Browsing by Subject "raskaus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 22
  • Haapala, Henna (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko parodontiitin tunnettujen patogeenien Porphyromonas gingivaliksen ja Aggregatibacter actinomycetemcomitansin tai niiden immunoglobuliini A (IgA)- ja immunoglobuliini G (IgG)- luokan vasta-aineiden esiintymisellä raskautta suunnittelevien naisten syljessä ja seerumissa yhteyttä raskauden alkamiseen, keskenmenoihin tai ennenaikaisiin synnytyksiin. Tutkimusjoukko koostui 256 terveestä suomalaisnaisesta, joiden kuukautiset olivat säännölliset ja jotka eivät olleet raskaana mutta olivat lopettaneet ehkäisyn käytön ja halusivat tulla raskaaksi. Tutkimuksen alussa tutkittavien sairaushistoria selvitettiin, heille suoritettiin perusteellinen suututkimus ja heiltä kerättiin sylki- ja seeruminäytteet. Sylkinäytteistä eristettiin bakteriaalinen DNA, jonka jälkeen A. actinomycetemcomitans ja P. gingivalis detektoitiin näytteestä PCR-menetelmällä. Seerumin IgA- ja IgG-luokan vasta-aineet A. actinomycetemcomitansille ja P. gingivalikselle määritettiin seerumeista entsyymivälitteisellä immunosorbenttimäärityksellä (ELISA). Tutkimuksessa havaittiin, että P. gingivalis ja sen IgA- ja IgG-luokan vasta-aineiden korkea taso raskautta suunnittelevien naisten syljessä on yhteydessä raskaaksi tulemisen epäonnistumiseen. Tutkimuksemme on näin ollen ensimmäinen, joka osoittaa sekä mikrobiologisin että serologisin menetelmin parodontiitin pääpatogeenin Porphyromas gingivaliksen estävän nuoria naisia tulemasta raskaaksi.
  • Paavoseppä, Mari (Helsingfors universitet, 2013)
    Äitiyskuolleisuuden vähentäminen 75 prosentilla vuosien 1990 ja 2015 välisenä aikana on yksi YK:n vuosituhattavoitteista. Keskeinen keino tavoitteeseen pääsemiseksi on mahdollistaa kaikille raskaana oleville naisille pääsy hyvälaatuiseen äitiysterveydenhoitoon. Lounais-Afrikassa sijaitsevassa Namibiassa äitiyskuolleisuus on kasvanut viime vuosikymmeninä. Lisäksi köyhät ja maaseudulla asuvat namibialaisnaiset saavat heikommin äitiysterveydenhoitoa kuin kaupungissa asuvat varakkaammat naiset. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan asuinalueen mukaista vaihtelua äitiysterveydenhoidon saamisessa Namibiassa. Tavoitteena oli selvittää, millaisia eroja on hoidon saamisessa asuinalueiden välillä ja selittävätkö naisen sosiodemografiset tekijät tai naisen asemaan liittyvät naisen omat tai asuinalueen miesten ja naisten asenteet alueiden välistä eroa hoidon saamisessa. Taustamuuttujia olivat naisen koulutustaso, kotitalouden varallisuus, naisen siviilisääty, aiempien synnytysten määrä sekä naisen asenne naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Aluetason muuttujia olivat asuinalueen naisten ja miesten asenne naisiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä alueen miesten asenne siihen, saako mies käyttää valtaa naista kohtaan sekä siihen, onko synnytys vain naisen huolenaihe. Aineistona tutkimuksessa käytettiin Namibia Demographic and Health Survey 2006–2007 -otantatutkimusta, jossa haastateltiin 13 719 henkilöä. Heistä 4029 oli synnyttäneitä naisia. Analyysi tehtiin logistisella regressioanalyysillä. Aineiston mutkikas otanta-asetelma huomioitiin logistisessa regressioanalyysissä käyttämällä asetelmaperustaista tilastollista analyysiä. Tutkimuksessa Namibian 13 hallinnollista aluetta jaettiin kolmeen ryhmään: pohjoiseen, pääkaupunkiin ja muuhun osaan maasta. Pohjoiseen kuuluivat Caprivin, Kavangon, Ohangwenan, Omusatin, Oshanan ja Oshikoton hallinnolliset alueet, pääkaupunkiin Khomas ja muu maa -alueeseen Erongo, Hardap, Karas, Omaheke ja Otjozundupa. Asuinalueiden välillä oli eroja äitiysterveydenhoidon saamisessa kaikissa hoidon osa-alueissa. Raskaudenaikaisista komplikaatioista annettavaa tietoa saivat heikoiten muu maa -alueella asuvat ja parhaiten pääkaupungissa asuvat, kun tiedon saamista tarkasteltiin vain asuinalueittain. Varallisuus sekä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät asenteet selittivät asuinalueen ja hoidon saamisen yhteyttä niin, että muuttujien vakioinnin jälkeen pohjoisessa sai parhaiten tietoa raskauteen liittyvistä komplikaatioista. Muu maa -alueella tiedon saaminen oli heikointa taustatekijöiden tai asenteiden vakioinnista huolimatta. Synnytyksen aikana ja sen jälkeen heikoiten hoitoa sai pohjoisessa ja parhaiten pääkaupungissa. Raskauden ja synnytyksen aikaisessa sekä synnytyksen jälkeisessä hoidossa varallisuus selitti asuinalueiden ja hoidon saamisen yhteyttä eniten. Kuitenkaan tarkastellut taustamuuttujat eivät selittäneet asuinalueiden ja hoidon saamisen yhteyttä kokonaan, vaan kaikkien muuttujien vakioimisen jälkeen hoitoa sai edelleen parhaiten pääkaupungissa ja heikoiten pohjoisessa. Alueen lisäksi sosiodemografisilla tekijöillä ja naisen asemaan liittyvillä asenteilla oli yhteys hoidon saamiseen. Kaikissa hoidon osa-alueissa koulutuksen kasvu lisäsi mahdollisuutta hoitoon, myös varallisuuden pienikin lisääntyminen oli yhteydessä parempaan hoidon saamiseen. Kaikissa hoidon osa-alueissa useat aiemmat synnytykset sekä naisiin kohdistuvan väkivallan hyväksyminen sen sijaan vaikeuttivat hoidon saamista. Synnytyksen aikaisessa ja synnytyksen jälkeisessä hoidossa myös miehen asenne siihen, että synnytys oli vain naisen huolenaihe, heikensi hoidon saamista. Tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempaa tutkimustietoa siitä, että heikoiten äitiysterveydenhoitoa saavat pohjoisessa sekä maaseudulla asuvat köyhät ja kouluttamattomat naiset. Uutta tietoa tutkimus antoi asuinalueiden välisistä asenne-eroista Namibiassa sekä niiden yhteydestä hoidon saamiseen. Pohjoisessa naiseen kohdistuva väkivalta, naiseen kohdistuva vallankäyttö sekä se, että synnytys on vain naisen huolenaihe, oli muita alueita hyväksytympää. Namibia on sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteiden mukaiseen äitiyskuolleisuuden laskuun, mutta sen on vaikeata saavuttaa tavoitteita, jolleivät pohjoisen köyhimmät naiset saa nykyistä paremmin äitiysterveydenhoitoa. Namibian olisi siten parannettava pohjoisessa asuvien naisten mahdollisuuksia saada terveydenhoitoa etenkin synnytyksen aikana sekä sen jälkeen.
  • Hyvärinen, Kati Susanna (2001)
    Gene technology is a rapidly growing area in the field of biotechnology. People's lives are pervaded by a flow of biomedical knowledge showing the associations between biology and identity. Gene testing has already improved lives of a number of people. Some reliable, low cost tests are used to clarify a diagnosis and direct a physician toward appropriate treatments, while others allow families to avoid having children with devastating diseases or identify people at high risk for conditions that may be preventable. The goal of this paper is to study the kind of attitudes Finnish general population has toward gene tests. Rapidly developing gene technology gives people the reason to think of how to act in a situation where the hereditary make up of the future generations can easily be altered to please ones ideals. People were asked to describe in their own words what benefits and drawbacks do they find in prenatal gene tests. The basic finding of my study is that people people are concerned about the new innovations, yet raising hopes for the new discoveries. Respondents show more positive attitudes toward prenatal gene tests than negative. The most crucial finding, however, is that the tests are able to provide information about the health of a baby. Everyone is wishing for healthy offspring and hopes to avoid unnecessary pain and worries. The most active respondents seem to be females in the most acute child bearing age. Marital status, nor ones education level do not seem to explain my findings. Income level, however, does indicate that people with more money seem to have stronger attitudes toward the issue. Prenatal gene tests raise a lot of feelings because they clearly have two different sides to an issue. The ones against the testing are afraid of its possible effects to eugenics, the ones in favor of the test plead to the decrease of human suffering. The question is difficult do to the fact that it has no either or answer. Public needs more information about the issue as well as clear laws and regulations to follow the correct use of those tests.
  • Peltonen, Assi (Helsingfors universitet, 2016)
    Aim. Maternal attachment towards the child starts to form already during pregnancy. It is suggested that antenatal attachment increases during pregnancy and at the end of the pregnancy it is at the highest level. However, longitudinal studies of continuity in antenatal attachment are lacking. The present study aims to investigate the continuity of maternal antenatal attachment during pregnancy, the continuity of attachment from antenatal to postnatal period and the associations of maternal prenatal and postnatal depressive symptoms to both maternal antenatal and postnatal attachment. Methods. The study is part of a larger longitudinal multidisciplinary project called PREDO Project 'Prediction and Prevention of Pre-eclampsia'. The present study sample comprised 3206 singleton mother. Maternal antenatal attachment was assessed with the Maternal Antenatal Attachment Scale (MAAS) filled in at 12 and 26 weeks of gestation and postnatal attachment with the Maternal Postnatal Attachment Scale (MPAS) filled in at six months postpartum. Maternal depressive symptoms were assessed with the Center of Epidemiological Studies Depression Scale completed bi-weekly from 12 to 26 weeks of gestation and six months after the delivery. The regression analysis was used to explore the associations. We adjusted models for demographic factors and maternal depressive symptoms. In addition, the mediating effect of maternal depressive symptoms on the associations between maternal antenatal attachment at 12 and 26 gestational weeks and between antenatal and postnatal attachment were studied with Sobel test. Results and conclusions. Higher level of maternal antenatal attachment at the end of the first trimester was associated with higher level of attachment at the end of the second trimester and at six months after the delivery. The maternal depressive symptoms during and after the pregnancy were negatively associated with maternal antenatal and postnatal attachment. Maternal depressive symptoms mediated the associations between antenatal attachment and between antenatal and postnatal attachment. The results indicate that maternal antenatal attachment starts to form from early on pregnancy. Maternal depressive symptoms are a significant risk-factor for maternal attachment process. Increasing awareness of the importance of enhancing mother-fetal attachment from the beginning of the pregnancy is important because it shows high continuity to the postnatal life.
  • Pikkarainen, Kyllikki (1960)
  • Jussmäki, Mia (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimuksessa tarkastelen raskaana olevien tahdonvastaista päihdehoitoa sosiaalieettisenä kysymyksenä, systemaattisen analyysin keinoin. Hoitomuotoa ei ole toistaiseksi Suomessa toteutettu mutta sen mahdollisuus nousee toistuvasti esiin julkisessa keskustelussa ja lakialoitteissa. Monessa Pohjoismaassa raskaana olevien tahdonvastainen päihdehoito on jollain tasolla käytössä. Näistä syistä tarkastelu on myös Suomen kontekstissa relevanttia. Tutkimuksessa kysyn erityisesti, millaisia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakassuhteita ja sukupuoliasetelmia hoitomuoto ilmentäisi ja toteuttaisiko se hoitamisen, hoivan ja huolenpidon käsitteitä raskaana olevan kohdalla. Tutkimuksen alussa taustoitan aihetta esittelemällä tehtyjä lakialoitteita, päihteiden yhteyttä sikiövaurioihin sekä raskaana olevien tahdonvastaista päihdehoitoa Pohjoismaissa. Lakialoitteissa hoitomuotoa perustellaan painavimmin sikiölle aiheutuvalla terveysvaaralla. Toisena taustoittavana lukuna on katsaus suomalaisen päihdepolitiikan ja -huollon muutoksiin sekä päihdekulttuuriin sukupuolen kautta tarkasteltuna. Neljännessä luvussa tarkastelen sosiaali- ja terveydenhuoltoa työntekijän ja asiakkaan välisten suhteiden kautta. Tarkasteluni pohjautuu Kirsi Juhilan kirjaan Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina, Annu Hahon väitöskirjaan Hoitamisen olemus, Heta Häyryn (nyk. Gylling) väitöskirjaan The Limits of Medical Paternalism sekä Jim Ifen kirjaan Human Rights and Social Work. Suhdetarkastelu on relevantti, koska se määrittelee myös sitä tapaa, miten raskaana oleva päihdeongelmainen nähdään yhteiskunnan osana. Viides luku keskittyy sikiön aseman tarkasteluun. Edellisessä luvussa paternalismia käsittelevässä alaluvussa tulee esiin, miten kovan paternalistiset toimet olisivat oikeutettuja muille aiheutetun haitan vuoksi. Aborttia koskevassa keskustelussa sikiön ihmisyyttä on pohdittu perusteellisesti ja referoin tässä luvussa esitettyjä näkökantoja. Raskaana olevien tahdonvastainen päihdehoito näyttäytyy sosiaalityön kontrolli- ja liittämissuhteen ilmentäjänä: yhteiskunnan valtakulttuurista syrjäytynyt raskaana oleva asetetaan kontrollin alle, jotta syntyvä lapsi voitaisiin liittää osaksi valtakulttuuria. Hoitaminen, hoiva ja huolenpitosuhde taas pohjautuvat kaikki samalle luonnollisen hoitamisen pohjalle, joka ylläpitää elämän säilymistä. Sen toiminnan syy on toisen hyvän toteutuminen, mikä pohjautuu ymmärrykselle jaetusta ihmisyydestä. Mikäli raskaana olevan vapautta halutaan rajoittaa sikiön suojelemiseksi, ei voida puhua hoitamisesta, hoivasta tai huolenpidosta raskaana olevan kohdalla, sillä motiivina ei ensisijaisesti toimi hänen hyvänsä toteutuminen. Sikiön aseman tarkastelu ei muuta tilannetta. Konservatiivinen ja liberaali kanta muodostavat kestämättömän tilanteen. Liberaali sosiaalisen persoonan näkökulma antaa välineet sikiön ihmisyyden tapauskohtaiseen määrittelyyn, mikä muodostaisi vakavan eettisen ongelman tahdonvastai-sen hoidon kysymyksessä. Maltillinen kanta rakentuu naisen ja sikiön sekä perheen kokonaisuuden pohjalle eikä siten erottele sikiötä erilliseksi yksilöksi, vaan osaksi kokonaisuutta. Sosiaalityö on määritellyt itseään kumppanuussuhteen kaltaisena, jossa jokainen ihminen asettuu monenlaisiin valtakulttuurin ja marginaalisuuden paikkoihin. Tavoitteena on asiantuntijatiedon ja asiakkaalla olevan toisen tiedon yhdistäminen asiakkaan kokonaistilanteen parhaaksi.
  • Lavikainen, Tiina; Karlström, Ulla; Bäckman, Christina; Hirvonen, Tero (Evira, 2007)
    Eviran tutkimuksia 2/2007
    Maksa on monipuolinen ruoka-aine, mutta maksansyönnin turvallisuus raskauden aikana on askarruttanut pitkään niin kuluttajia kuin terveydenhuoltoakin. Maksa sisältää runsaasti retinoidimuotoista A-vitamiinia, joka suurina annoksina voi lisätä sikiövaurioiden ja keskenmenon riskiä. Lisäksi maksa voi sisältää runsaasti kadmiumia ja lyijyä, joilla voi olla haitallinen vaikutus sikiöön. Tämän vuoksi odottaville äideille suositellaan, että maksan syöntiä vältetään koko raskauden ajan. Maksaruokien käytön todellisista riskeistä raskauden aikana ei ole ollut tutkittua tietoa, ja syöntirajoituksen tarpeellisuudesta keskustellaan toistuvasti. Tämän vuoksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa on tehty riskinarviointi hedelmällisessä iässä olevien suomalaisnaisten altistumisesta retinoideille maksaruokien välityksellä. Arvioinnissa tarkasteltiin riskiä suositukset ylittävälle retinoidien saannille, mikäli maksaruuat, tai vain jotkin niistä, säilyisivät osana raskauden ajan ruokavaliota. Työssä arvioitiin myös muiden kuin syöntirajoituksiin perustuvien toimenpiteiden vaikutusta retinoidien saantiin. Lisäksi arvioitiin maksaruokien kautta tapahtuvaa kadmium- ja lyijyaltistusta. Arvioinnin pohjana käytettiin maksaruokien kulutustietoja (Finravinto 2002 -tutkimus, KTL), maksaruokien reseptitietoja sekä tuoreita tietoja maksojen retinoidi-, kadmium- ja lyijypitoisuuksista. Arvioinnin välineeksi rakennettiin altistusta kuvaava matemaattinen simulaatiomalli. Altistusta arvioitiin pitkäaikaissaantina (keskimääräinen päivittäinen saanti), ja retinoidien osalta myös altistuksena kerta-annoksesta. Mallin tuloksia verrattiin olemassa oleviin saantisuosituksiin ja saannin ylärajoihin. Riskinarvioinnissa päädyttiin seuraaviin johtopäätöksiin: 1. Maksaruokien käyttö voi altistaa suuremmille retinoidiannoksille kuin mitä pidetään turvallisena raskauden aikana. Liikasaannin riski näyttäisi kuitenkin koskevan lähinnä pääruokana syötäviä maksaruokia, kuten maksalaatikkoa, jauhemaksapihviä ja maksakastiketta. Kohtuullinen maksamakkaran tai maksapasteijan syönti raskauden aikana ei näyttäisi altistavan sellaisille retinoidiannoksille, joiden voidaan katsoa lisäävän sikiövaurioiden riskiä. 2. Tehokkain keino retinoidien liikasaannin riskin vähentämiseksi on välttää etenkin pääruokina käytettyjen maksaruokien syöntiä raskauden aikana. Muiden tarkasteltujen skenaarioiden vaikuttavuus oli selvästi heikompi. Emakonmaksan elintarvikekäytön lopettamisella olisi vain vähäinen vaikutus retinoidien saantiin. Vastaavasti maksojen retinoidipitoisuuksien pitäisi vähentyä noin neljännekseen, jotta vaikutus vastaisi osittaisen syöntirajoituksen (ei pääruokana syötäviä maksaruokia) tehokkuutta. 3. Kun A-vitamiinin saantia tarkastellaan ravitsemuksellisesta näkökulmasta, maksansyönti auttaa saantisuositusten täyttymisessä. Maksa sisältää A-vitamiinin lisäksi myös monia muita tärkeitä hivenaineita ja vitamiineja, kuten foolihappoa ja rautaa. Maksansyönnillä saavutettavat ravitsemukselliset hyödyt voitaneen kuitenkin korvata runsaasti kasviksia ja kohtuullisesti lihaa sisältävällä monipuolisella ruokavaliolla, jolloin retinoidien liikasaannin riskiä ei ole. 4. Maksaa syövillä naisilla kadmiumin ja lyijyn saanti maksaruokien välityksellä on melko vähäistä verrattuna altistukseen muista ravintolähteistä. Maksan sisältämä rauta saattaa vähentää kadmiumin ja lyijyn imeytymistä maksaruuista.
  • Reinert, Linnea (Helsingfors universitet, 2010)
    Vitamin D is either obtained through synthesis in the skin due to UVB-light (290-315 nm) or from the diet. The hydroxylased metabolite 25-hydroxyvitamin D (25(OH)D) is the metabolite to measure when vitamin D status wants to be determined. The active form of vitamin D is 1,25- dihydroxyvitamin D (1,25(OH)?D) which interacts with a large set of tissue cells (especially bone) through its nuclear receptor the vitamin D receptor (VDR). Vitamin D deficiency can lead to rickets in children and osteoporosis or osteomalacia in adults. Type 1 Diabetes (T1D) is an autoimmune disease which is caused by the destruction of the pancreatic ?-cells. The disease has genetic and environmental features but the whole mechanism of disease development is still unknown. The prevalence of T1D is constantly growing in the whole world. Therefore it is important to study possible environmental factors that can eventually serve as pathogenesis modifiers. Vitamin D and T1D have been associated among others because there is a seasonal and geographical variation in T1D incidence, more cases have been identified in the North and during winter. The aim of this study was to investigate if the serum 25(OH)D status during first trimester of pregnancy is associated with T1D development in the offspring. The subjects where mothers of T1D children (N=310) and the controls were mothers of healthy children (N=310). Serum samples were obtained from the Finnish Maternity Cohort (FMC) and analyzed for S-25(OH)D. S- 25(OH)D measurement was performed with an indirect enzyme immunoassay (EIA). No significant (p>0.05) difference was seen between S-25(OH)D mean concentrations in cases and controls. The mean concentration of cases was 43.3 ± 15.9 nmol/l and 43.0 ± 15.5 nmol/l (mean ± standard deviation (SD)) of controls. Insufficient and deficient S- 25(OH)D status was seen in 72% of the whole study population. As a result of this study it has been shown that the S-25(OH)D status during first trimester of pregnancy is not associated with T1D development in the offspring. Samples from later stages of pregnancy could be analyzed to determine if the overall status during pregnancy has an effect on T1D development in the offspring. Considering the possible health outcomes of vitamin D insufficiency, recommended vitamin D supplementation should be raised to improve maternal and fetal health.
  • Aarvala, Satu Elina (2008)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia asioita keskenmeno kokijalleen opettaa keskenmenosta kirjoitettujen tarinoiden perusteella. Keskenmeno on hyvin yleinen raskauden päättymistapa. Kaikista raskauksista noin 10–15% päätyy keskenmenoon (Tulppala, 2001). Keskenmenojen yleisyydestä huolimatta, aiempi keskenmenotutkimus on ollut Suomessa hyvin vähäistä. Se on keskittynyt lähinnä keskenmenon kokemiseen, kokemuksiin sairaalahoidosta sekä keskenmenoihin liittyviin pelkoihin. Tässä tutkimuksessa keskenmenoa lähestytään oppimisen näkökulmasta. Tutkimus tuo osaltaan hieman lisää tietoa aiheeseen valottaen sitä, mitä keskenmenosta tarinoiden mukaan opitaan. Lisäksi pohditaan sitä, minkälainen funktio tarinoiden opetuksilla on. Empiirisen aineiston muodostavat 33 alkuraskauden keskenmenosta kirjoitettua tarinaa. Tarinat on poimittu Kerttu Lähteenmäen (2005) kokoamasta kirjasta Keskenmeno – yli 40 tositarinaa. Olen käsitellyt aineistoa käyttäen analyysimetodina narratiivista juonirakenneanalyysia, joka tarkoittaa kertomusten sisältöjen analyysiä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii narratiivinen lähestymistapa, jossa tarina nähdään keskeisenä ajattelun ja elämän jäsentämisen muotona (Hänninen, 2000). Tarinoita tulkitaan Batesonin (1972) esittämän oppimisteorian ja Vesalan (1994) siitä esittämän tulkinnan näkökulmasta. Keskenmenokertomusten analyysi osoittaa, että keskenmeno tapahtumana välittää kokijalleen monenlaista tietoa. Tämä tieto, toisinsanoen keskenmenon opetukset, voidaan jakaa neljään kategoriaan. Nainen oppii itseensä, puolisoon ja perheeseen, läheisten tukeen sekä elämän yleisiin totuuksiin liittyviä asioita. Eniten oppimisia liittyy naiseen itseensä. Tärkeimpinä, naisten eksplisiittisesti ilmaisemina asioina nousi esiin seuraavanlaisia asioita: Kaikenlainen tunteiden jakaminen keskenmenon jälkeen helpottaa oloa. Keskenmenosta olisi siis hyvä kertoa lähipiirille. Toinen keskeinen oppimiskokemus liittyi siihen, että keskenmenon jälkeen lapsensaantia ei pidetä enää itsestäänselvyytenä. Myös parisuhdetta opittiin arvostamaan keskenmenon jälkeen enemmän ja se vahvistui. Lisäksi elämää opittiin katsomaan hieman eri kantilta. Tulevaisuudessa mahdollista lasta osattaisi arvostaa enemmän. Keskenmenotarinoilla on kaksi funktiota. Tarinoita kerrotaan, koska halutaan auttaa muita keskenmenon kokeneita, mutta samalla niiden avulla pyritään parantamaan myös omaa oloa. Kirjoittaminen, tarinoiden kertominen, on tärkeä keino selviytyä keskenmenon aiheuttamasta menetyksestä. Keskeisin käyttämäni lähde: Hänninen, V. (2000) Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Keskenmenotutkimuksen osalta olen hyödyntänyt lukuisia kansainvälisiä lehtiartikkeleita.
  • Hupli, Aleksi Mikael Markunpoika (Helsingfors universitet, 2013)
    Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tahdonvastainen hoito on esiintynyt erilaisissa poliittisissa dokumenteissa jo 1980-luvun lopulta lähtien. Tässä työssä tarkastellaan miltä poliittinen diskurssi liittyen raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tahdonvastaiseen hoitoon näyttäytyy 2000-luvulla ja katsotaan minkälaisia ongelmarepresentaatioita, kategorioita ja jännitteitä hoidosta käytävään poliittiseen keskusteluun liittyy. Lisäksi tarkastellaan miten tuossa diskurssissa käytetään tutkimus- ja asiantuntijatietoa apuna perustelemaan raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tahdonvastaisen hoitoa. Tutkimusaineistona käytetään Suomen eduskunnan kansanedustajien tekemät kirjalliset kysymykset ja näihin annetut asianomaisten ministerien vastaukset vuosilta 1999–2009, joissa käsitellään raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tahdonvastaista hoitoa, sekä vuonna 2009 ilmestynyt Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmäraportti, joka oli ensimmäinen nimenomaan raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoitoa käsittelevä valtiollinen työryhmäraportti. Tässä opinnäytetyössä käytettävä teoreettinen tausta ja siihen liittyvät käsitteet nojaavat ranskalaisen yhteiskuntateoreetikon ja historioitsijan, Michel Foucault´n, innoittamaan hallinnan analytiikkaan. Erityistä teoreettista selityspohjaa aiheelle antaa hallinnan analytiikan käsitykset riskeistä, sekä viimeaikainen yhteiskuntatieteellinen keskustelu nykyaikaisten lisääntymisteknologioiden vaikutuksesta raskaana olevaan naiseen ja sikiöön liittyviin kulttuurisiin käsityksiin sekä yhteiskuntapoliittisiin toimenpiteisiin. Aineisto analysoidaan Carol Bacchin (2009) kriittisen diskurssianalyysin avulla. Sekä teoreettista kehystä, että tutkimusmenetelmää yhdistää problematisaation käsite, joka on apuna osoitettaessa, kuinka asioiden määritteleminen ongelmallisiksi esittää nykyisyyden ja sen ilmiöt tietyllä tavalla. Näihin ongelmanasetteluihin tai ongelmarepresentaatioihin ja niihin mahdollisesti liittyviin ratkaisuehdotuksiin on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti. Kansanedustajien kysymysten ongelmarepresentaatiot on muotoiltu eri tavoin, mutta suurimpana ongelmana nähdään se, ettei raskaana olevan päihdeongelmaisen naisen tahdonvastainen hoito ole vielä mahdollista Suomessa. Ongelmien ratkaisuksi kansanedustajat ehdottavat tahdonvastaisen hoidon käyttöönottoa. Ministerien vastauksissa ongelma ja sen ratkaisu muotoillaan eri tavalla. Ministerien ongelmarepresentaatioon sisältyy laajempi käsitys ongelman syistä, eivätkä he pidä ongelman ratkaisuna yksiselitteisesti tahdonvastaisen hoidon käyttöönottoa. Sekä kysymyksissä että vastauksissa käytetään tutkimustietoa korostamaan ongelman laajuutta ja tukemaan poliittisia argumentteja. Työryhmän raportin tarkastelu osoittaa, ettei raportissa tahdonvastaiseen hoitoon suhtauduta varauksettoman myönteisesti, vaan siihen liitetään useita ongelmia. Analyysi kuitenkin osoittaa, että lasten ja sikiön oikeuksien näkökulma on työryhmän esityksessä korostettuna, mikä osaltaan selittää miksi työryhmä esittää kannan, jonka mukaan raskaana olevan päihdeongelmaisen naisen tahdonvastainen hoito olisi oikeutettua sikiön terveysvaaran perusteella. Jännite äidin vapausoikeuksien ja sikiön oikeuksien välillä, mikä esiintyi jo 1990- luvun poliittisissa dokumenteissa, on edelleen vahvasti läsnä. Tieteellisen tiedon käytön analyysi osoittaa, että vaikka raskaana olevien päihdeongelmaisten tahdonvastaista hoitoa perustellaan käyttäen argumentoinnin apuna tutkimustietoa, on kysymys kuitenkin enemmän poliittis-moraalinen, kuin tieteellinen. Tämän tutkimuksen mukaan raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tahdonvastaiseen hoitoon kytkeytyy tutkimustiedon ja siihen liittyvien asiantuntijoiden, riskilaskelmien ja biovallan vahva sidos.
  • Halonen, Karoliina (Helsingfors universitet, 2015)
    Glukokortikoidia (tavallisesti beetametasonia) annetaan raskaana olevalle naiselle ennenaikaisen synnytyksen uhatessa sikiön keuhkojen kypsyttämiseksi. Glukokortikoidin haittavaikutuksena, etenkin diabeetikoilla, on verensokerin nousu useaksi päiväksi. Naistenklinikalla on hoito-ohje lisäinsuliinin annostelusta glukokortikoidin annon jälkeen diabeetikoilla. Aikaisempia tutkimuksia siitä kuinka insuliinia tulisi annostella beetametasonin annon jälkeen on vähän. Tämän tavoitteena oli selvittää, onko nykyinen hoito-ohje riittävä. Tutkimukseen valikoitui lopulta 22 tyypin 1 diabeetikkoa. Potilaiden tiedot kerättiin jälkikäteen potilastietokannasta. Jokaisen potilaan kohdalla selvitettiin diabetekseen käytössä ollut lääkitys, HbA1c viimeisimmän kuukauden ajalta, syy sairaalahoitoon ja raskausviikot. Lisäksi kirjattiin beetametasonin annon jälkeen kolmen vuorokauden ajalta korkeimmat ja matalimmat plasman glukoosiarvot sekä tieto siitä kuinka paljon kukin potilas sai lisäinsuliinia. Tämän tutkielman perusteella näyttää siltä, että useilla potilailla esiintyi beetametasonin annon jälkeen huomattavan korkeita verensokeriarvoja ja tämänhetkinen ohjeistus on riittämätön. Verensokeriarvojen nousu on yksilöllistä, mutta niillä potilailla, joilla oli aikaisemmin huono sokeritasapaino sekä jo valmiiksi suuri vuorokausi-insuliiniannos, näyttäisi kehittyvän suurempi hyperglykemia. Tutkielman luotettavuutta heikensi vähäinen potilasmäärä sekä puutteelliset merkinnät potilastietojärjestelmässä.
  • Pevgonen, Liia (Helsingfors universitet, 2016)
    Diabeettinen mikroangiopaattinen hemolyyttinen anemia (DMHA) on hyvin harvinainen ja vakava diabeteksen aiheuttama komplikaatio. Maailmalla on julkaistu vain tapausselostuksia, joista yksi oli raskaudenaikainen. Pitkään diabetesta sairastaneen verisuonistossa on vaurioita, myös punasolujen rakenne on poikkeava. Nämä yhdessä voivat johtaa jopa henkeäuhkaavaan pilkkoutumishemolyysiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää raskaudenaikaista diabeettista mikroangiopaattista hemolyyttistä anemiaa tyypin 1 diabeetikoilla. Vastaavanlaista tutkimusta ei ole tehty Suomessa aikaisemmin. Tutkimusmenetelmänä oli retrospektiivinen potilasasiakirjatutkimus ja aineistona on käytetty Helsingin Naistenklinikan diabetestutkimuksen rekisteriä vuosilta 1988−2008. Tutkimukseen otettiin mukaan White F –luokan potilaat (n=138) ja heidän verikoevastaukset kerättiin Excel-taulukkoon. Löytyi kaksi DMHA:han sopivaa potilasta, joiden potilaspapereihin perehdyttiin tarkemmin. Toisen potilaan kohdalla autoimmuunihemolyyttistä anemiaa ei voitu poissulkea. Ensimmäisen potilaan hemolyysi vaati useita punasolusiirtoja, toinen sai vain yhden kerran. Molemmille potilaille tehtiin suunniteltu keisarinleikkaus 3. trimesterin alkupuolella ja heidän anemia korjaantui spontaanisti noin kuukauden kuluttua synnytyksestä. Tutkimus osoitti, että harvinaisen DMHA−komplikaation mahdollisuus tulee muistaa kliinisessä työssä. Jatkossa voisi tutkia raskaudenaikaista DMHA:n esiintyvyyttä Suomen muissa sairaaloissa.
  • Halme, Anni (Helsingfors universitet, 2015)
    Objectives. In previous research, prenatal stress has been associated not only with preterm birth and low birth weight but also with child temperamental characteristics and emotional development. There has been some variation in study methods and results across studies, study samples have been rather small, and the relationship between prenatal stress and child temperament is still not fully understood. Timing of prenatal stress has also been emphasized, but there have been only few studies of its effects on child temperament. This longitudinal study aimed to determine whether maternal prenatal stress is associated with mother- and father-rated temperament of 6-month-old infants. The study also assessed whether timing of prenatal stress or concurrent parental stress influence the associations. Methods. This study is a part of a broader, multidisciplinary Prediction and Prevention of Pre-eclampsia (PREDO) -project. The current study sample consisted of 2197 children and their parents, who were recruited from maternity clinics at weeks 12 + 0 to 13 + 6 of gestation. Mothers filled a stress-self-report questionnaire (the Perceived Stress Scale) biweekly throughout pregnancy, a total of 14 times. Mothers (n = 2197) and their spouses (n = 1235) rated temperamental characteristics of their about 6-month-old child with the Revised Infant Behaviour Questionnaire. The associations between prenatal stress and infant temperament were analyzed using linear regression, controlling for multiple perinatal and sociodemographic confounders and for concurrent levels of maternal and paternal stress. The mediation effect of maternal concurrent stress was analyzed using the Sobel test and the moderation effect using the one-way ANOVA. Results and conclusions. Higher maternal prenatal stress predicted both mother- and father-rated higher negative affectivity and lower orientating regulation, but not extraversion in 6-month-old infants. Mid- to late pregnancy stress had the strongest associations to these traits. Maternal postnatal stress moderated and partly mediated the association to negative affectivity and mediated the association to orientating regulation. Prenatal stress was significantly associated with negative affectivity only in the group of mothers who experienced lower prenatal stress. Nevertheless, even after controlling for concurrent maternal/paternal stress, the association between prenatal stress and both mother- and father-rated negative affectivity remained significant, but the association to orientating regulation remained significant only as father-rated. The results are in line with the fetal programming hypothesis and add to the growing body of literature about the importance of prenatal environmental factors in infant temperament development.
  • Tulensalo, Liisa (Helsingfors universitet, 2015)
    Aims: The etiology of mental disorders in childhood is still partially unknown. In the last decades researchers have started to study the role of prenatal factors, for example maternal prenatal anxiety symptoms, on child psychological symptoms. In most previous studies prenatal anxiety has been studied as a part of stress and together with depression, so studies concerning particularly its association on child psychological symptoms are still rare. In this study we examine if maternal prenatal anxiety in different trimesters is related to child internalizing, externalizing and total problems at the age of 1 to 5 and does the timing of the prenatal anxiety symptoms matter to child symptoms. We also study if maternal postnatal anxiety mediates the association between prenatal anxiety and child psychological symptoms, and if there are differences between genders within these associations. Methods: This study is a part of the multi-disciplinary Prediction and Prevention of Pre-eclampsia (PREDO) -study's psychological branch. The sample size of the current study was 1962. Maternal pre- and postnatal anxiety symptoms were assessed with the Beck Anxiety Inventory (BAI) self-report questionnaire four times during pregnancy and when the child was 1 to 5 years old. Paternal anxiety symptoms were also collected with BAI six months after birth. Child's internalizing, externalizing and total problems at the age of 1 to 5 were assessed with The Child Behavior Checklist 1 1/2–5 - questionnaire rated by the mother. The associations were investigated using linear regression analysis, controlling for postnatal maternal and paternal anxiety symptoms, many sociodemographic factors and other factors associated with fetal development. Results and conclusions: Results indicated that higher maternal prenatal anxiety symptoms were associated with elevated internalizing, externalizing and total problems in the children. High anxiety symptoms especially during the last pregnancy trimester were essential considering child psychological symptoms. Moreover, although maternal postnatal anxiety symptoms partially mediated the association between maternal prenatal anxiety and child psychological symptoms, prenatal anxiety also had independent effects on psychological symptoms in the children. There were also differences between genders, since maternal prenatal anxiety during the first trimester appeared to be particularly important for boys' psychological symptoms. Results provide strong evidence that prenatal anxiety has a direct, independent effect on child's psychological symptoms and support the notion indicating that the fetal environmental factors have impact on child's development.
  • Hauta-alus, Helena (Helsingfors universitet, 2011)
    Humans all over the world are selecting food items from a larger pool of potentially edible foods and are creating prohibitions and preferences for certain foods. These are called food beliefs and they are an important part of the local culture. Reasoning to them often lies in health or social respect. Many food beliefs still exist in Africa and pregnant and breastfeeding women and children are often the target of these beliefs. Under the suboptimal nutritional status or food insecurity the possible food beliefs might considerably affect the nutritional status and health of these vulnerable groups. Malnutrition is still a major problem in Africa and other developing countries. The aim of this thesis was to study whether and what types of food beliefs concerning pregnant and breastfeeding women can be found in the rural area of the Zambezia province, Mozambique. Furthermore, the aim was to evaluate their possible significance on nutritional status. Five group interviews in three villages and 10 individual interviews in two villages were done. Interviewees were women of 12 to 78 years of age and all together 27 women were interviewed. Interpretation, sensitivity of the topic and the inexperience of the interviewer caused challenges in conducting the interviews. Because of this the method was altered and changed from group interview to individual interview during the study. Food beliefs differed between villages and within villages but some common characteristics can be found. There are several food beliefs concerning pregnant and breastfeeding women in the study area. Pregnant women were advised not to eat protein rich foods such meat and fish but were recommended to eat vegetables, fruits and cereal foods during pregnancy. Eggs were both recommended and forbidden during pregnancy. In addition, there was an intentional habit for pregnant women to eat less cassava porridge or less food in general („eating down?). During breastfeeding nothing was forbidden in general but coconut and vegetables were recommended. Most of the reasonings were related to the health of a mother and a child. The reasonings can be divided into the following groups: enhances breast milk production, causes stomach pain, maintains fitness and prevents stomach growth, mother will be strong and healthy and she?ll get vitamins, the child?s appearance changes, child will be strong and healthy, child?s behaviour changes, causes miscarriage, causes easy or difficult delivery. Food beliefs were partly mixed with education from health authorities. Almost all women said that they do follow these beliefs. Few women expressed their concerns about following the beliefs on recommended foods since food availability makes it sometimes difficult. Food belief that forbids good protein sources from pregnant women can increase the risk of protein deficiency. Eating down increases the risk of having not enough energy during pregnancy. The recommended foods are mainly nutritious and likely promote health. It can be stated that when starting a research in a foreign culture, it is necessary to have a flexible research method. It is be very important that the method can be adjusted during the study. The conclusion of this thesis was that individual interviews would have been the most suitable method when studying food beliefs in this area. Individual interviews should have only one interviewer, interviewee and interpreter if needed. All should be the same sex and the age group. From the health and nutrition viewpoint it is vital to be aware of the food beliefs in the society under investigation and to study these specifically in the area because these can vary markedly even in the same village or community.
  • Turunen, Arja Helena; Niiranen, Anna (2015)
  • Rautalahti, Liisa (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimus on kirjallisuuskatsaus suuinfektioiden ja raskaudenkulun välisiä yhteyksiä käsittelevistä lääketieteen ja hammaslääketieteen julkaisuista. Lääketieteellisiä ja hammaslääketieteellisiä artikkeleita aiheesta on kerätty PubMed-palvelusta, ja tässä katsauksessa on käytetty artikkeleita, joista ensimmäinen on julkaistu vuonna 1996, jolloin suuinfektioiden yhteys raskauskomplikaatioihin osoitettiin ensimmäisen kerran. Käytettyjä hakusanoja ovat oral infections, periodontitis, pregnancy ja pregnancy complications. Tutkimuksessa esitellään erilaisia tutkimusmenetelmiä käyttäneitä julkaisuja. Suurin osa tätä aihetta käsittelevistä tutkimuksista osoittavat, että suuinfektioilla ja raskauden kululla on merkittävä yhteys. Suuinfektioista nimenomaan parodontiitti voi aiheuttaa lapsen ennenaikaista syntymää ja liian matalaa syntymäpainoa, josta kirjallisuus käyttää lyhennettä PLBW (Preterm Low Birth Weight). Yhteys on kuitenkin epäselvä, ja vastakkaisia tutkimustuloksia esiintyy kirjallisuudessa. Aihe on erittäin merkittävä väestön kokonaisterveyden kannalta. Jos suun infektioilla ja raskauskomplikaatioilla on korrelaatio, niin terveydenhuollolla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa syntyvien lasten hyvinvointiin. Preventiivisen lisäksi myös kuratiivisen hammaslääketieteen mahdollisuudet ehkäistä raskauskomplikaatioita ovat parhaimmillaan ennen raskauden alkamista, joten asia kannattaa tuoda esiin fertiliteetti-ikäisten naisten terveystarkastuksissa, jotka yleensä ajoittuvat raskautta edeltävään elämänvaiheeseen.
  • Alenius, Kirsimarja (Helsingin yliopisto, 2020)
    Lääkintäoikeudellinen tutkimus tarkastelee tärkeimpiä potilasoikeusnormeja, -käsitteitä ja -periaatteita. Tutkimuksen lähtökohtana on potilaslain 2 luvun potilaan oikeudet. Erityisesti 3 §:n hyvän hoidon ja kohtelun säännös on joustava normi, jonka merkitys täsmentyy jatkuvasti lainsoveltajien käytännön ratkaisutoiminnassa. Potilasoikeuksia koskevia säännöksiä on myös mm. perustuslaissa, potilasvahinkolaissa, ammattihenkilölaissa, terveydenhuoltolaissa sekä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Potilaan oikeuksia määrittävät lisäksi terveydenhuollon ammattilaisten eettiset ohjeet ja lääkintäoikeuden oikeusperiaatteet. Tutkimuksen erityiskysymyksenä on synnyttäjäpotilaan oikeudet. Tarkoituksena on selvittää, millaisen sisällön hyvän hoidon ja kohtelun säännös saa tuomioistuinkäytännön, yleisen laillisuusvalvonnan, terveydenhuollon ammatinharjoittamisvalvonnan sekä potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa. Potilasoikeuksia koskeva ratkaisukäytäntö osoittaa laadultaan hyvän hoidon toteutuvan lääketieteellisesti perustellulla, ammattitaitoisella ja huolellisella hoidolla. Potilaan oikeuteen hyvään hoitoon kuuluu yhtä oleellisena osana hyvän kohtelun vaatimus, johon sisältyy sellaisia elementtejä kuin yhteisymmärryksessä toteutettu hoito, potilaan itsemääräämisoikeus, kuin oikeus riittävään informointiin, oikeus kieltäytyä toimenpiteistä, yksityisyyden turvaaminen, huolelliset potilasasiakirjamerkinnät sekä hoiva ja ihmisarvoinen kohtelu. Ratkaisujen perusteluissa synnyttäjän hyvä kohtelu tarkoitti myös inhimillistä ja arvostavaa kohtaamista, vakaumuksen kunnioittamista, ystävällistä tukemista ja opastamista, pelon ja kivun tehokasta hoitamista sekä yksilöllisyyden huomioimista. Ihmisarvon, itsemääräämisoikeuden ja integriteetin käsitteet lain tasoisina säännöksinä ovat parantaneet potilaan asemaa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö on syventänyt näiden arvojen merkitystä ja korostanut erityisesti potilaan subjektiivisen kokemuksen merkitystä kohtelustaan. Raskaana olevien ja synnyttävien naisten sekä vastasyntyneiden kohtelun arvioinnissa tuli huomioitavaksi heidän kuulumisensa haavoittuvaan ryhmään. Eettiset periaatteet ovat osa lääkintäoikeuden laintulkintaa, ja ihmisoikeuksien vahvistuminen on nähtävissä potilaan oikeuksia koskevan lainsäädännön kehityksessä sekä lain soveltamiskäytännöissä.
  • Yliruka, Jarkko (2008)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien neuvolan ehkäisytyön vaikuttavuutta koskevien arviointien yhteyttä raskaudenaikaisen päihteidenkäytön seulonta-aktiivisuuteen. Tutkielmassa selvitetään myös terveydenhoitajien arvioita raskaana olevien alle 25-vuotiaiden ja 25-vuotiaiden ja sitä vanhempien naisten välisistä eroista päihteidenkäytön yleisyyden, muutoksen ja ongelman vakavuuden osalta. Tämän lisäksi avovastauksista tarkastellaan terveydenhoitajien arvioita raskaudenaikaiseen päihteidenkäyttöön vaikuttavista riskitekijöistä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat terveydenhoitajien hoitotyön arvioinnit ja aiemmat empiiriset tutkimukset terveydenhuoltohenkilöstön toiminnasta raskaudenaikaisen päihteidenkäytön ehkäisyssä. Terveydenhoitajien hoitotyön arviointeja tarkastellaan heuristisen päättelyn näkökulmasta. Heuristista päättelyä mallinnetaan kognitiivisen psykologian prototyyppi- ja esimerkkimalleihin perustuvien kategorisointiteorioiden näkökulmasta. Tutkielmassa käytetään Etelä-Suomen lääninhallituksen toimesta vuonna 2006 kerättyä äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien aineisto(n=130). Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, yksisuuntaista varianssianalyysiä ja riippuvien otosten t-testiä. Lisäksi käytettiin epäparametristen menetelmien Wilcoxonin merkittyjen järjestyslukujen testiä ja McNemarin testiä. Tutkielman laadullisen aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista sisällön erittelyä. Tuloksien mukaan terveydenhoitajista, jotka olivat täysin samaa mieltä nikotiinikorvaushoidon vaikuttavuudesta 68,1 % kehotti tupakoivia raskaana olevia naisia käyttämään nikotiinikorvaushoitoa aina tai lähes aina, kun vastaava osuus jokseenkin samaa mieltä olevilla terveydenhoitajilla oli 29,4 %. Terveydenhoitajien arvioiden mukaan alle 25-vuotiaat naiset käyttivät raskauden aikana enemmän päihteitä kuin 25-vuotiaat ja sitä vanhemmat naiset. Lisäksi terveydenhoitajien mukaan päihteidenkäyttö oli lisääntynyt enemmän nuorilla kuin vanhemmilla raskaana olevilla naisilla vuoden 2005–2006 aikana. Terveydenhoitajien avovastauksista poimittiin yhteensä 127 mainintaa raskaudenaikaiseen päihteidenkäyttöön vaikuttavista riskitekijöistä. Riskitekijöistä muodostettiin 14 kategoriaa, jotka luokiteltiin sosiaalisiin ja yksilöllisiin riskitekijöihin. Lopuksi tarkasteltiin terveydenhoitajien arvioita raskaudenaikaisen alkoholinkäytön ja tupakoinnin välisistä eroista.
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1910)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja