Tavoitteet ja teoriatausta. Tämän tutkimuksen päätarkoituksena on tutkia suomalaisten ranskanopettajien musiikinkäyttöä opetuksessa. Tarkempia tutkimuskohteita ovat opettajien syyt musiikin käyttöön, tavat käyttää musiikkia opetuksessa, käytettävät musiikkigenret sekä kriteerit musiikin valitsemiseen. Teoriatausta koostuu musiikin hyödyistä opetuksessa, tehtävätyypeistä sekä musiikin valitsemiskriteereistä. Aineisto ja menetelmät. Tutkittavana aineistona toimii kysely, johon vastasi 103 suomalaista ranskanopettajaa. Tutkimusmenetelmät ovat sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia. Suurin osa vastauksista analysoidaan kvantitatiivisesti opettajien mielipiteiden suuntausten mittaamiseksi, mutta osaa vastauksista tutkitaan myös kvalitatiivisesti ja nostetaan esille poikkeumia sekä mielenkiintoisia tuloksia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoittaa, että tärkeimmät syyt musiikin käytölle ovat tunteelliset syyt, kuten oppilaiden tai opettajan mieltymys musiikkiin. Tuloksista käy myös ilmi, että kaikista suosituimmat käyttökohteet musiikille ranskanopetuksessa ovat sellaisia, jotka ovat yksinkertaisia ja joissa on oleellisena osana musiikin kuuntelu ja sen auditiivinen luonto. Tutkimuksessa selviää myös, että suosituimmat musiikkigenret ranskanopetuksessa ovat pop, chanson, lastenlaulut sekä pedagogiset laulut ja rap. Tärkeimmät kriteerit musiikin valintaan ovat loogisia, kuten musiikin saatavuus ja laulun selkeys.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan oppijoiden näkemyksiä autenttisista teksteistä ja tehtävistä ranskan opetuksessa ja oppimisen tukena. Samaan aikaan kun muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelun suosio on laskenut, autenttisten tekstien lähes rajaton saatavuus on tuonut informaalin kielen oppimisen läheiseksi osaksi nuorten arkea. Autenttisina teksteinä nähdään sellaiset kirjalliset, auditiiviset ja visuaaliset aineistot, jotka on alun perin luotu kohdekieliseen kontekstiin ja joilla on kommunikatiivinen tarkoitus. Autenttiset tehtävät ovat oppijan näkökulmasta merkityksellisiä ja kannustavat vapaaseen ilmaisuun. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on kommunikatiivinen kielten opetus. Tavoitteena on selvittää, minkälaiset autenttiset tekstit, tehtävät ja informaalin oppimisen tavat oppijat kokevat mieleisiksi ja hyödyllisiksi sekä millä tavoin oppijat kokevat pystyvänsä vaikuttamaan oppituntien sisältöön. Lisäksi tavoitteena on tutkia oppijoiden asenteita ranskan kieltä ja sen opiskelua kohtaan. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselyn täytti 60 yläkoulun ja lukion opiskelijaa, jotka olivat aloittaneet ranskan opiskelun alakoulussa. Kysely sisälsi asteikkokysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä, joiden vastaukset luokiteltiin niiden sisällön mukaan. Tutkimus on ensisijaisesti kvalitatiivinen, vaikka analyysi sisältää myös kvantitatiivisia piirteitä. Tutkimuksessa havaittiin, että autenttisia tekstejä ja tehtäviä pidetään myönteisenä opetuksessa. Moni autenttinen teksti ja tehtävä, kuten musiikki, sosiaalinen media ja leikit, nähtiin mukavana, mutta ei niinkään hyödyllisenä oppimisen kannalta. Myös keskustelu oli pidetty oppimismenetelmä. Oppikirjan tekstejä ei pidetty mielenkiintoisina, mutta oppikirjan tehtävien koettiin edesauttavan oppimista. Suurin osa vastaajista ei kokenut pystyvänsä vaikuttamaan oppituntien sisältöihin, eikä myöskään osannut sanoa, miten haluaisi vaikuttaa. Asenteet ranskan kieltä kohtaan olivat pääosin positiivisia ja informaalin oppimisen kanavista mielekkäimpinä pidettiin elokuvia, musiikkia, lukemista ja sosiaalisen median alustoja. Tulokset viittaavat siihen, että oppijat eivät ole tottuneet vaikuttamaan opetuksen sisältöihin. Kuitenkin aiheiden valitseminen oman kiinnostuksen mukaan vaikutti positiivisesti mielekkyyden kokemukseen ja se tuotiin esiin myös avoimissa vastauksissa. Oppijoiden ajatukset näyttävät heijastavan perinteisiä käsityksiä, joissa todellinen oppiminen tapahtuu lukemalla, kirjoittamalla ja opiskelemalla ahkerasti. Autenttisten tekstien ja tehtävien todellisesta vaikutuksesta oppimistuloksiin tarvittaisiin laajempaa lisätutkimusta.