Browsing by Subject "rikollisuustilanne"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, 2015)
    Katsauksia 4/2015
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, 2016)
    Katsauksia 14/2016
    Vuonna 2015 poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli noin 498 000 rikosta, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sen lisäksi vuonna 2015 kirjattiin noin 321 000 liikennerikkomusta, mikä on suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on 1990-luvun alusta lähtien vähentynyt. Varkausrikoksissa väheneminen on ollut miltei yhtäjaksoista. Petosrikosten ja varsinkin maksukorttipetosten määrä on sitä vastoin lisääntynyt. Ilmi tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi 2010-luvulle saakka. Viime vuosina poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä on vähentynyt selvästi. Väestölle suunnattujen uhritutkimusten perusteella väkivallan määrä on pysynyt pitkään suunnilleen samalla tasolla, kun otetaan huomioon sekä poliisin tietoon tullut että piiloon jäänyt rikollisuus. Rattijuopumusten määrä on vähentynyt noin kolmanneksen 25 vuodessa. Liikennerikkomusten määrä alkoi voimakkaasti kasvaa sen myötä, kun poliisi otti käyttöön 2000-luvulla automaattisen ylinopeuksia mittaavan kameravalvonnan. Liikennerikosten määrä on kuitenkin viime vuosina kääntynyt selvään laskuun. Rikollisuuden määrän ja rakenteen muutoksiin ovat viime vuosikymmeninä vaikuttaneet väestön vanhentuminen, erityisesti tietotekniikan kehityksestä johtuva rikostilaisuuksien lisääntyminen ja muuntuminen, maahanmuutto ja valtioiden välisten rajanylitysten helpottuminen. Rikollisuuden kannalta edelleen merkitystä on muun muassa kaupungistumisella, alkoholin kulutusmäärillä ja kulutustottumuksilla, taloudellisilla suhdanteilla sekä poliisin valvontaresursseilla ja niiden kohdentamisella. Rikosten määrän vähentyminen on heijastunut myös tuomioistuimissa määrättyjen rangaistusten vähentymiseen viimeksi kuluneen 25 vuoden aikana. Ehdottomien vankilarangaistusten määrä on myös vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana, mikä on – vapaudessa suoritettavien seuraamusvaihtojen lisääntymisen ohella – vastaavasti vähentänyt vankilukua. Suurin osa (88 prosenttia) rangaistuksista määrätään oikeudenkäynnin ulkopuolella, rangaistusmääräysmenettelyssä tai rikesakkona. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin vuosikatsaus Rikollisuustilanne 2015 sisältää tietoja tilastoitujen rikosten määrästä ja piiloon jääneestä rikollisuudesta. Täysin uutena jaksona katsauksessa on kyberrikollisuutta koskeva osio. Seuraamusjärjestelmä 2015 sisältää puolestaan tietoja kontrolli- ja seuraamusjärjestelmän toiminnasta. Raporttien sisällöstä on laadittu myös erilliset tiivistelmät. Kaikkiaan 13 kirjoittajaa on osallistunut Rikollisuustilanne 2015 -katsauksen ja kaksi kirjoittajaa Seuraamusjärjestelmä 2015 -katsauksen tekemiseen.
  • Niemi, Hannu; Danielsson, Petri (Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, 2016)
    Katsauksia 15/2016
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, 2017)
    Katsauksia 22/2017
  • Niemi, Hannu (Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspoliitikan instituutti, 2018)
    Katsauksia 29/2018
    Vuonna 2017 poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli noin 456 000 rikosta, mikä on 7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sen lisäksi vuonna 2017 kirjattiin noin 406 000 liikennerikkomusta, mikä on puolestaan viidenneksen enemmän kuin edellisvuonna. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on 1990-luvun alusta lähtien vähentynyt. Eri rikoslajeissa kehitys on ollut kuitenkin eritahtista ja osittain erisuuntaista. Varkausrikoksissa väheneminen on ollut miltei yhtäjaksoista. Petosrikosten ja varsinkin maksukorttipetosten määrä on viime vuosia lukuun ottamatta puolestaan lisääntynyt. Ilmi tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi 2010-luvulle saakka. Vuodesta 2012 alkaen poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä on kuitenkin vähentynyt melko selvästi. Väestölle suunnattujen uhritutkimusten perusteella väkivallan määrä on pysynyt pitkään suunnilleen samalla tasolla, kun otetaan huomioon sekä poliisin tietoon tullut että piiloon jäänyt rikollisuus. Henkirikosten määrä on 1990-luvun puolivälistä alkaen vähentynyt ja on nyt alhaisemmalla tasolla kuin koko itsenäisyyden aikana. Poliisin tietoon tulleiden raiskausrikosten määrä on noin puolitoistakertainen verrattuna 2000-luvun loppuvuosiin. Lapsiin kohdistuneet seksuaaliset hyväksikäytöt ovat kääntyneet vuodesta 2012 selvään laskuun. Rattijuopumusten määrä on vähentynyt noin kolmanneksen 25 vuodessa. Liikennerikkomusten määrä alkoi voimakkaasti kasvaa sen myötä, kun poliisi otti käyttöön 2000-luvulla automaattisen ylinopeuksia mittaavan kameravalvonnan. Rikollisuuden määrän ja rakenteen muutoksiin ovat viime vuosikymmeninä vaikuttaneet väestön vanhentuminen, erityisesti tietotekniikan kehityksestä johtuva rikostilaisuuksien lisääntyminen ja muuntuminen, maahanmuutto ja valtioiden välisten rajanylitysten helpottuminen. Rikollisuuden kannalta edelleen merkitystä on muun muassa kaupungistumisella, alkoholin kulutusmäärillä ja kulutustottumuksilla, taloudellisilla suhdanteilla sekä poliisin valvontaresursseilla ja niiden kohdentamisella.
  • Danielsson, Petri (Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, 2019)
    Katsauksia 36/2019
  • Danielsson, Petri (Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, 2020)
    Katsauksia 42/2020
  • Niemi, Hannu; Danielsson, Petri (Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, 2015)
    Katsauksia 7/2015