Browsing by Subject "respiratory failure"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Shore, Neal D.; Tammela, Teuvo L.; Massard, Christophe; Bono, P.; Aspegren, John; Mustonen, Mika; Fizazi, Karim (2018)
    Background: ODM-201, a new androgen receptor antagonist for treatment of metastatic castration-resistant prostate cancer (mCRPC), demonstrated antitumour activity and acceptable tolerability in phase 1/2 trials. Objective: To determine the antitumour activity and safety profile of extended treatment with ODM-201 in men with mCRPC. Design, setting, and participants: ARADES and ARAFOR trials with ODM-201 enrolled chemotherapy-naïve and CYP17 inhibitor (CYP17i)-naïve mCRPC patients. Both trials had extended follow-up. Here we report results for chemotherapy-naïve and CYP17i-naïve patients from both trials (data cutoff October 2014 for ARADES and April 2015 for ARAFOR) after extended follow-up. Intervention: A total of 41 chemotherapy-naïve and CYP17i-naïve patients received oral ODM-201 twice daily (total daily dose of 1200, 1400 or 1800 mg). Outcome measurements and statistical analysis: Antitumour activity was assessed in terms of prostate-specific antigen (PSA) declines and PSA/radiographic progression. Safety was assessed until disease progression and/or drug discontinuation due to any intolerable adverse event (AE). Results and limitations: ODM-201 safety data after a median treatment time of 13.5 mo (95% confidence interval [CI] 9.7–15.6, interquartile range [IQR] 7.5–22.0) were similar to those reported in the main ARADES and ARAFOR trials. The overall AE incidence was 80.5% (n = 33/41), with 58.5% (n = 24/41) of patients experiencing only grade 1–2 AEs. The most common AEs were fatigue, back pain, diarrhoea, nausea, and pain in extremity. The median times to PSA and radiological progression were 12.4 mo (95% CI 6.3–18.2, IQR 5.5–22.0) and 15.3 mo (95% CI 9.5–not reached [NR], IQR 6.3–NR), respectively. Conclusions: Extended treatment with ODM-201 (1200–1800 mg/d) was well tolerated, with no new safety concerns, and provided evidence of sustained antitumour activity in chemotherapy-naïve and CYP17i-naïve patients with mCRPC. Patient summary: Prolonged treatment with high doses of ODM-201 was well tolerated and provided long-lasting disease control in patients with mCRPC. ODM-201 represents a therapeutic treatment option for mCRPC. The ARAFOR trial (including the follow-up stage) and the follow-up component of the ARADES trial are registered with ClinicalTrials.gov as trial numbers NCT01784757 and NCT01429064. Extended treatment with ODM-201 was well tolerated and provided long-lasting disease control in chemotherapy- naïve and CYP17 inhibitor-naïve patients with metastatic castration-resistant prostate cancer (mCRPC). ODM-201 may represent an additional effective treatment option for mCRPC. © 2017 European Association of Urology
  • Ahrapalo, Lotta (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen kautta tarkastella vastasyntyneiden hengitysvaikeuksien non-invasiiviseen hoitoon liittyvää tutkimusnäyttöä. Suomessa syntyy vuosittain noin 50 000 lasta, joista 5-6 % ennenaikaisena. Täysiaikaisten ja keskosten tavallisimpia sairaalahoitoon johtavia syitä ovat hengitysvaikeudet, kuten keskosen hengitysvaikeusoireyhtymä tai täysiaikaisen ohimenevä hengitysvajaus. Hengitysvajaus johtuu keskosella keuhkojen ja hengityskeskuksen epäkypsyydestä ja täysiaikaisella syynä on usein keuhkonesteen hidas poistuminen. Hengitystä voidaan tukea joko invasiivisesti hengityskoneen avulla tai non-invasiivisin keinoin. Tämän katsauksen kannalta keskeisimpiä non-invasiivisia hengitystukimuotoja ovat nasaalinen ylipainetuki, nasaaliventilaattori ja korkeavirtausviikset. Hengityskonehoito on tehokas tapa avustaa hengitystä, mutta siihen liittyy vakavia haittoja, kuten hengitysteiden vaurioituminen, sepsis ja krooniset keuhkomuutokset. Nykysuositukset ohjaavat valitsemaan ensisijaisesti non-invasiivinen hengitystukimuodon, mikäli vastasyntyneen oma hengitys on riittävää. Non-invasiivisen tuen avulla voidaan lyhentää hengityskonehoidon kestoa käyttämällä sitä apuna koneesta vieroittumisessa tai tiettyjen potilaiden kohdalla konehoito pystytään välttämään kokonaan. Tutkimuksissa pyritään määrittämään ne potilaat, jotka kustakin hoitomuodosta hyötyvät. Tämän katsauksen tutkimukset osoittavat ylipaineen helpottavan ennenaikaisen vieroittumista hengityskonehoidosta pelkkää lisähappea paremmin. Nasaaliventilaattori vaikuttaa ylipainetta tehokkaammalta ja korkeavirtausviikset yhtä tehokkaalta hoidolta kuin ylipaine estämään hengityskoneeseen joutumista uudelleen. Keskosen hengitysvaikeusoireyhtymän ensilinjan hoidossa vastasyntyneisyyskaudella nasaaliventilaattori vaikutti ylipainetta tehokkaammalta, kun taas korkeavirtausviikset johtivat useammin hoidon epäonnistumiseen. Korkeavirtausviikset vaikuttivat soveltuvan parhaiten 30 raskausviikon jälkeen syntyneille, joiden lisähapentarve oli enintään 30 %. (194 sanaa)