Browsing by Subject "rekisteri"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Vepsäläinen, Lassi (Helsingin yliopisto, 2018)
    4chan on täysin anonyymi kuvafoorumi, joka on herättänyt huomiota valtamediassa mm. poliittisesta epäkorrektiudestaan. Täysi anonymiteetti on internetissä harvinaista, ja psykologiassa ilmiön on todettu vaikuttavan ihmisiin eri tavoin. Sivuston pääkieli on englanti ja käyttäjäkunta on melko kansainvälinen. Kielenkäyttö sivustolla tuntuu eroavan muusta internetistä, ja vaikka sosiaalisen median suurimmat alustat (esim. Twitter, Facebook) ovat herättäneet tutkijoiden huomion, on täysin anonyymin kielen tutkimus jäänyt vähemmälle. Tutkimukseni pyrkii selvittämään, onko englannin kielen anonyymissä verkkorekisterissä eroa ei-anonyymiin verkkorekisteriin verrattuna. Tutkimusta voi pitää pilottitutkimuksena, sillä vastaavaa menetelmää ei ole aiemmin sovellettu täysin anonyymiin aineistoon. Tutkimusta varten koottiin 4chanin eri foorumeilta n. 8 miljoonaa sanaa käsittävä korpus. Korpukseen merkittiin 62 eri kielenpiirrettä MAT-tietokoneohjelmalla. Multidimensionaalinen analyysi on Douglas Biberin kehittämä menetelmä, jossa hyödynnetään faktorianalyysiä ja korpuksesta kerättyä tietoa sanojen esiintyvyystaajuuksista. Metodi on sekä määrällinen että laadullinen. Ensin teksteistä lasketaan eri kielenpiirteiden esiintymistaajuudet, jotka normalisoidaan. Faktorianalyysiä soveltamalla kielenpiirteiden varianssia voidaan kuvata paljon alkuperäistä pienemmällä joukolla. Faktorianalyysi perustuu olettamukseen, että muuttujajoukon varianssin taustalla on piileviä muuttujia, joita kutsutaan faktoreiksi. Kielenpiirteiden yhteisesiintyvyyden ja komplementaarisen esiintyvyyden taajuuksien tulkinnan jälkeen ulottuvuudet nimetään. Tarkemmin kuvailtuna faktorianalyysiin syötetään kussakin tekstissä esiintyvien kielenpiirteiden esiintymistaajuudet, minkä jälkeen faktorianalyysi tuottaa faktorirakenteita. Lopputuloksena saadaan noin 10-20 muuttujan klustereita, jotka kuvaavat (teoriassa) kielen kommunikatiivista funktiota. Multidimensionaalisessa analyysissä jokaiselle tekstille lasketaan pisteet ulottuvuuksien kielenpiirteiden taajuuksien mukaan. Faktorianalyysin tuloksien perusteella päädyin tutkimaan viittä faktoria. Nämä ulottuvuudet kuvaavat 4chanin sisäistä rekisterivariaatiota. Nämä ovat (1) abstrakti tiedon esittäminen (Abstract Presentation of Information), (2) yleinen epämuodollinen kerronta vs. kuvaileva diskurssi (General Informal Narrative vs. Descriptive Discourse), (3) lukijaan kohdistuva taivuttelu vs. informaatiosisältöinen diskurssi (Addressee Oriented Persuasion vs. Informational Discourse), (4) yksinkertaiset mielipiteet (Simple Statements of Opinion) ja (5) lukijaan kohdistuvat väittämät (Addressee Oriented Statements). Tutkielmani keskittyy vertailemaan tuloksia aikaisempiin tutkimuksiin, sillä 4chanin sisäisen variaation tutkiminen on vaikeampaa nykyisellä aineistolla. Aineiston keruu sivustolta on haastavaa, sillä sivusto ei arkistoi vanhoja viestejä. Tästä johtuen sivustolta on vaikeaa kerätä tasapuolisesti eri foorumeita kuvastavaa aineistoa lyhyessä ajassa. Tuloksien voidaan katsoa korreloivan jossain määrin Douglas Biberin universaalien ulottuvuuksien kanssa, mutta ne ovat myös uniikkeja verrattuna muihin tutkimuksiin. Tämän tutkimuksen tulosten voidaan katsoa kuvastavan yksityiskohtaisempia variaation ilmiöitä kuin tutkimusten, joissa aineisto koostuu eri rekistereistä kerätyistä teksteistä.
  • Liimatta, Aatu (Helsingfors universitet, 2016)
    Internetin kielen tutkimus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina, mutta internetgenret ovat silti edelleen laajalti tutkimattomia. Vaikka sosiaalisen median alustat kuten Twitter ja Facebook ovat saaneet jonkin verran huomiota, monet sivustot ja näkökulmat ovat vielä käymättä läpi. Tutkin pro gradussani Redditin sisäistä rekisterivaihtelua käyttämällä Douglas Biberin kehittämää multidimensionaalista menetelmää. Tavoitteenani on arvioida Biberin menetelmän soveltuvuutta Redditin rekisteritutkimuksen välineenä ja selvittää, millaisia rekisterivaihtelun ulottuvuuksia Redditissä on. Rekisterillä tarkoitetaan Biberin määritelmän mukaisesti tilanteen vaatimusten perusteella valittua kielen varieteettia. Tilanteen vaatimuksiin sisältyvät mm. tekstin tarkoitus, vuorovaikutteisuus, olosuhteet tai osanottajien välinen suhde. Douglas Biberin multidimensionaalinen menetelmä on määrällis-laadullinen tapa tutkia tekstikorpuksen sisällä tekstien välillä esiintyvää rekisterivaihtelua. Kustakin tekstistä lasketaan esiintymistaajuudet suurelle määrälle kielenpiirteitä. Tämän jälkeen tilastollisia menetelmiä (tarkemmin sanottuna faktorianalyysiä) käyttämällä löydetään piirteitä, joiden taajuudet kasvavat ja pienenevät yhdessä. Tällaisilla yhteen kuuluvilla piirteillä tulkitaan olevan yhteinen kommunikatiivinen funktio eli kommunikatiivinen syy, jonka vuoksi niillä on tapana esiintyä yhdessä, ja niiden määrässä havaittavien muutosten katsotaan ilmentävän tekstien erilaista sijoittumista piirreryhmien taustalla olevilla rekisteriulottuvuuksilla. Näin löydetyt rekisteriulottuvuudet nimetään lopuksi niiden kommunikatiivisten funktioiden mukaan. Reddit on pääasiassa englanninkielinen sosiaalisen median sivusto, joka koostuu tuhansista niin kutsutuista subredditeistä. Kuka tahansa voi perustaa uuden subredditin, joten Redditin subredditit käsittelevät kaikkia kuviteltavissa olevia aiheita ja teemoja eri näkökulmista. Käsittelen tutkimuksessani 37 subredditiä, joista keräsin itse kirjoittamallani tietokoneohjelmalla automaattisesti viestejä ja niiden kommentit yhden kuukauden aikana kesäkuussa 2015. Keräämäni aineisto sisältää 34 402 viestiä kommentteineen. Pääasiassa keskityin kuitenkin viesteihin, joiden kokonaissanamäärä oli 400 tai suurempi. Tällaisia viestejä aineistossani on 10 594 kappaletta, ja niiden yhteissanamäärä on lähes 17,5 miljoonaa sanaa. Tutkimukseni perusteella tutkimissani subredditeissä on kolme yleistä rekisteriulottuvuutta, joilla viestit liikkuvat: “henkilöfokus tai faktuaalinen fokus”, “informatiivinen tai osallistuva tyyli” ja “nykyhetken abstrakti tai menneen ajan narratiivinen fokus”. Näistä ainakin toinen ja kolmas ulottuvuus vastaavat hyvin Douglas Biberin myöhemmin esittämiä universaaleja rekisteriulottuvuuksia. Multidimensionaalinen menetelmä soveltuu Redditin (ja siten mahdollisesti muunkin sosiaalisen median) rekisteritutkimuksen välineeksi, mutta hienojakoisempi rekisterivaihtelun tarkastelu vaatinee menetelmän edelleen kehittelyä, sillä esimerkiksi yksittäisiä kommentteja tarkastellessa tekstin lyhyys tekee normalisoiduista taajuuksista nopeasti merkityksettömiä.
  • Suutari, Pasi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Pro gradu- tutkielmassani käsittelen Espanjan kahden enemmistöpuoleen: Espanjan työväen puolueen (esp. Partido Socialista Obrero español lyh. PSOE) sekä Espanjan kansan puolueen (esp. Partido Popular lyh. PP) maahanmuuttopolitiikkaan liittyvän julkisuuskuvan rakentumista. Maahanmuutto ei ole vain sosiaalinen ilmiö, vaan polisoitunutkin ilmiö, joka aktivoituu maailmassa vallitsevan poliittisen ja taloudellisen tilanteen mukaan. Tutkielmassani pyrin selvittämään, millaisen julkisuuskuvan sekä PSOE- puolue että PP-puolue antavat ja miten ne rakentavat sitä kielen keinoin käsitellessään maahanmuuttoa. Tutkimuksessani hyödynnän kahta teoreettista viitekehystä. Näkemys kielenkäytöstä pohjautuu kriittiseen diskurssianalyysiin (CDA). Näkemys kielestä seuraa M.A.K. Hallidayn kehittelemää systeemis-funktionaalista kielioppia (SFL). Tutkimusmateriaalin analysoimiseen seká ilmausten merkitysten avamiseen lukijalle käytän lingvistisinä työvälineinä myös mm. modaalisuus,- nominaalisuus,- nimeämis-ja persoonattomuuskäsitteitä sekä rekisterianalyysia, joka on osa systeemis-funktionaalista kielioppia. Systeemis-funktionaalisen kieliopin mukaan kielessä on kolme pääfunktiota: ideationaalinen funktio, interpersoonainen funktio ja tekstuaalinen funktio. Tutkimuksessa käytän kahta ensimmäistä funktiota. Tutkin ideationaalista funktiota analysoimalla mm. sanaston, verbien prosessityyppien, nominaalisuus- ja persoonattomuukäsitteiden avulla PSOE- puolueen sekä PP- puolueen rooleja ja toimintaa. Interpersoonaista funktiota tarkastelen vallan ja sitoutuneisuuden näkökulmasta.Vallan ja sitoutuneisuuden tutkimiseen käytän mm. modaalisuus,- nimeämis- ja nominaalisuuskäsitteitä. Aineistoni koostuu sekä PSOE- puolueen että PP- puolueen kevään 2019 parlamenttivaaliohjelmista, joissa ne esittelevät oman maahanmuuttopoliikkansa ja poliittikkavaihtoehtonsa lukijalle. Puolueiden julkisuuskuvat muodostuvat melko samanlaisten kielellisten keinojen seurauksena sekä suhteet muihin rakentuvat melko etäisiksi huolimatta siitä,että puolueet yrittävät rakentaa läheisempää kuvaa itsestänsä. PSOE- puolue rakentaa julkisuuskuvaa hallituspuolueena, vaaliehdokkaana ja asiantuntijana, kun PP-puolue esiintyy vaaliehdokkaana ja poliittisen pääävastustajansa kritisoijana. Molempien puoluieden puheenaiheiden painotukset heijastelevat niiden poliittisia rooleja. Ne takaavat sekä Espanjan kansalaisten turvallisuuden että maahanmuuttajien turvallisuuden ja poliittisten oikeuksien toteutumisen. Vaaliohjelmat eivät kuitenkaan toimi aidon vuorovaikutuksen välineenä.Vaaliohjelmissaan puolueet rakentavat todellisuutta, jossa niillä on aktiivinen rooli ja ääoikeutetuilla, muilla kansalaisilla sekä maahanmuuttajilla on passiivinen rooli. Vaaliohjelmissa äänestäjät, muut kansalaiset ja maahanmuuttajat pikemminkin näyttäyvät massoina vailla mahdollisuuksia kommentoida vaaliohjelmia ja vaikuttaa tilanteeseensa.
  • Kärkkäinen, Päivi (1984)
  • Suominen, Samuli (Helsingfors universitet, 2007)
    Tutkielmassa tarkastellaan jalkapallokieltä erikoiskielenä tyylintutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusaineistoksi on valittu kuusi noin 2000 sanan pituista otosta erilaisista jalkapalloa käsittelevistä teksteistä, joista kolme on kirjoitettu suomeksi ja kolme englanniksi. Työssä pyritään selvittämään, mitä eroa yleiskieltä lähestyvillä ja erikoiskieliksi katsottavilla jalkapalloteksteillä on ja kuinka jalkapallokieli erikoiskielenä vertautuu muihin erikoiskieliin. Tutkimukseen sisältyy lisäksi tutkittuja tekstejä koskeva kyselyosio. Lopuksi pohditaan sitä, mitä merkitystä saadulla tiedolla on kääntämiselle. Käytetty tutkimustapa on luonteeltaan melko kvantitatiivinen, ja se pohjautuu pitkälti käsityksiin hyvästä luettavuudesta. Ensin teksteistä lasketaan keskimääräinen lausepituus, eri sanaluokkien frekvenssejä sekä aktiivi- ja passiivimuodossa olevien verbien suhde. Tämän jälkeen pohditaan, mitä merkitystä tuloksilla voisi olla tekstien tyylille ja luettavuudelle. Tekstit annetaan vielä luettaviksi koehenkilöille, jotka vastaavat tekstit luettuaan tyyliä ja luettavuutta koskevaan kyselyyn. Lopulta kyselyn tuloksia verrataan tyylianalyysin avulla saatuihin tuloksiin. Analysoiduista teksteistä saadut tulokset eivät vastaa aiemmin erikoiskielistä saatuja tuloksia, eikä jalkapallon erikoiskielestä synny kiistatonta kokonaiskuvaa. Substantiivien määrä etenkin suomenkielisissä jalkapalloteksteissä on niin suuri, että se vaikuttaa tekstien luettavuuteen ja tyyliin. Teksteissä käytetyt virkkeet eivät toisaalta ole kovin pitkiä tai monimutkaisia, mikä yhdistää jalkapallokieltä ja muissa urheilulajeissa käytettyä kieltä. Englanninkielisissä teksteissä käytetään enemmän adjektiiveja ja anaforista viittausta kuin suomenkielisissä, mikä on huomionarvoista käännöksissä, koska suomalaisilla kirjoittajilla vaikuttaisi analysoitujen tekstien perusteella todellakin olevan taipumusta substantiivien liialliseen käyttöön. Kyselystä saadut tulokset eivät vastaa frekvenssianalyyseistä saatuja tuloksia, ja kysely paljastaa myös sen, ettei lukunopeus ole aina luotettava luettavuuden mittari. Jos aihetta tutkittaisiin lisää, olisi tutkimusaineiston syytä olla laajempi, jotta saataisiin kouriintuntuvampia tuloksia. Mikäli tutkitaan myös tekstien luettavuutta, on syytä ottaa huomioon, ettei lukunopeuden mittaaminen ole välttämättä luotettava menetelmä luettavuuden toteamiseksi.
  • Luukka, Venla (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmassa tarkastellaan suomi toisena kielenä -opettajien opetuspuheen rekisterin valintaa sekä erilaisten rekisterien opettamista keskittyen erityisesti puhekielen asemaan S2-opetuksessa. Tulokset paneutuvat myös siihen, miksi opettajat valitsevat käyttää tiettyä rekisteriä opetuksessaan. Tutkimuk-sessa on käytetty rekistereissä jakolinjaa kirjakieli – yleispuhekieli – (alueellinen) puhekieli. Hypo-teesini oli, että puhekieli ei ole yhtä vahvasti edustettuna S2-luokissa kuin kirjakieli. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisenä kyselytutkimuksena, joka jaettiin S2-opettajien sähköpostilis-talle sekä facebook-ryhmään. Kyselyyn vastasi 132 opettajaa, jotka opettavat ympäri Suomea ja eri koulutusasteilla, muutama myös ulkomailla. Eniten opettajia on pääkaupunkiseudulta, ja suuri osa vastaajista opettaa kotoutumiskoulutuksessa. Huomattava enemmistö opettajista opettaa aikuisia op-pijoita. Kyselytutkimuksen kaikki pakolliset kysymykset ikä-kysymystä lukuun ottamatta olivat mo-nivalintakysymyksiä, mutta laadullista aineistoa tutkimukseen saatiin jokaisen kysymyksen jälkeen olleista vapaaehtoisista avoimista kentistä, joihin vastaajat kirjoittivat ahkerasti tarkennuksia ja kommentteja. Tutkimustulokset ovat hypoteesini mukaiset: puhekieli on kirjakielelle alisteinen S2-opetuksessa. Sen käyttöä harkitaan enemmän kuin kirjakielisen rekisterin käyttöä. Tuloksista kuitenkin ilmenee myös se, että rekisterin valinta on hyvin yksilöllistä: samalla murrealueella tai saman tasoisia oppijoita opettavat ovat valinneet hyvin erilaisia lähtökohtia opetukselleen. Opettajien pääasiallinen opetuspu-heen rekisteri on tutkimustulosten mukaan yleispuhekieli, joka tässä tutkimuksessa oli määritelty normitetuksi eli ”siistityksi” puhekielen muodoksi. Aluepuhekieltä käyttää pääasiallisena opetuspu-heen rekisterinään vain muutama kyselyyn vastannut opettaja, kirjakielistä rekisteriäkin vain vajaa kymmenen prosenttia vastaajista. Syiksi kirjakielisen rekisterin valintaan opetuspuheessa vastaajat valitsivat oppimateriaalin paremman saatavuuden sekä sen, että se on oppijoille helpommin ymmärrettävä kielen muoto. Lisäksi vastauk-sissa painotettiin mahdollisuutta jatko-opintoihin sekä sitä, että kirjakieli sopii kaikkiin tilanteisiin. Puhekielen käytön motiiveksi valittiin sen luonnollisuus sekä se, etteivät oppijat osaa sitä tarpeeksi. Muita syitä puhekielen valintaan olivat oppijoiden arjessa ja työelämässä pärjääminen sekä kotoutu-minen. Useat vastaajat sanovat puhekielen passiivisen ymmärtämisen olevan tärkeintä, eivätkä he vaadi puhekielen aktiivista hallitsemista opiskelijoiltaan. Opettajien vastauksissa toistui myös se, että he kokevat kaikki rekisterit tarpeellisiksi.