Browsing by Subject "reilu kauppa"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Hämäläinen, Mirja (Helsingin yliopisto, 2019)
    The coffee industry provides insights into the relationship between commodity trade and development, a topic that has been a part of developmental discussions for decades. This master's thesis is a case study on a niche inside global coffee business. Its topic is the Third Wave Coffee, a subculture formed around high quality coffee. In its essence the is creating a new kind of relationship with the coffee producers in the global South and the people selling and consuming coffee in the global North. The study's purpose is to portray the views that form the bases of ethics of trade in the subculture. The aim of the study is to understand the networks that tie the global North and South together in an age where consumers see the knowledge about the origin of a high-end product as a part of a quality experience but persistent inequality of power and resources still seem to be a permanent feature of commodity trade relations between the global South and North. The material consists of eight semi structured interviews from coffee professionals and from material of seven websites of organizations connected to the people interviewed. The material was analyzed with discourse analyses as a tool. Theoretical framework consists of cosmopolitanism, Bourdieusian Approach and commodity Fetishism and "double" commodity fetishism. The findings demonstrate that the coffee professionals in the North hold beliefs about how material quality of coffee and ethical trade are intertwined in a way that they secure one another. The professionals define the story about the coffee sold to the consumer and in the Third Wave this based greatly on this presumed link between quality and ethics, cosmopolitan values are often present in the discourses and "double" commodity fetishism is constructed when explaining the origin of coffee. Third Wave coffee professionals in the North are critical of certification schemes related to sustainability and trade ethics and offer personal relationships with the producers as an alternative for them. The effects of this model on the livelihoods and communities of the coffee producers in the global South are a subject of a further study.
  • Katajamäki, Waltteri (Helsingfors universitet, 2011)
    The objective of this pro gradu thesis is to examine how the Fair Tourism Project of the Association of Small-Scale Banana Producers of El Guabo (Asoguabo) has been constructed. This study examines the construction of the project from two different angles: First, how and why Asoguabo has diversified from banana production to tourism; and second, what kind of image has been constructed of the project through marketing, and how have the imageries used in fair trade marketing been adopted in the construction of fair tourism. The theoretical framework for the research consists of the ideas of nueva ruralidad, new rurality, which deal with changes in rural areas. Tourism has changed over the last few decades, and tourists are increasingly looking for real and authentic travel experiences. Simultaneously, tourism has been commodified by emphasising certain features of sustainable development, and especially in the developing world, tourism is often marketed under the brand of alternative, community-based, or ecotourism. As a new concept, fair tourism has joined this wide variety of different brands, and this thesis discusses the project of Asoguabo from the point of view of fair tourism. This thesis is a case study on the Fair Tourism Project of Asoguabo, and it is based on fieldwork of one month in Ecuador in January 2010, as well as on the author's previous experiences from Asoguabo. The data consists of 21 semi-structured qualitative interviews with sixteen informants, most of who were closely related to the Fair Tourism Project. Apart from the interviews, data were collected through participant observation and content analysis of the promotion materials of the project. This thesis shows how the Fair Tourism Project faces a number of challenges before it can achieve its objective of creating additional income for Asoguabo. The research shows how the project mainly benefitted those few members of the association, who work in the project as guides. These guides profit directly from the project by obtaining small additional income, by growing their social capital, and by getting an opportunity to learn through participating in different courses, for example. The results of the research also show how communication problems between the different actors in the project exacerbate the information flow and consequently activities of the Fair Tourism Project. These problems also increase the levels of uncertainty about the project among the farmers of Asoguabo. In addition, the thesis shows that, to some extent, similar imageries are being used in the marketing of the Fair Tourism Project as in the marketing of agricultural fair trade commodities. However there are surprisingly few producers portrayed in the promotion material and pictures of European tourists are often at the centre stage.
  • Kokkonen, Hanne (Helsingfors universitet, 2010)
    Tutkimuksessa tarkasteltiin eettisten elintarvikkeiden ostamisen satunnaisuutta. Tavoitteena oli selvittää syitä, miksi kuluttajat välillä tekevät eettisiä ostopäätöksiä, mutta välillä valitsevatkin tavanomaisia tuotteita käydessään ruokaostoksilla. Tutkimuksessa selvitettiin luomu- ja reilun kaupan elintarvikkeisiin kohdistuvan eettisen ostopäätösprosessin eri vaiheita ja niihin vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Tutkimuksen teoriaosiossa tarkasteltiin ensin eettisen kuluttamisen ilmiötä ylipäänsä ja tämänhetkisiä eettisten elintarvikkeiden markkinoita. Toisessa luvussa selvitettiin eettisen kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä sekä eettistä ostopäätösprosessia. Tutkimuksessa tarkasteltiin eettisistä elintarvikkeista vain luomu- ja reilun kaupan elintarvikkeiden valintaa. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin käyttämällä kvalitatiivista tutkimusotetta ja tutkimusmenetelmänä teemahaastatteluja. Haastatteluja tehtiin yhteensä 16 kappaletta, joista kolme oli esihaastatteluja, ja ne suoritettiin lokakuussa 2010. Haastattelujen tuloksia käsiteltiin ja analysoitiin haastattelussa esiin nousseiden teemojen kautta ja ne muodostavat pohjan tutkimuksen päätelmille ja pohdinnalle. Haastatteluista saadun aineiston perusteella tärkeimmät syyt ostaa luomutuotteita oli niihin liitetty mielikuva niiden puhtaudesta ja terveellisyydestä sekä kollektiivisen hyödyn tuottamisesta haastatelluille koituva hyvä mieli. Reilun kaupan tuotteita ostettiin lähinnä hyvän mielen takia. Suurimmat esteet ostamiselle olivat eettisten tuotteiden korkeampi hinta, heikko saatavuus ja epätasainen laatu. Syiden taustalla vaikuttivat erityisesti heikko luottamustaso eettisiin järjestelmiin, sitoutumisaste eettisyyteen valintakriteerinä sekä vanhat tottumukset, jotka vaikuttivat myös eettisten elintarvikevalintojen säännöllisyyteen.
  • Nieminen, Eero (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen merkitys eettisyydestä kertovilla sertifiointimerkeillä on ostopäätöksissä Alkon myymälässä. Erityisesti oltiin kiinnostuneita selvittämään mitkä ja millaiset merkit kannustavat tai eivät kannusta valitsemaan tuotetta myymälässä. Tutkittiin myös sitä, kuinka mielipiteet merkkien selkeydestä ja eettisyyssertifioitujen tuotteiden hinnoista ja laadusta vaikuttavat tuotteiden suosimisen määrään. Myös taustamuuttujien, kuten esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen vaikutusta tuotteiden suosimisen määrään selvitettiin. Työn teoriaosiossa tarkasteltiin alkoholimarkkinoita maailmalla yleensä ja eettisyyssertifioitujen alkoholituotteiden kulutusta ja myyntiä erityisesti Suomessa. Käsiteltiin myös alkoholituotteisiin liittyviä eettisyyssertifiointeja ja niihin liittyviä merkkejä. Lisäksi käsiteltiin eettisyydestä kertovia sertifiointimerkkejä osana ostopäätöksen tekoa myymälässä. Myös eettisyyssertifioitujen alkoholituotteiden hinnat olivat osana keskustelua. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin survey-tyyppisellä kyselylomakkeella. Empiirinen tutkimus rakentui aiheista, joita käsiteltiin työn teoriaosiossa. Aineiston keruu suoritettiin Alkon Arkadian myymälän sertifioitujen tuotteiden puodissa ja lomakkeella kysyttiin vastaajien mielipiteitä Alkon sertifioiduista tuotteista ja eettisyysmerkeistä. Kyselylomakkeita kertyi lopulta yht. 125 kpl. Tutkimustulosten mukaan naiset, muut kuin nuorimmat vastaajat ja korkeasti kouluttautuneet henkilöt suosivat eettisyyssertifioituja alkoholituotteita useammin kuin muut vastaajat. Eettisyydestä kertovista sertifiointimerkeistä vain Luomu- ja Reilun Kaupan merkit tunnistettiin hyvin ja myös ne kannustivat useimmiten valitsemaan sertifioidun tuotteen. Merkit yleensä koetaan usein vähintäänkin melko epäselvinä: vajaa puolet vastaajista oli sitä mieltä. Sertifioitujen tuotteiden hintoihin suhtautuminen vaikutti tässä tutkimuksessa tuotteiden suosimisen määrään. Yli puolet vastaajista koki eettisen- tai luomusertifioinnin nostavan tuotteen laatua vähintäänkin hieman. Tuotteiden eettisyydestä kertovien sertifiointimerkkien avulla tapahtuvaa viestintää tulisi kehittää ymmärrettävämpään ja yksinkertaisempaan suuntaan. Siihen voidaan vaikuttaa lisäämällä merkkien tunnettuutta yleensä ja kehittämällä merkkien eri ominaisuuksia, kuten esimerkiksi ulkoasua ja informatiivisuutta.
  • Halinen, Saana (2002)
    Tutkielma käsittelee ns. kehitysmaiden ja länsimaiden välisen oikeudenmukaisen kaupankäynnin edistämistä Suomessa 1970-luvulta 2000-luvulle. Toiminta alkoi Suomessa vuonna 1977 kun Ouluun perustettiin ensimmäinen kehitysmaayhdistys, joka perusti kehitysmaakauppa Juuttiputiikin. Oulun jälkeen vastaava yhdistys perustettiin Turkuun vuonna 1981. 1980-luvun puolivälissä Helsingin yliopiston ja Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnat käynnistivät Afrikan Tähti -hankkeen, jonka tarkoituksena oli tuoda suoraan kehitysmaissa jalostettuja tuotteita ja kaupata niitä tavallisten päivittäistavarakauppojen kautta. Uudempaa oikeudenmukaisen kaupankäynnin aaltoa edustaa “Reilun kaupan” merkki päivittäistavarakaupoissa myytävien tuotteiden kyljessä. Keskeisenä tavoitteena on tutkia oikeudenmukaisen kaupankäynnin edistämistä historiallisessa kontekstissaan ja hahmottaa muutosta. Tutkimuskohteena on liikkeen sisäinen keskustelu ja käytännöt Oulun ja Turun kehitysmaakaupoissa, kehitysmaakauppaliikkeessä, Afrikan Tähti -hankkeessa ja Reilun kaupan merkkijärjestelmässä. Muutosta on tutkittu kolmen operatiivisen kysymyksen kautta: 1) Minkä yhdistys näki ensisijaisena tarkoituksenaan?, 2) Mikä oli yhdistyksen suhtautuminen konventionaalisiin markkinoihin ja kaupallisuuteen? ja 3) Millaisia kriteereitä käytettiin tuottajien valinnassa? Lähteinä olen käyttänyt Oulun ja Turun kehitysmaakauppayhdistysten, Afrikan Tähti -hankkeen ja Reilun kaupan edistämisyhdistyksen järjestämättömiä aineistoja ja aktiivien haastatteluja. Keskeisiä teoreettisia käsitteitä ovat mahdollisuusrakenne ja diskurssi. Mahdollisuusrakenteen ja oikeudenmukaisen kaupan liikkeen suhde nähdään vuorovaikutuksellisena. Diskurssianalyysi ymmärretään tässä kielenkäytön tarkastelemisena tekemisenä, joka muotoutuu sosiaalisissa prosesseissa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Erityisesti hyödynnetään Pauli Kettusen soveltamaa määritelmää diskurssista legitiimien kysymysten kentän määrittelynä ja rajaamisena. Aineiston esittämisessä on pyritty huomioimaan poikkeamat ja nostamaan ristiriitaisuudet esiin. Kehitysmaakauppaliike oli osa 1970- ja 1980-lukujen vaihtoehtoliikehdintää, ja siinä voi nähdä linkkejä myös 1960-luvun uusvasemmistolaiseen ajatteluun. Liikkeelle oli ominaista “aitouden” etsiminen kehitysmaista ja länsimaisten kehitysmallien sekä kulutusorientoituneen yhteiskunnan kritiikki. Liikkeelle oli keskeistä myös vuonna 1974 YK:ssa hyväksytyn Uuden kansainvälisen talousjärjestelmän (UKTJ) edistäminen. UKTJ:n ajatuksista poimittiin erityisesti tavoite nostaa kehitysmaiden vientituotteiden jalostusastetta. 1980-luvun lopulta lähtien markkinasuuntautuneen kehitysmaakaupan diskurssi on alkanut korvata vaihtoehtodiskurssia. Afrikan Tähti -hankkeessa markkinasuuntautuneisuus oli vielä kehitysmaakauppaliikettä korostuneemmalla tavalla toimintaa leimaavaa ja suuntaus jatkui ja vahvistui Reilun kaupan merkkijärjestelmän myötä. Markkinasuuntautuneen diskurssin kasvun trendiä monimutkaistaa kuitenkin kehitysmaakauppaliikkeen sisäinen moniäänisyys. Turun kehitysmaakaupassa kauppa- ja kulutuskriittisyys kasvaa yleisen trendin vastaisesti 1990-luvun lopulla. Markkinaorientaation kasvu on merkinnyt, että Reilun kaupan merkkijärjestelmä on pystynyt käytännössä tekemään paljon kehitysmaakauppaliikettä enemmän mitattuna myytyjen tuotteiden määrällä. Toisaalta konventionaalisten markkinoiden sisällä toimivan merkkijärjestelmän toimintavapaus on rajoitetumpi, kun taas kehitysmaakauppaliike pystyy edelleen riippumattomana toimijana esittämään radikaaliakin kritiikkiä.