ja perustajarakentamisesta hyvin tuottoisaa. Usko kiinteistöjen arvon nousuun ja vakauteen oli 1980-luvulla hyvin yleistä.1980-luvun lopulla tapahtunut luottoekspansio kasvatti huomattavasti rakennusinvestointeja ja nosti jo kohonnutta hintatasoa. Rakennusliikkeiden toimintastrategiat muotoutuivat 1980-luvun lopulla erilaisiksi. Tietyn toimintastrategian omaksumiselle olennaisia tekijöitä olivat omistajan preferenssit, yrityksen taloudellinen tilanne ja aiempi kehitys. Noususuhdanteen taittuminen laskusuhdanteeksi tapahtui huomattavan nopeasti, eivätkä rakennusliikkeet pystyneet muuttamaan tuotantorakennettaan niin nopeasti kuin olisi ollut tarpeen. Kysynnän ja hintatason jyrkkä lasku sekä laman pitkäaikaisuus tuli yllätyksenä rakennusliikkeille. Kysynnän vähenemiseen kaikki rakennusliikkeet reagoivat vähentämällä kapasiteettiaan huomattavasti. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui kuitenkin yritysten omistuksessa oleva laaja kiinteistövarallisuus, josta tehdyt arvonalennukset romahduttivat rakennusliikkeiden toiminnan tuloksen. Arvonalennukset ja kiinteistömarkkinoiden pysähtyminen johtivat nopean kansainvälistymisen omaksuneiden ja laajan kiinteistövarallisuuden hankkineiden Hakan ja Polarin joutumiseen pahimpiin vaikeuksiin. Viidestä rakennusliikkeestä Haka joutui konkurssiin, Polar velkasaneeraukseen ja Puolimatka ulkomaalaisomistukseen. Konservatiivisemman linjan ottaneet YIT-Yhtymä ja Lemminkäinen selvisivät laman yli omillaan. Laman uudelleenjärjestelyiden seurauksena ruotsalaiset rakennusliikkeet Skanska ja NCC etabloituivat menestyksellisesti Suomen rakennusmarkkinoille.
  • Åberg, Jaana-Mari (Helsingfors universitet, 2014)
    Goals. This master's thesis research was aiming at discovering from interaction between the employee and supervisor, the kind of information that will increase the use of protective equipment (PPE) and improve safety in the construction site. The study examined the meanings that the supervisors associate with PPE, as well as situations in which a manager should point out the employee to use protective equipment. Methods. This qualitative research belongs to socio-cultural communication research tradition. This speech communication study was carried out from the perspective of ethnography of communication. The study included five semi-structured interviews, 8 video recordings from construction sites, an online discussion, observation notes from 16 different construction work situations, as well as 10 journal articles, including photographs. The method of analysis was the cultural discourse analysis (CUDA). It was used to study how managers produce meanings related to the use of protective equipment in interaction. The concept of relational work was used to study the interaction between the supervisor and the employee from the supervisor's point of view. Results and conclusions. The study showed that employee's objections to the use of protective equipment carry a strong cultural message. The study also showed two different cultural ways of speech, "getting involved" and "taking notice". The main differences were with the meanings related to the use of protective equipment and the interaction with employees. "Getting involved": managers linked the PPE with a lot of different meanings, many of which were negative. For example, PPE prevented working or the use of PPE was considered unmanly. They perceived that reminding about the use of PPE was negatively marked, impolite and inappropriate. "Taking notice" managers related the PPE with professionalism and safety. They also perceived that reminding about the use of PPE was unmarked or positively marked, polite and appropriate. The results can be utilized in helping the interaction between the manager and the employee associated with the PPE.