Browsing by Subject "reseptiotutkimus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Pietilä, Pia (Helsingfors universitet, 2003)
    Tutkielmassa on analysoitu lukijoiden lukukokemuksia ja sitä, millainen kieli koetaan sopivaksi, hauskaksi, vieraaksi ja läheiseksi nuorille ja nuorille aikuisille suunnatussa käännössarjakuvassa. Tutkimusaineistona on ruotsalaisen Martin Kellermanin Rocky-sarjakuva, joka kertoo nuorten aikuisten elämästä Tukholmassa. Sarjakuva on suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille ja se on tyyliltään humoristinen. Tutkimusmenetelminä on käytetty tekstianalyysiä, käännösanalyysiä ja tutkimuskyselyä. Tutkielman teoriaosuudessa on käsitelty globaaleja ja paikallisia käännösstrategioita ja keskitytty erityisesti kolmeen globaaliin käännösstrategiaan: normalisoimiseen, vieraannuttamiseen ja kotouttamiseen. Lähtötekstin analyysissä kuvaillaan sarjakuvan yleistä kielimuotoa ja tyyliä. Analyysissä on perehdytty erityisesti puhekielisyyteen ja kulttuurisidonnaisiin elementteihin. Lähtötekstin analyysi keskittyy pääosin neljään sarjakuvastrippiin, jotka on valittu käännettäväksi aineistoksi. Käännösanalyysissa kuvataan käännösaineistosta tehtyä kolmea suomenkielistä käännöstä. Yksi käännöksistä on tehty normalisoivan käännösstrategian mukaan: se sijoittuu neutraaliin ympäristöön ja sen kieli on neutraalia yleiskieltä. Toinen käännöksistä on tehty vieraannuttavan käännösstrategian mukaan: se sijoittuu Tukholmaan ja kieli on yleispuhekieltä. Kolmas käännös on tehty kotouttavan käännösstrategian mukaan: se sijoittuu Helsinkiin ja kieli on helsinkiläistä puhekieltä. Tutkimuskysely toteutettiin käännöksen laatututkimuksena neljässä suomalaisessa lukiossa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 102 lukiolaista Helsingistä, Iisalmesta, Tampereelta ja Turusta, joista 59 oli tyttöjä ja 43 poikia. Laatutututkimuksessa keskityttiin erityisesti lukiolaisten kokemuksiin hyvästä, hauskasta vieraasta ja omaa puhetyyliä lähellä olevasta käännöksestä. Tutkimuksessa käy ilmi, että maantieteelliset erot vaikuttavat odotettua vähemmän nuorten vastauksiin, mutta sukupuolella on jossain määrin merkitystä käännöksiä arvioitaessa. Kotouttavaa (helsinkiläistä) käännöstä pidettiin ehdottomasti hauskimpana joka paikkakunnalla (74 % kaikista vastanneista) ja sitä pidettiin myös parhaimpana käännöksenä (45,10 % kaikista vastanneista) Iisalmea lukuun ottamatta. Tutkimustulokset osoittavat, että normalisoiva käännös tuntuu nuorille vieraimmalta (43,63 % kaikista vastanneista), vaikka turkulaisista kotouttava käännös tuntui hieman vieraammalta ja iisalmelaisistakin yhtä oudolta kuin normalisoiva käännös. Vieraannuttava käännös oli lähimpänä nuorten omaa puhetyyliä (58,33 % kaikista vastanneista) joka paikkakunnalla. Tutkimustulos puhuu kotouttavan käännöksen puolesta tätä sarjakuvaa käännettäessä, jos kohderyhmän halutaan pysyvän samana. Tutkimustulosta ei kuitenkaan voida pitää yleispätevänä, niin että se koskisi kaikkea sarjakuvakääntämistä.
  • Haapalainen, Maija (Helsingin yliopisto, 2020)
    Kiinnostukseni lastenteatterin tutkimiseen lähtee sekä ammatillisesta taustastani että harrastuneisuudestani. Olen varhaiskasvatuksen opettaja ja teatteri-ilmaisun opettaja. Teatteritieteen opintojeni eri vaiheissa olen pohtinut, millaiset valmiudet lapsella on katsojana olla vastavuoroisen kommunikaation osapuolena teatteriesityksessä. Tutkimuskysymykseni ovat: - Miten alle kouluikäisen kehitystaso vaikuttaa esityksen vastaanottoon? - Miten lastenteatterin ammattilaiset esitystä valmistaessaan ottavat huomioon lasten erityisyyden yleisönä? Tutkimusaineistoni olen kerännyt vuosina 1991 -1993 ja 1999 kolmesta lastenteatteriesityksestä. Tutkimukseni on sukua toimintatutkimukselle. Se on kasvatuksellista ja tilannesidonnaista, tarkastelee yksilöitä sosiaalisten ryhmien jäsenenä ja aihe on itselleni tutkijana henkilökohtaisesti tärkeä. Toiseksi tutkimukseni teatteriesitysten reseptiosta on myös tietyssä hetkessä tapahtuneen ilmiön tapahtumatutkimusta. Tutkimukseni aineistona ovat yleisöhavainnoinnin muistiinpanot, lasten haastattelut ja piirustukset sekä kirjalliset palautteet päiväkotiryhmien ja koululuokkien opettajilta ja lasten vanhemmilta. Aineistona ovat myös lastenteatterin ohjaajien haastattelut: Nukketeatteri Vihreän Omenan Sirppa Sivori-Asp ja työryhmä, Teatteri Hevosenkengän Patrik Drake ja Unga Teaternin Marjaana Castren. Kirjallisina lähteinä käytän lastenteatterin tutkimuksia, teatterin reseption tutkimuksia sekä lapsen kognitiivista, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä käsitteleviä tutkimusjulkaisuja. Pääluvussa kaksi tuon esille lapsen vaiheittaista kehitystä ajattelun, kielen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tutkimuksista. Tämä toimii vertailupohjana lastenteatteriesitysten reseption tutkimiselle tarkastellessani 3-7- vuotiaiden reagointia ja esitystapahtuman jälkeisiä käsityksiä nähdystä ja koetusta. Näistä tuloksista voin päätellä, miten eri ikäryhmien lapsikatsojat näkevät, kokevat ja ymmärtävät esityksen ja millä tasolla he pystyvät vastavuoroiseen teatterilliseen kommunikaatioon. Lastenteatterin ammattilaisilla on kokemusta esitysten valmistamisesta eri ikäisille yleisöryhmille. Haastattelujen aineistosta tuon esille kriteereitä, joita he asettavat omalle työlleen, heidän näkemyksiään yleisönsä antamista haasteista ja kokemuksiaan teatterillisesta vuorovaikutuksesta lapsiyleisön kanssa. Tutkimus osoittaa, että alle kouluikäisille lapsille tulisi tarjota ikätasoon sovitettu ja dramatisoitu näytelmä. Pienille lapsille soveltuu esitys, jossa on lapsen kokemuspiiriin liittyviä asioita. Lapsen ajattelu perustuu havainnolliskuvallisiin, tosiasiallisiin yhteyksiin ja hän ymmärtää syy - seuraussuhteita näkyvien elementtien avulla. Esityksessä puhuttu kieli ei saisi olla liian abstraktia, repliikit tulisi sitoa visuaalisiin objekteihin. Esityksen näyttämökuvan, äänimaailman ja valaistuksen tehokeinojen tulisi myötäillä katsojien toleranssia. Esitys ei saa olla liian pelottava, lapsen täytyy kokea olonsa turvalliseksi. Lastenteatterin ammattilaisilla on vakava vastuu lasten kohtaamisessa, positiivisen ilmapiirin ja luottamuksellisen vastavuoroisen kommunikaation luomisessa. Näyttelijän ammatillinen osaaminen ja yleisöryhmän ikätason mukainen ilmaisun säätely on tärkeää, jotta lapselle jäisi esityksestä myönteinen kokemus ja hyvän olon tunne.
  • Wirtanen, Eveliina (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmani aihe on käännösromaanin vastaanotto: tutkin Riikka Pulkkisen Totta-romaanin käännöksen L'armoire des robes oubliées (2012) vastaanottoa ranskankielisissä kirjablogeissa. Pyrin selvittämään, millaisen vastaanoton Pulkkisen romaani, joka nautti suosiota kotimaassaan sai tavallisten ranskalaisten lukijoiden keskuudessa. Aineistoni koostuu 22 ranskankielisestä blogitekstistä, joissa arvioidaan romaanin ranskannosta. Kuka tahansa voi luoda itselleen blogin ja julkaista siellä omia arvostelujaan, joten aineistoni poikkeaa virallisten tahojen julkaisemista kritiikeistä. Kirjaharrastelijoiden kirjoittamat arviot antavat käsityksen siitä, miten lukijat arvioivat käännösromaania sekä millaisiin asioihin he kiinnittävät lukiessa huomiota. Tarkastelen sitä, millaisiin seikkoihin lukijat kiinnittävät huomioita ja millaisia huomioita he tekevät käännösarvioissaan. Lisäksi olen kiinnostunut siitä, miten kääntäjän osallisuus huomioidaan vai huomioidaanko sitä lainkaan. Olen analysoinut kokoamani käännösarvostelut kolmiosaisen luokittelun pohjalta: 1) romaaniin liittyvät seikat, 2) lukukokemuksen herättämät tunnereaktiot sekä 3) blogiyhteisön vaikutus arvosteluun. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, ja tavoitteenani on luonnehtia arvioissa usein esiintyviä ja toistuvia teemoja. Teoreettisenä viitekehyksenä tutkimukselleni käytössäni on reseptiotutkimuksen perinteisiä työkaluja, kuten H.R. Jaussin käsite odotushorisontti, W. Iserin tyhjät kohdat sekä sekä S. Fishin tulkintayhteisö. Lisäksi taustoitan käännöskirjallisuuden kritiikkiä sekä sosiaalisen median merkitystä tämän tutkimuksen kannalta. Haluan tutkielmassani myös selvittää, luetaanko käännöstekstiä ikään kuin alkuperäistä, kuten C. Alvstadin artikkelissa “The translation pact” esitetään. Yksittäisen tapauksen pohjalta ei voida vetää yleistyksiä käännöskirjallisuuden lukemisesta ja arvioinnista, mutta se antaa joitakin suuntaviivoja tavallisten lukijoiden käännöskirjallisuuden lukukokemuksista. Tuloksena voidaan todeta, että lukijoita on hyvin monenlaisia. Samat piirteet ihastuttavat ja vihastuttavat lukijasta riippuen. Lukukokemus on henkilökohtainen prosessi, johon vaikuttaa esimerkiksi se, samastuuko lukija romaanin henkilöhahmoihin tai ovatko tarinan teemat hänelle läheisiä ja tärkeitä. Aineistoni perusteella voidaan todeta, ne vaikuttavat käännösromaanin lukukokemukseen eniten. Lisäksi tutkimukseni perusteella tavalliset lukijat kiinnittävät hyvin vähän huomiota kääntäjän työhön.
  • Lehtonen, Elsa (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkin työssäni sitä, miten noin 11–13-vuotiaat lapset reagoivat kotouttavaa ja vieraannuttavaa käännösstrategiaa noudattaen käännettyyn lastenkirjallisuuteen. Halusin ensinnäkin selvittää, huomaavatko lapset ylipäätään mitään eroa kotouttavien ja vieraannuttavien käännösten välillä. Tutkin myös, kummanlaiset käännökset lukijoiden mielestä olivat helpompia ymmärtää ja kummanlaisista käännöksistä he pitivät enemmän. Halusin myös selvittää, millaiset asiat lasten mielestä vaikuttavat lukukokemuksen sujuvuuteen ja käännöksen ymmärrettävyyteen. Tutkimus on luonteeltaan reseptiotutkimus. Vieraannuttavan käännösstrategian tarkoitus on korostaa lähtötekstin vierautta ja pysytellä käännöksessä mahdollisimman lähellä lähtötekstiä ja -kulttuuria. Kotouttavan käännösstrategian tavoite puolestaan on häivyttää lähtötekstin vieraita piirteitä ja tuoda käännös lähelle kohdekieltä ja -kulttuuria. Valinta kotouttavan ja vieraannuttavan käännösstrategian välillä on erityisen keskeinen lastenkirjallisuutta käännettäessä. Tutkin aihetta 11–13-vuotiaille helsinkiläisille lapsille tehdyn kyselyn avulla. Vastaajia oli 76. Kyselyssä vastaajat lukivat kahdesta noin 500-sanaisesta englanninkielisestä tekstikatkelmasta tekemäni kotouttavat ja vieraannuttavat suomennokset ja vastasivat niitä koskeviin kysymyksiin. Tulosten perusteella lukijat kiinnittivät tekstejä lukiessaan ja arvioidessaan ainakin jonkin verran huomiota käännösstrategiaan liittyviin seikkoihin. Käännösstrategialla oli vaikutusta siihen, miten ymmärrettäviksi tekstit koettiin: kotouttavia käännöksiä pidettiin keskimäärin hieman helpompina ymmärtää kuin vieraannuttavia. Käännösstrategia vaikutti jonkin verran myös siihen, kuinka paljon lukijat pitivät teksteistä. Kotouttavat käännökset olivat suhteessa pidetympiä kuin vieraannuttavat. Vaikka käännösstrategia kyselytulosten perusteella vaikutti sekä tekstien ymmärrettävyyteen että siihen, kuinka paljon lukijat teksteistä pitivät, tulokset viittaavat myös siihen, että käännösstrategialla oli silti vähemmän merkitystä kuin tekstin sisällöllä.