Vastuu perheestä on säilynyt keskeisenä teemana suomalaisessa vakuutusajattelussa läpi vuosikymmenten. Tämä käy ilmi tutkija Jyri Liukon juuri ilmestyneestä tutkimuksesta, jossa hän kartoittaa hyvinvoinnin eetoksen muodonmuutosta. Tutkimusaineistona on suomalainen henkivakuutusmainonta vuosina 1945·89. Etsiessään kollektiivisia käsityksiä hyvinvoinnista, riskeistä, vastuusta ja solidaarisuudesta Liukko lähestyy vakuuttamista tuoreella tavalla. Vakuuttaminen on ajattelutapa, tapa suhtautua elämään. Hyvinvointi edellyttää vakuutusmainonnan mukaan elämänhallintaa, jatkuvuutta ja taloudellista turvallisuutta, joiden saavuttaminen edellyttää vastuullisuutta, yhtäältä yksilön vastuuta ja toisaalta yhteisvastuuta. Liukko vertaa tutkimuksessaan vakuutusmainontaa kansanvalistukseen, jonka avulla ihmisiä on opetettu vastuulliseen taloudelliseen ajatteluun. Hyvinvoinnin eetos on ilmennyt eri aikoina eri tavoin nimenomaan suhtautumisessa riskeihin ja niiden hallintaa edellyttävään vastuullisuuteen. Kansakunnan ja keskinäisen vakuutusyhteisön etu on antanut mainonnassa vähitellen tilaa yksityiselle edulle siirryttäessä 1950-luvulta kohti nykyhetkeä. Samalla riskin käsite on muuttunut pelkästä uhkaavasta vaarasta lupaavaksi mahdollisuudeksi. Vastuu perheestä on säilynyt ainoana teemana läpi koko tutkittavan ajanjakson. Vaikka Liukon tutkimus keskittyy yksityisvakuutukseen, se avaa samalla mielenkiintoisia näköaloja sosiaalivakuutukseen ja hyvinvointivaltioon liittyviin kysymyksiin. Tutkimus osoittaa, miten vapaaehtoinen henkivakuutus ja lakisääteinen sosiaalivakuutus ovat kietoutuneet toisiinsa. Selvittäessään vakuutusajattelun syntyä ja kehitystä Liukko nostaa keskeiseksi teemaksi yhteisen edun ja oman edun tavoittelun välisen jännitteen. Tämä jännite on havaittavissa niin yksityis- ja sosiaalivakuutuksen välillä kuin näiden vakuutusmuotojen sisälläkin. Samalla se määrittää myös ajankohtaista keskustelua hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.

Study research how finnish farmers react to risk. Outcome is that finnish farmers are in average risk averse, and they weight lower probabilities more than high. Questionnaire was sent to 5 000 farmers, which 820 farmers sent their answer. Questionnaire included questions related to principal component analysis to confirm reliability. After analysis there were to principal components, which were compared in regression analysis with risk parameters alfa (value function parameter) and gamma (weighting function) with farmer's background information. Two principal components were not significant when alfa or gamma was dependent variable. Production sector was significant variable when weighting function parameter gamma acted as dependent variable. Age, amount of field owned or farms location did not have any meaning in attitudes towards risk. Study research how finnish farmers react to risk. Outcome is that finnish farmers are in average risk averse, and they weight lower probabilities more than high. Questionnaire was sent to 5 000 farmers, which 820 farmers sent their answer. Questionnaire included questions related to principal component analysis to confirm reliability. After analysis there were to principal components, which were compared in regression analysis with risk parameters alfa (value function parameter) and gamma (weighting function) with farmer's background information. Two principal components were not significant when alfa or gamma was dependent variable. Production sector was significant variable when weighting function parameter gamma acted as dependent variable. Age, amount of field owned or farms location did not have any meaning in attitudes towards risk.

This study examines the impact of forest industry securities on the portfolio risk in the frame of portfolio theory, and performs comparison of international forest industry enterprises as investment objects by using methods of fundamental analysis. During the past decade the global balance of forest industry has been shifting. While the demand for forest industry products in Western countries has been declining, the total demand for forest industry products on the global level has been growing. The growth of total demand has been generated by emerging markets. In Finland forest industry has been considered as a steady industry sector, which has been rewarding investors with stable profits. The previous researches show that compared to the average risk of securities, forest industry securities tend to have a lower risk. The objective of this study is to examine the geographical diversification of forest industry securities and its benefits to the risk in a Finnish stock portfolio between 2003 and 2013. The theoretical framework of this study includes portfolio theory and fundamental analysis. The principal aim of portfolio theory is to maximize expected return for a given amount of risk, or equivalently minimize risk for a given level of expected return. The risk is interpreted as variance of portfolio expected returns. By choosing securities which have only very little correlation with each other we obtain the best diversification benefits, hence minimize portfolio risk. Fundamental analysis provided key indicators for analyzing economic preconditions of the companies which reflected efficiency, solvency and market liquidity. The portfolio risk was calculated from a market portfolio, which included forest industry securities from five alternative countries; Finland, Germany, USA, Latin America, China. After including the securities to the portfolio their weight was optimized. The market portfolio was represented by OMXH CAP -return index as it consists of a weighted sum of every asset traded at Helsinki Stock Exchange, hence is perfectly diversified portfolio. The results showed that in the geographical comparison the German forest industry stocks provided the best diversification benefits. Including German forest industry stocks to a Finnish market portfolio decreased portfolio risk by 2.77 %, where the forest industry stocks of other countries where able to decrease portfolio risk less than 1 %. Compared to other countries, German forest industry stocks had the smallest correlation with OMXH CAP -return index. Performing fundamental analysis of forest industry companies on a country level did no provide explicit results what comes to the investment attractiveness as financial key indicators of companies had considerable fluctuation within a country.

Pro gradu -tutkielmani tutkii riskejä kolmen eri etiikan teorian viitekehyksessä. Riskeillä tarkoitetaan lyhyesti tekoja, joista mahdollisesti mutta ei välttämättä seuraa jotain ei-toivottua.On ilmeistä, että tällaiset teot luovat eettisiä ongelmia. Tutkimuksen kohteena oli, kuinka perinteinen eettinen teoria pärjää näiden ongelmien kanssa. Aluksi yritän selventää riskin käsitettä. Keskeisiä elementtejä käsitteessä ovat sattuma, todennäköisyys, tiedon puute ja ei-toivotut seuraamukset. Pohdin myös riskin käsitteen filosofista asemaa. Tärkeintä riskin käsitteessä näyttää riskeihin liittyvistä ulkoisista uhista huolimatta olevan arvostelmat, joita ihmiset maailmasta tekevät. Lisäksi pohdin eri näkökulmia riskeihin ja vaihtoehtoisia lähteitä, joista riskit eettiseen keskusteluun syntyvät. Utilitarismiksi kutsutun eettisen teorian voisi uskoa pärjäävän ongelman kanssa, kun se yhdistetään päätösteoriana tunnettuun filosofiseen katsantoon. Utilitarismista tulee eettinen hanke maksimoida odotettua utiliteettia. Ongelmia teoria kuitenkin silti kohtaa, kuten todella katastrofaaliset seuraukset ja ihmisten erilainen suhtautuminen riskeihin, joka tosin voidaan sovittaa teoriaan sitä yhä monimutkaistamalla. Toisena tutkin luonnonoikeusteoriaa. Perinteisesti tämän teorian on katsottu tarjoavan eettisen suojan toisten aiheuttamaa vahinkoa vastaan. Nyt pohdittavaksi tulee, millaiset riskin luovat teot rikkovat yksilöiden perustavia oikeuksia. Tässä luvussa tarkastelen myös oikeusloukkaamisiin liittyvää korvaamisen teemaa ja tekojen todellisten seurausten eettistä merkitystä. Riskien etiikan kannalta ongelmallista on, että oikeudet ovat yksilöiden vaateita, kun taas riskit pikemminkin sosiaalisia. Viimeisenä tutkin sopimusteorioita. Suurimman huomion saavat hypoteettiset sopimusteoriat, joihin sisältyy täsmällinen käsitys oikeudenmukaisuudesta, eritoten John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria. Tutkin sitä, millaiset oikeudenmukaisuuden periaatteet riskejä sääntelisivät, mitä ongelmia periaatteiden löytämiseen eritoten riskien yhteydessä kuuluu ja mitä erityisvaateita riskit sopimusteorialle asettavat. Suurin ongelma teorian kannalta on se, kuinka sellainen ihminen, joka välttää kaikkia riskejä, pääsee sopimukseen riskeistä pitävän kanssa ja millainen merkitys oikeudenmukaisuudella tässä sopimuksessa on. Viimeisenä tutkielmassa tarkastelen Thomas Scanlonin versiota sopimusteoriasta. Alustavassa tarkastelusssa teoria vaikuttaa lupaavalta riskien etiikkaan.

Cholesterol-lowering statins are well-tolerated and effective in prevention of cardiovascular diseases. One of the target groups in treatment of dyslipidaemia is type 2 diabetics, who benefit from reducing cholesterol levels even without a history of cardiovascular disease or high cholesterol levels. Common adverse events associated with statins are myopathy and an increase in liver enzymes. Statins have also been shown to slightly increase the risk of developing type 2 diabetes and increase blood glucose levels. The risk seems to increase with higher doses. Higher doses, however, prevent cardiovascular events more than moderate doses. In this cohort study we assessed the relationship between statins and development of diabetes in a Finnish diabetes prevention study. In addition, we assessed the effects of statins on blood glucose levels. The diabetes risk associated with statins was evaluated by a parametric survival-analysis and the impact on blood glucose levels by a mixture model. The material consisted of the follow-up data from the Diabetes Prevention Study (DPS) from year 1993 to 2009 and along with that statistics on reimbursements for prescription medicines from Kela's reimbursement database. The purpose of DPS was initially to determine if type 2 diabetes can be prevented or delayed by lifestyle intervention. Participants with impaired glucose tolerance were randomly assigned to the intervention group or the control group. The intervention group received intensive and individual counseling on healthy lifestyle while the control group was given general information on health behavior. The study revealed that 36,8 % (n = 182) of the participants had used statins during follow-up. Statin use was more common in the intervention than the control group. Simvastatin was the most used statin and statins had been used for four years on average. Statins were associated with a slight increase in risk of developing diabetes and an increase in fasting plasma glucose and 2 h glucose levels. The risk of diabetes was slighter in the intervention group. Further research is needed to determine the mechanism causing the increase in risk of diabetes, if different statins differ in the extent of risk and if a specific patient group or characteristic is more vulnerable to develop diabetes when exposed to statins. The diabetes risk associated with statins should be taken into account when designing a statin trial. Develoment of diabetes should be a pre-specified endpoint and blood glucose and insulin levels monitored during follow-up.

Tutkimuksessa tarkastellaan toisaalta lainsäädännön ja toisaalta lehtiartikkeleiden ja kirjallisuuden perusteella suomalaista työttömyysturvaa ja sen kehittämistarpeita. Erityishuomion kohteena ovat mm. nuorten ja opiskelijoiden asemaan liittyvät työttömyysturvanäkökohdat sekä yhteiskunnan työllistämisvelvoite. Lopuksi käsitellään työttömyyttä ja työttömyysturvaa Euroopan unionin alueella.

Tämä on tutkimus siitä, miksi perheen perustaminen ei tässä kulttuurissa houkuttele alle kolmikymppisiä nuoria aikuisia. Tarkastelen perheen perustamista koskevaa ajatusmaailmaa ja kulttuuriympäristöä nuoruuden pidentymisen, aikuistumisen, perhettä koskevien uhkakuvien ja vastakohtaisuuden näkökulmista. Ennen varsinaiseen tutkimustehtävään tarttumista taustoitan tutkimaani ilmiötä erilaisin tilastollisin indikaattorein. Tutkimuksessa käytetään kolmea empiiristä aineistoa. Kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohdaksi olen rekisteriaineistoon perustuen tehnyt logistisen regressioanalyysin, jonka tarkoituksena oli löytää se sosiaalinen ryhmä, jonka jäsenet kaikkein yleisimmin pitkittävät perheen perustamista. Tilastollisen analyysin tulosten perusteella kiinnostavimmaksi ryhmäksi muodostui koulutetut ja naimattomat alle kolmikymppiset naiset ja miehet, joiden joukosta etsin haastateltavani. Tutkimuksen pääaineisto muodostuu neljästä ryhmähaastattelusta, jossa kussakin on haastateltu neljää henkilöä (kahta naista ja kahta miestä). Sivuaineistoksi olen keväällä 2002 kerännyt Helsingin Sanomista asiantuntijoiden ja tavallisten kansalaisten käymää julkista keskustelua perheestä. Kvalitatiivisten aineistojen analyysissa käytetty menetelmä perustuu tekstianalyysiin, ryhmähaastatteluaineiston analyysiin olen paikka paikoin lainannut välineitä keskustelunanalyysista. Tutkimus osallistuu yhteiskunnan yksilöllistymistä ja riskitietoisuutta koskeviin sosiologisiin keskusteluihin. Keskeisimpinä lähteinä ovat U. Beckin & E. Beck-Gernsheimin, A. Giddensin, Z. Baumanin, D. Riesmanin sekä F. Furedin sosiologiset kirjoitukset. Nuoruuden pidentymisen tarkastelussa keskeiseksi käsitteeksi nousee vapaus, jonka eri ulottuvuuksia analysoin suhteessa perheen perustamiseen. Aikuisuus määrittyy nuoruuden vastakohdaksi, jota luonnehtii vastuu toisesta. Nuoruuden ja aikuisuuden rajapyykkinä toimii haastateltavien omaan jäsennykseen perustuen perheen perustaminen, jolla viittaan lasten hankkimiseen. Perhettä koskevia uhkakuvia analysoin riskitietoisuuden käsitteen avulla. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset liittyvät sekä nuoruuden että vanhemmuuden luonteeseen. Nuoruuden vapaus mahdollistaa erilaisten kokemusten ja elämysten hankkimisen, mikä houkuttaa nuoruuden pidentymiseen. Mutta tutkimus paljastaa, että vapaudesta on myös tullut uusi nuoruutta koskeva normi. Perhe ei pidentyneen nuoruuden kulttuurissa kuulu alle kolmikymppisten elämään, koska nuoruutta kuuluu elää vailla pysyviä sidoksia. Perheen perustaminen myöhentyy myös siksi, että aikuistuminen on ambivalentti prosessi. Nuoruudesta tulee ”aikalisä”, jolloin refleksiivisesti valmistaudutaan kantamaan vastuuta. Perhe on uhka kahdessa mielessä. Vanhemmuus uhkaa individualistista elämää: omaa vapautta, parisuhdetta sekä työssä viihtymistä ja pärjäämistä. Toisaalta vanhemmaksi ryhtyminen tarkoittaa nykyisessä ilmapiirissä epäonnistumisen riskiä. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että nuoruus pidentyy yllättäen myös familistisista syistä, joiden keskiössä on lapsen paras. Vanhemmaksi ei siis lapsenkaan tähden kannata ryhtyä ennen kuin tuntuu siltä, että on ”oikea aika”. Oikeanlainen tunne ratkaisee aikuistumisen ambivalenssin ja rohkaisee ottamaan vastuun lapsesta epäonnistumisen mahdollisuudesta huolimatta.

Tämä on tutkielma tulevan influenssapandemian hallinnasta Suomessa. Keskiössä ovat asiantuntijat ja asiantuntijatieto valtionhallinnon tasolla ja valtion tutkimuslaitoksessa. Influenssapandemia tarkoittaa maailmanlaajuista epidemiaa, jonka aiheuttaa uudentyyppinen virus, jolle ihmisillä ei ole vastustuskykyä. Asiantuntijat arvelevat, että influenssapandemian tapahtuminen on varmaa, mutta sen ajankohtaa, vakavuutta eikä tarkkaa aiheuttajaa voida tietää ennalta. Tämän tutkielman pyrkimyksenä on selvittää, miten influenssapandemiauhkaa, eli yllättävää tulevaisuutta, voidaan hallita nykyhetkessä. Tämän selvittämiseksi tarkastellaan, millaisia tiedon, interventioiden ja subjektiviteetin muotoja influenssapandemiauhkan hallinnassa on havaittavissa: Millainen on tämä hallinnan kohde asiantuntijoiden mukaan? Millaisin keinoin sitä voidaan heidän mukaansa hallita? Millaisia asiantuntijasubjekteja tämän uhkan hallinnassa vaikuttaa mahdollistuvan? Tutkielmassa analysoidaan, miten tulevaa epävarmuutta on mahdollista hallita erilaisin logiikoin ja niiden ohjaamin keinoin jo nykyhetkessä, ja näistä logiikoista keskitytään erikseen varautumiseen. Tässä tutkielmassa käsitellään siis ensisijaisesti sellaisia hallintakeinoja, joita sovelletaan jo ennen influenssapandemian aktualisoitumista. Influenssapandemiauhkaa ja siihen varautumista lähestytään foucault’laisen hallinnan analytiikan näkökulmasta. Uhkaa analysoidaan teknologian objektina, eli tieteellisen tiedon ja siihen perustuvien tekniikoiden kohteena. Influenssapandemialla on omat erityispiirteensä ja niitä varten kehitetyt torjuntatoimet, kuten rokotukset. Influenssapandemiaan varautumisen kautta on kuitenkin mahdollista tarkastella laajempaa kysymystä siitä, miten yllättävää, eli menneistä epidemioista mahdollisesti merkittävästi poikkeavaa tartuntatautiuhkaa voidaan nykyhetkessä hallita. Influenssapandemiaan varautumisen kautta voidaan siis tarkastella biologisen elämän potentiaalien hallintaa, eli riskejä ja epävarmuutta. Tässä tutkielmassa ei lähestytä riskejä ja epävarmuutta ainoastaan objekteina maailmassa, vaan oletetaan, että ne viittaavat siihen, miten todellisuus ymmärretään ja millaisia oletuksia tulevaisuudesta tehdään, eli niiden katsotaan mahdollistavan erilaisia elämän ja elävien hallinnan käytäntöjä. Tutkimus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveysturvallisuusosastolla toukokuusta joulukuuhun vuonna 2017 tehtyyn osallistuvaan havainnointiin sekä neljääntoista asiantuntijahaastatteluun, jotka tehtiin alkuvuonna 2018. Tutkielmaa varten haastateltiin yhtätoista tartuntatautien hallinnan asiantuntijatehtävissä työskentelevää henkilöä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (9 hlöä) ja sosiaali- ja terveysministeriöstä (2 hlöä). Tämän lisäksi on kirjallisena aineistona tarkasteltu varautumista ohjaavia dokumentteja, kuten Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa (2017), Suomen kansallista riskiarviota 2015 ja Kansallista varautumissuunnitelmaa influenssapandemiaa varten (2012). Tutkielmassa hahmotellaan potentiaalisen epävarmuuden ja virtuaalisuuden käsitteiden avulla, miten nopeasti muuntuvien influenssavirusten hallinnassa toimintaa ja ajattelua eivät ohjaa vain riskit, joihin voidaan liittää tilastollinen todennäköisyys, vaan myös määrittelemättömämpi epävarmuus. Tutkielmassa esitetään, että tartuntatautien hallinnassa on nähtävissä varautumisen logiikkaan perustuvaa valppautta, mikä ilmentää Foucault’n analysoimien turvallisuusmekanismien muutosta. Tutkimuksessa havaitaan, että influenssaspesifisten keinojen lisäksi influenssapandemiaan varautumisessa sovelletaan merkittävästi sellaisia teknologioita, joissa painotetaan uhkasta riippumatonta valmiutta toimia missä tahansa kansanterveydellisessä häiriötilanteessa. Korostamalla kansanterveysjärjestelmän normaalitoimintojen sujumista, asiantuntijoiden resilienssiä ja jatkuvan valppauden verkostoja torjuntajärjestelmä säilyttää oletuksen tulevaisuuden epävarmuudesta: tulevaa ei voida tietää etukäteen, eikä sitä voida hallita vain sellaisten oletusten ohjaamana, jotka perustuvat nykyhetkessä saatavilla olevaan informaatioon. Geneerinen, uhkista riippumaton varautuminen vastaa hyvin tulevaan epävarmuuteen niin, että sen tarkkaa muotoa ei välttämättä tarvitse hahmottaa ennalta.