Browsing by Subject "retorinen sosiaalipsykologia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Holopainen, Sonja (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielman aiheena on selvittää, millaiseksi työntekijöiden kehittämisideoiden esittäminen ja taustatekijöiden koettu suhde määrittyy haastateltavien kommentoidessa kyseistä suhdetta kuvaavia asenneväittämiä. Tarkastelun kohteena ovat työntekijöiden argumentaatiossa rakentuvat asenteet. Kehittämisideoiden esittäminen määrittyy aiempaan tutkimuskirjallisuuteen pohjautuen tässä tutkielmassa osaksi muutosorientoituneen organisaatiokansalaisuuskäyttäytymisen (change-oriented organizational citizenship behavior), eli CO-OCB:n, käsitettä. Taustatekijöillä viitataan haastateltaville esitettyihin tutkimuskirjallisuudesta nostettuihin tekijöihin, joiden voidaan mahdollisesti nähdä vaikuttavan kehittämisideoiden esittämiseen. Työntekijöiden argumentaatiossa rakentuvia asenteita tarkastellaan laadullisen asennetutkimuksen teoreettis-metodologisesta lähestymistavasta käsin. Laadullinen asennetutkimus on lähestymistavaltaan konstruktivistinen ja pohjaa retoriseen sosiaalipsykologiaan, jolloin asenteita tutkittaessa otetaan huomioon argumentaation sosiaalisesti rakentunut luonne. Laadullisessa asennetutkimuksessa asenteen käsite nähdään relationistisesta lähestymistavasta käsin, eli asenne käsitetään argumentaatiossa rakentuvaksi ilmiöksi. Puheessa esiintyvää argumentaatiota tutkimalla saadaan uutta tietoa kehittämisideoiden esittämisestä sosiaalisena ilmiönä. Tutkimuksen aineisto koostui julkisen alan organisaatiossa toteutetusta kahdeksasta yksilöhaastattelusta, joihin rekrytoitiin osallistujia yhden toimialan asiantuntijatehtävissä toimivista työntekijöistä. Haastattelut toteutettiin keväällä 2016. Puolistrukturoiduissa haastatteluissa käytettiin kuutta asenneväittämää, joihin pyydettiin kommentointia. Kussakin asenneväittämässä haastateltaville tarjottiin valmiina yksittäinen kehittämisideoiden esittämiseen väitetysti vaikuttava taustatekijä, kuten esimerkiksi esimiehen tuki. Haastateltavat ottivat puheessaan kantaa esitettyihin väittämiin ja tarkentaviin kysymyksiin. Tutkimustuloksissa nousi esiin kymmenen eri asennetta liittyen kehittämisideoiden esittämiseen ja taustatekijöihin. Asenteet muodostettiin aineistosta esiin nousseista kannanottojen ja perusteluiden luokitteluista. Työntekijöiden asennoituminen kehittämisideoiden esittämisen ja taustatekijöiden koettuun suhteeseen näyttäytyi monipuolisena ja olevan sosiaalisesta ja kulttuurisesta kontekstista riippuvaa. Koettu taustatekijöiden ja työntekijöiden kehittämisideoiden suhde ei näyttäytynyt yksiselitteisenä. Kehittämisideoiden esittämiseen asennoiduttiin puheessa ryhmätoimintana sekä muutoksen välineenä. Jatkotutkimuksissa CO-OCB:ta tulisi tutkia huomioiden käyttäytymisen sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti sekä erityisesti sosiaalisen identiteetin tutkimusnäkökulma. Lisäksi tärkeää on huomioida muuttujien monimutkaiset vuorovaikutussuhteet ja yhteyttä välittävät tekijät. Organisaatiot voivat pyrkiä tukemaan työntekijöiden kehittämisideoiden esittämistä usealla eri tavalla.
  • Korhonen, Jonna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmassa tarkastellaan sosiaalitieteiden maisteriopiskelijoiden kuvauksia heidän opintojen aikaisesta urasuunnittelustaan. Työmarkkinoiden epävarmuuden ja työn muutoksen vuoksi erityisesti generalistialojen opiskelijoiden on aiemmin todettu olevan hankalaa suunnitella omaa uraansa. Tutkielman tavoitteena on tarkastella sitä, miten opiskelijat pyrkivät puheessaan vastaamaan heihin kohdistuviin urasuunnittelun odotuksiin ja millaisia kuvauksia urasuunnittelulle ja toimijuudelle urasuunnittelun kontekstissa rakentuu. Tutkielman teoreettis-metodologinen lähestymistapa on laadullinen asennetutkimus, minkä lisäksi tutkielma nojaa relationaaliseen ja retoriseen sosiaalipsykologiaan sekä sosiaaliseen konstruktionismiin. Aineisto koostuu yhdeksän yhteiskuntapolitiikan ja sosiologian opiskelijan haastatteluista. Opiskelijoiden puhetta tarkastellaan itse-esityksinä ja teoreettisinä analyysikäsitteinä hyödynnetään lisäksi tulkintarepertuaarin ja toimijuuden käsitteitä. Analyysin perusteella todetaan, että urasuunnittelu rakentuu opiskelijoiden puheessa monitulkintaisena ilmiönä. Lisäksi todetaan, että kaikki opiskelijat hyödyntävät omaa urasuunnitteluaan arvottavassa puheessa sekä ilmaisullisen individualismin että utilitaristisen individualismin tulkintarepertuaaria. Näistä ensimmäisessä korostuvat tehtyjen valintojen kohdalla kiinnostusten seuraaminen ja itsen toteuttaminen, kun taas jälkimmäisessä painotetaan valintojen kautta saatuja hyötyjä suhteessa omiin tavoitteisiin ja tulevaan uraan. Haastateltavien toimijuus rakentuu aineistossa edelleen erilaisena sen mukaan kumpaa tulkintarepertuaaria he ensisijaisesti hyödyntävät omien valintojensa kuvauksessa sekä riippuen siitä kuvaavatko he valintojensa kautta voivansa profiloitua jonkin tietyn aihepiirin osaajina. Erilaisia aineistosta tunnistettuja toimijuustyyppejä ovat tavoiteorientoitunut toimijuus, toimijuus geneerisen osaamisen hankkimisena, toimijuus itsen toteuttamisena ja toimijuus osaamisen tunnistamisena. Opiskelijoihin kohdistuva odotus omaa uraa ohjaavien valintojen aktiivisesta tekemisestä opintojen aikana merkityksellistyi aineistossa ensisijaisesti utilitaristisena uran optimointiin tähtäävänä tavoiteorientoituneena toimijuutena. Muuttuvien työmarkkinoiden ja yksilöityvien urapolkujen kontekstissa voi olla, että juuri konkreettisten valintojen kautta työllistyvyyden optimointiin tähtäävä urasuunnittelu koetaan vaikeana. Sen sijaan oman osaamisen tunnistamisena rakentunut toimijuus näyttää aineiston valossa linkittyvän joustavuuteen uraa koskevia valintoja tehdessä. Tässä toimijuustyypissä korostuvat erilaisten valintojen kautta saatujen hyötyjen ja osaamisen monipuolinen ja jatkuva reflektointi sekä kyky sanoittaa omaa osaamista tarvittaessa eri tavoin ja tilannesidonnaisesti.
  • Järvinen, Katriina (2004)
    My research subject was how parents view the relation between knowledge and common sense when raising children. I studied the subject from the point of view of rhetorical social psychology. The study was based on the dilemmatic nature of thinking, which means that a person often ends up talking against one of his values while defending another. I was interested in if the parents under my study experienced a conflict between knowledge and common sense and how a possible dilemma was dealt with in argumentation. In the theoretical part I examined discussions considering the concept of common sense and anti-scientific thinking. I also took a look at the history of Finnish upbringing. I made a connection between the resent discussion about the parents high education in relation to the distress of their children and the tradition of viewing scientific knowledge as some kind of a threat to common sense. My empiric source material was the interviews of 21 parents living in the capital area. In the interviews I used the method of qualitative attitude research. The parents were commenting on seven different sentences with claims, which were formed using research literature and views that have appeared in public discussion. The subject of the analysis was the argumentative speech produced by the interviewees. In the analysis I focused mainly on the processes of arguments and on how the dilemmatic nature of the thoughts provoked by the claims was dealt with. The interviewees were able to consider how their views could be questioned and they used various rhetorical methods in their arguments. A dilemma arose between knowledge and common sense but rhetorical methods led rather to approval of expertise in bringing up of children, than disapproval. Also a picture of the 21st century's sensible bringing up of children was formed, based on the source material. The 'love and limits'-upbringing, as I call it, can be interpreted as a taking of an attitude to the views of previous generations. The underlining of love and respect in relation to the child, that was eminent in the source material, could be interpreted as a counter argument to the discipline and humiliation culture that prevailed until the 1950 -60's and the underlining of limits as a counter argument to the free upbringing of the 60 - 70's. My interviewees considered the balancing of work and family life as the biggest problem of modern parents. My primary sources were the works of Michael Billig (rhetorical social psychology and qualitative attitude research), the works of Kari Vesala and Teemu Rantanen (qualitative attitude research), Benjamin Spock's 'The Common Sense Book Of Baby And Child Care' (the dilemma of knowledge and common sense in bringing up of children) and Janne Kivivuori's book 'Paha tieto' (anti-scientific thinking).
  • Salminen, Antero (Helsingin yliopisto, 2020)
    Innovaatioiden katsotaan tuottavan taloudellista hyötyä ja näitä kohtaan on suuria intressejä. Innovaatioita pyritään edistämään tiede- ja innovaatiopolitiikan toimilla, minkä tarkoituksena on tukea kansantaloutta ja valtion kilpailukykyä. Yliopistoilta odotetaan koulutuksen ja tutkimuksen lisäksi myös entistä enemmän kaupallisten innovaatioiden tuottamista. Tutkielma kytkeytyy osaksi tätä tiede- ja innovaatiopoliittista keskustelua ja hyödyntää yrittäjämäisen yliopiston tai yrittäjyysyliopiston käsitettä tarkastellessaan kahden tapauksen avulla, miten yliopistot vastaavat odotuksiin. Tutkielmassa tarkastellaan kahden tiedepohjaisen Helsinki Challenge -ideakilpailuun (2014-2015 ja 2016-2017) osallistuneiden tiimien esityksiä retorisen sosiaalipsykologian lähestymistavan kautta. Lähestymistapa on laadullinen ja tulkinnallinen ja tarkastelee puhetta toimintana ja painottaen sen strategista luonnetta. Tutkielman aineisto koostuu kahden ideakilpailun järjestämistä pitch-tilaisuuksista, joissa kilpailutiimit esittelivät ratkaisujaan yleisölle. Tutkielman tutkimuskysymyksiä on, minkälaisia argumentteja ja retorisia keinoja tiimit käyttävät Helsinki Challenge -ideakilpailussa. Lisäksi tutkielma kysyy, miten tutkimusta kaupallistetaan retorisesti Helsinki Challenge -ideakilpailussa. Tutkielma tunnistaa esityksien keskeisen rakenteen, joka koostui tiimin esiintyjän tai esiintyjien esittäytymisestä, haasteesta, ratkaisusta ja sen vaikutuksista. Lisäksi esitysten rakenteeseen kuului tiimin jäsenten esittely ja yhteistyökumppanien esittely sekä avoin kutsu osallistua tukemaan tiimiä. Lisäksi tutkielma esittelee kilpailutiimien pääväitteet tiimien haasteista ja niiden ratkaisuista. Esityksistä tarkastellaan tiimien argumentteja, joita tiimien esiintyjät käyttävät esityksissään argumentoidessaan, miksi haaste on merkittävä ja miksi tiimin ratkaisu on hyvä. Tiimien haasteen merkittävyyttä argumentoitiin haasteen vakavuudella tai nykytilan tai -ratkaisujen puutteilla. Tiimien ratkaisuja argumentoitiin esimerkiksi myönteisten ominaisuuksien, kuten toimivuuden tai innovatiivisuuden kautta. Lisäksi tiimit argumentoivat ratkaisuja sekä niiden välittömillä myönteisillä vaikutuksilla ja hyödyillä että laajemmilla vaikutuksilla muun muassa talouteen, inhimilliseen pääomaan ja kestävään kehitykseen. Tutkielma erittelee myös tiimien retorisia keinoja logos, ethos ja pathos -kolmijaon kautta. Miten esiintyjät rakentavat argumenttiaan, esiintyjän uskottavuutta ja asiantuntijuutta sekä pyrkivät herättämään yleisön tunteita. Tutkielmassa tulkitaan, että ratkaisut esitellään erilaisina kaupallisina ja sosiaalisina innovaatioina. Helsinki Challenge ideakilpailun esityksissä tutkimusta kaupallistetaan retorisesti palvelu-, tuote- ja teollisuusinnovaatioina. Kilpailun esityksien pohjalta ideakilpailu hahmottaa hyvin yrittäjämäisen yliopiston tai yrittäjyysyliopiston konseptia ruohonjuuritasolta. Kilpailu tarjoaa verkostoja ja mahdollisuuden ulkoiseen rahoitukseen tiimeille, jotka tuottavat innovaatiota, patentteja, palveluita, tuotteita ja yritystoimintaa. Taas kilpailun järjestäjälle se tarjoaa näkyvyyttä, poikkitieteellistä yhteistyötä sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Tutkielmassa esitellään yhtenä mahdollisena jatkotutkimuksena retorisen tarkastelun soveltamista myös muihin suomalaisiin innovaatio- ja haastekilpailuihin sekä tunnistetaan tarve näitä kilpailuja kokoavalle tarkastelulle.