Browsing by Subject "reliabiliteetti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Ristikangas, Marjo-Riitta (2006)
    Itseään johtava yksilö, pro gradu -tutkielmassa on syvennetty tarkastelemaan olemassa olevia itsensä johtamisen viitekehyksiä ja malleja sekä tutkittu empiirisellä aineistolla itsensä johtamisen mallin soveltuvuutta suomalaisessa kontekstissa. Tunteet, tahto ja motivaatio, uskomukset sekä ajattelu ja sen johtaminen ovat kaikki yksilöpsykologisia termejä, jotka vaikuttavat itsensä johtamisen käsitteen taustalla. Lisäksi tarkastelussa oleva käsite on liittyy läheisesti oppimiseen ja käyttäytymisen muutokseen. Itsensä johtamisen keskeisenä teoreetikkona on Charles Manz, joka on kolme vuosikymmentä kehittänyt itsensä johtamisen malleja amerikkalaisessa yliopistokentässä. Houghton ja Neck ovat Manzin työn seuraajina rakentaneet mallille myös mittarin, jossa kysymykset liittyvät itsensä johtamisen kannalta kolmeen rajattuun osa-alueeseen: käyttäytymispainotteisiin strategioihin, luontaisen palkitsemisen strategioihin sekä rakenteellisen ajattelun strategioihin. Tutkimusaineisto kerättiin kontrolloituna kyselynä ja postikyselynä työllistäviltä hiusalan yrittäjiltä (n=119). Aineisto analysoitiin hyödyntäen pääkomponenttianalyysiä, faktorianalyysiä ja rakenneyhtälömallinnusta. Tutkimuskysymykset painottuivat itsensä johtamisen mallin ja siitä rakennetun suomennetun itsensä johtamisen mittarin (SSLQ) analysointiin: (1) Miten luotettava on suomennettu itsensä johtamisen mittari(SSLQ)? (2) Miten empiirinen aineisto tukee itsensä johtamisen mallia? (3) Miten suomalaiset työllistävät hiusalan yrittäjät johtavat itseään? Mittarin reliabiliteettitarkastelussa verrattiin aineistoa uudistettun itsensä johtamisen mittarilla (RSLQ) tehtyihin luotettavuustesteihin. Suomen- ja englanninkielen semanttisista eroista huolimatta, suomennetun mittarin luotettavuustaso oli (0,53< a <0,85). Myös itsensä johtamisen malliin liittyvän rakenteen osalta validiteettitarkastelu tuki itsensä johtamisen kolmiportaista muotoa, joka käsittää käyttäytymiseen, luontaiseen palkitsemiseen sekä rakenteelliseen ajatteluun liittyvät näkökulmat. Lisäksi tutkimus selvitti itsensä johtamisen tasoa kohderyhmässä. Hiusalan yrittäjät käyttävät itsensä johtamisessa eniten menestyksellisen suorituksen mallintamista, tavoitteenasettamista ja sekä itsensä että työympäristön havainnointia. Vähiten he käyttävät itsensä palkitsemista ja konkreettisia muistuttamiskeinoja.
  • Mattila, H (Kela, 1999)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 48
    Miksi eri tutkimukset tuottavat erilaista ja ristiriitaiseltakin vaikuttavaa tietoa organisaation asiakaspalvelun laadusta? Tässä tutkimuksessa käydään läpi erilaisia tutkimustyyppejä ja pohditaan, miten yksittäisen lomakekyselyn toteuttamistapa vaikuttaa saatuihin tuloksiin. Keskeisellä sijalla on käsitteellinen erottelu asiakkaiden palvelukokemusten selvittämiseen tähtäävän ja organisaation imagoa kartoittavan tutkimustyypin välillä. Tutkimusaineiston pääosa koostuu asiakkaille Kelan toimistoissa vuonna 1997 jaetusta kyselystä ja samana vuonna tehdystä satunnaisesti väestölle suunnatusta postikyselystä.
  • Vartiainen, Liisa (Helsingin yliopisto, 2018)
    Aims. The aim of this Master’s Thesis (Special Education) is to evaluate reliability and validity of the CodyTest in Finland with grade 2–4 children. The CodyTest is designed to identify children who are at risk for mathematical learning difficulties. The test’s reliability and validity has been evaluated in German sample, but not before with Finnish sample. Methods. Fivehundredthirteen children participate the study. Data was collected during years 2016–2017 and that was part of teacher’s training program of Niilo Mäki Instituutti. The teachers used the test with children in their own classes. The data is owned by Niilo Mäki Instituutti, which granted it to be used in this study. The construction of CodyTest was evaluated by confirmatory factor analysis (CFA) and the reliability was evaluated by Cronbach’s alfa. Configural freqvency analysis and Pearson’s correlation was used to assess if the results of CodyTest were stable over seven months. The concurrent validity of CodyTest was evaluated with correlations between CodyTest and other mathematical skills tests. Results. The structural equation model which was found by CFA has a good fit (X^2 (33)=99.427, p<0.001, CFI=0.96, TLI=0.93, RMSEA=0.06). The analysis showed that CodyTest has two latent factors, namely “subitizing and comparing” (α=0.75) and “number sequence and basic arithmetic skills” (α=0.74). The composite test’s reliability was 0.77. The stability of CodyTest’s scores were reliable between seven months, the test-retest correlations were high, and it was possible to identify low performing children both times. The two factor and composite scores were correlating with mathematics skills test total scores. The results in this thesis show that the reliability and validity of CodyTest are good in Finnish sample.
  • Sarkkinen, Tuomas (Helsingin yliopisto, 2018)
    Objectives. Progressive Feedback in Early Childhood Education is a project for development of early childhood education in 12 Finnish municipalities. The data in the project is collected through child observation and staff and manager self-evaluation. The objective of this study was to assess the inter-rater agreement of the project’s observation method. Inter-rater agreement is a common way of assessing the reliability and validity of a method that is based on observational data collection. Methods. This study used paired observation data that was collected through the project. The data consisted of observations conducted by 9 different pairs of observers, generating 411 paired observations in total. The data was coded as quantitative data and quantitative methods were used for the reliability analysis. Cohen’s kappa was used to calculate the level of agreement for the rating system scales and for all the paired observers using the rating system. Cohen’s kappa calculates the level of agreement among raters and accounts for agreement based on chance. Cross-tabulation was used to examine the distribution of agreement and disagreement of the observational data on the rating scales. Results. Based on labels assigned by Landis and Koch (1977) the level of agreement for one rating scale was almost perfect, for two rating scales substantial, for three rating scales moderate and for three rating scales fair. The disagreement was notable on certain scales and there were clear differences between scales and raters. Based on the results and sources the reliability of the observational method should be improved in the future. The improvement should focus on increasing the training of the observers, evaluating the objectives of the observation and calibrating the observation rating scales. Using Cohen’s kappa was not problem-free, so in future research multiple methods should be used to ensure balanced results. Further studies include ways to follow up on the reliability of the project’s observation method and the possibilities of generalizability theory and argument based validity as part of the research on reliability and validity of observation based quality assessment methods.
  • Vehkalahti, Kimmo (2000)
    Tutkimuksen aiheena oli mitta-asteikkojen reliabiliteetti. Reliabiliteetti, joka määritellään todellisen vaihtelun ja kokonaisvaihtelun suhteena, on tärkeä mittaukseen liittyvä ominaisuus. Sen arviointiin vaaditaan kaksi käsitettä: mittausmalli ja mitta-asteikko. Mittausmalli määrittelee mittauksen rakenteen. Mitta-asteikko, joka on havaittujen muuttujien yhdistelmä, edustaa teoreettisten käsitysten reaalisaatiota. Tarkastelun kohteena oli kaksi reliabiliteettimittaa: laajalti sovellettu Cronbachin alfa ja Lauri Tarkkosen kehittämä yleisempi mitta. Molemmat perustuvat samaan reliabiliteetin määritelmään, mutta edellyttävät erilaisia oletuksia. Cronbachin alfa pohjautuu psykometriikan klassiseen tosiarvomalliin, kun taas Tarkkosen mitta on osa yleistä mittauksen mallintamisen viitekehikkoa. Mittoja tarkasteltiin sekä teoreettisesti että laajojen Survo-ohjelmistolla toteutettujen Monte Carlo -simulointikokeiden avulla. Työssä näytetään, että Cronbachin alfa on Tarkkosen mitan rajoitettu erikoistapaus. Simulointikokeiden perusteella Tarkkosen mitan tilastolliset ominaisuudet osoittautuivat hyväksyttäviksi. Sen sijaan tutkimus toi esiin lisänäyttöä Cronbachin alfan sopimattomuudesta reliabiliteettimitaksi. Tutkimuksen tulosten perusteella pitäisi kaikissa sovellustilanteissa käyttää Cronbachin alfan sijasta Tarkkosen reliabiliteettimittaa.
  • Malmila, Mia (2006)
    Tässä pro gradu-tutkielmassa pyrittiin löytämään laskennallisia keinoja, joita voidaan käyttää sairaanhoitajien määrän arvioimiseen ja ennustamiseen. Tutkimusaineisto oli osa-aineisto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) vuonna 2002 kootuista leikkausyksikön ja heräämön aikatallenteista. Aineisto ei sisältänyt potilaiden henkilöllisyystietoja. Henkilökunnan identifiointitiedot muunnettiin kirjainkoodeiksi aineiston käsittelyn alkuvaiheessa. Koodauksessa ei noudatettu helposti tunnistettavaa systematiikkaa. Tietosuojan säilymisen takaamiseksi tutkimuskohteena ollutta leikkausosastoa ei mainita nimeltä. Teoriaosassa kartoitetaan tieteellisen tutkimuksen vaiheet. Osoitetaan tilastotieteen merkitys tutkimusprosessissa. Esitellään sairaanhoitajien määrän laskemista käsitelleitä tutkimuksia. Työaikalakiin perustuvat käsitteet työaika, varallaolo aika, lisätyö, ylityö ja hätätyö määritellään. Vuorotyön termit yövuoro, lepotauko ja vuorokausilepo määritellään. Käsitettä otoskoko tarkastellaan erilaisten laskumenetelmien avulla. Tilastotieteen teorioista esitellään otannan perusmenetelmät, ja valitaan tapahtumaaikojen poimintaan sopiva otantamenetelmä. Määritellään faktorianalyysi. Esitellään menetelmän kehittymistä teoreettisesta tutkimusmenetelmästä empiiristen tutkimusongelmien ratkaisijaksi. Validiteetti määritellään, ja kuvataan reliabiliteettikäsitteen laskennallisia kehitysvaiheita. Määritellään asteikko. Faktorianalyysimallia ja mittausmallia verrataan toisiinsa. Empiirisessä osassa esitellään havaintoaineiston muokkaamisen kulku. Lasketaan tutkimusaineiston otoskoko. Kuvataan otoksen poiminnan vaiheet. Kerrotaan, miten tutkimusaineisto tiivistettiin dataksi. Esitellään, ja luokitellaan muuttujat, sekä tarkastellaan niiden soveltuvuutta faktorianalyysiin. Valitaan faktorianalyysimuuttujat, joita analysoidaan mittausmallin avulla. Mittausmalleiksi saatiin kahden ja seitsemän faktorin mallit. Rakenteelliset validiteetit olivat 0.438 ja 0.844. Sairaanhoitajamäärään vaikuttavia tekijöitä voidaan kartoittaa mittausmallin avulla. Yksiselitteisen sairaanhoitajalukumääräennusteen laatiminen vaatii jatkoanalyysejä ja hallinnollisen aineiston lisäksi muita mittareita. Tärkeimmät lähteet: Cochran W. 1977, Sampling Techniques. Third Edition. John Wiley & Sons: Singapore. Holzinger K. J. & Harman H. H. 1951 [1941], Factor Analysis - A Synthesis of Factorial Methods. Third Impression. The University of Chicago Press: Chicago. Partanen P. 2002, Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja. Opetus- ja tutkimusyksikkö. Kuopion yliopistollinen sairaala. Hoitotieteen laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 99. Kuopion yliopiston painatuskeskus: Kuopio. Haettu 7. 12. 2004 Internet-osoitteesta http://www.uku.fi/vaitokset/2002/isbn_951-781-938-2.pdf. Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, Sosiaali- ja terveyskertomus 2002. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:11. Edita Prima: Helsinki. Tarkkonen L. & Vehkalahti K. 2005, Measurement Errors in Multivariate Measurement Scales. Journal of Multivariate Analysis 96. Pages 172 - 189. Elsevier.
  • Perttola, Juha-Pekka (2006)
    Tutkimuksen tarkoituksena on määritellä, toteuttaa ja dokumentoida ohjelmistopaketti mitta-asteikon yleisen reliabiliteettiestimaattorin eli Tarkkosen rho:n laskemiseen. Toteutuksessa käytetyt ohjelmistotyökalut ovat tilasto-ohjelmisto SAS sekä matemaattisen tekstin kirjoittamiseen ja julkaisuun käytetty LaTeX. SAS2LaTeX yhdistää näiden ohjelmistojen vahvimmat puolet ja mahdollistaa ohjelmistopaketin eli kompendiumin määrittelyn muodossa, jossa Gentleman ja Temple Lang ovat sen esittäneet. Toteutettu reliabiliteettikompendiumi on julkaistu myös tutkielman tekijän ylläpitämällä SAS2LaTeX-verkkosivulla. Reliabiliteetin estimointiin käytetään edelleen erityisesti psykometriikan alueella usein mittaria, jonka on osoitettu toimivan monissa tilanteissa huonosti. Yksi syistä vallitsevalle tilanteelle on, että tilasto-ohjelmistot eivät vielä sisällä laskentamenetelmiä ,joiden voidaan näyttää toimivan paremmin. Tutkimuksessa toteutettu reliabiliteettikompendiumi perustuu Tarkkosen väitöskirjassa esitettyyn yleiseen reliabiliteettiestimaattoriin. Tarkkosen rho:ta on edelleen tutkittu Vehkalahden väitöskirjassa sekä Tarkkosen ja Vehkalahden julkaisuissa. Tutkimuksessa on toteutettu esimerkkejä liittyen Tarkkosen rho:n ja Cronbachin alfa:n ominaisuuksiin, sekä niiden laskennan toteutukseen SAS IML -matriisitulkilla. Myös monet työssä käsitellyistä symbolisista matriiseista on kirjoitettu havainnolliseen muotoon hyödyntäen SAS2LaTeX-järjestelmän ladontaominaisuuksia. Kirjoitettujen esimerkkien valossa voidaan käytettyjen lähteiden lailla todeta, että Cronbachin alfa:n antamat tulokset saattavat johtaa reliabiliteetin määritelmän mielessä järjettömiin tuloksiin. Kirjoittamalla laskennassa käytetyt matriisit auki on pyritty havainnollistamaan, kuinka nämä järjettömät tulokset käytännössä muodostuvat. Toteutetun reliabiliteettikompendiumin käyttö ja sen tuloksena tuottama reliabiliteettiraportti on kuvattu työhön liitettyjen malliohjelmien ja esimerkkitulosteiden avulla. Kompendiumin sisäisen toiminnan kuvaus ja laskennan eteneminen on esitetty tutkielmassa Nassi-Shneiderman -kaaviona. Laskennassa käytetyt SAS-ohjelmat ja -makrot on esitetty työn liitteinä. Työssä on kuvattu myös kaksi vaihtoehtoista tapaa yleisen reliabiliteettilaskennan toteutukseen: SAS IML -moduuli ja SAS-makro. Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan, että Cronbachin alfa kannattaa ajan myötä korvata Tarkkosen rho:lla ja että tutkimuksessa toteutetut ohjelmat helpottavat SAS-ohjelmistoa käyttäviä soveltajia rho:n laskemisessa. Lisäksi toivotaan tieteellisten tulosten julkaisemisen kompendiumeina yleistyvän, sillä tämä takaisi nykyistä helpomman tulosten toistettavuuden.
  • Hietanen, A; Suutama, T; Heikkinen, E; Heikkinen, R-L; Raitasalo, R (Kela, 2001)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 62
    Raportissa esitellään EXCELSA-projektin Suomen esitutkimuksen tuloksia. Tutkimusprojekti kohdistuu vanhenemiseen, terveyteen ja kompetenssiin, ja sitä toteutetaan kymmenen Euroopan maan yhteisenä tutkimushankkeena. Tutkimuksen tarkoitus on lisätä tietoa elämänkulun aikaisista terveyden ja toimintakyvyn muutoksista ja niiden taustalla olevista tekijöistä. Pyrkimyksenä on löytää keinoja, joilla voitaisiin ylläpitää Euroopan eri alueilla ja erilaisissa sosiaalis-taloudellisissa oloissa elävien ikääntyvien henkilöiden autonomiaa ja elämänlaatua. Tutkimusaineistoa kerätään haastattelujen, kyselylomakkeiden sekä erilaisten ruumiinrakenteen ja toimintakyvyn mittausten avulla. Esitutkimuksessa testataan tutkimusasetelman ja -menetelmien toteutettavuutta ja soveltuvuutta.
  • Sillman, Mari (Helsingin yliopisto, 2019)
    Objectives. The factors of early childhood education (ECE) quality and indicators describing them were published by Finnish Education Evaluation Centre (FINEEC) in October 2019. Act on Early Childhood Education and Care (540/2018) obligates organizer to evaluate ECE. Indicators themselves are not assessment tools. The organizers should draw up more detailed criteria for evaluation based on the indicators. In Finnish ECE, previous research has shown a noticeable variation in evaluation practices. Progressive Feedback (PF) is a method for evaluation and development of early childhood education (blogs.helsinki.fi/reunamo/). One of the instruments in PF is a learning environment evaluation form. The objective of this study is first to examine how well does the learning environment evaluation form cover the evaluation of the indicators of process-related quality (FINEEC). Based on the examination the second objective is to create new criteria that covers all the indicators. The third objective is to assess the reliability of the developed learning environment evaluation form. Methods. The method used in the first objectives was theory-based content analysis. Data for the reliability analysis was collected form Vantaa, Kouvola and Sipoo, from groups with two teachers. The data consisted of the evaluations of 42 teachers, 21 pairs. This study used paired evaluation data to evaluate inter-rater reliability with Intraclass correlation coefficient (ICC). Results. The learning environment evaluation form (PF) covered eight indicators well and ten mostly or partly. The evaluation of nine indicators was not covered. Based on Koo & Li (2016) the ICC values of 59.6% of the criteria indicated poor reliability. The ICC values of the remaining 40.4% of the criteria indicated moderate, good or excellent reliability. Based on the results and sources the criteria of the evaluation form should be critically examined and developed. Rather than concrete matters, most of the criteria measure subjective experiences which can be difficult to assess. Criteria measuring more than one thing as well as linguistically complicated criteria had more often ICC values indicating poor reliability. Relatively short answering time might have affected on poor reliability. Based on this study the evaluation of process-related factors and indicators describing them with one evaluation form like this is challenging or impossible. Multimethod evaluation could be a more reliable way.