Browsing by Subject "riski"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-16 of 16
  • Liukko, J (Kela, 2005)
    Sosiaali ja terveysturvan tutkimuksia 82
    Vastuu perheestä on säilynyt keskeisenä teemana suomalaisessa vakuutusajattelussa läpi vuosikymmenten. Tämä käy ilmi tutkija Jyri Liukon juuri ilmestyneestä tutkimuksesta, jossa hän kartoittaa hyvinvoinnin eetoksen muodonmuutosta. Tutkimusaineistona on suomalainen henkivakuutusmainonta vuosina 1945·89. Etsiessään kollektiivisia käsityksiä hyvinvoinnista, riskeistä, vastuusta ja solidaarisuudesta Liukko lähestyy vakuuttamista tuoreella tavalla. Vakuuttaminen on ajattelutapa, tapa suhtautua elämään. Hyvinvointi edellyttää vakuutusmainonnan mukaan elämänhallintaa, jatkuvuutta ja taloudellista turvallisuutta, joiden saavuttaminen edellyttää vastuullisuutta, yhtäältä yksilön vastuuta ja toisaalta yhteisvastuuta. Liukko vertaa tutkimuksessaan vakuutusmainontaa kansanvalistukseen, jonka avulla ihmisiä on opetettu vastuulliseen taloudelliseen ajatteluun. Hyvinvoinnin eetos on ilmennyt eri aikoina eri tavoin nimenomaan suhtautumisessa riskeihin ja niiden hallintaa edellyttävään vastuullisuuteen. Kansakunnan ja keskinäisen vakuutusyhteisön etu on antanut mainonnassa vähitellen tilaa yksityiselle edulle siirryttäessä 1950-luvulta kohti nykyhetkeä. Samalla riskin käsite on muuttunut pelkästä uhkaavasta vaarasta lupaavaksi mahdollisuudeksi. Vastuu perheestä on säilynyt ainoana teemana läpi koko tutkittavan ajanjakson. Vaikka Liukon tutkimus keskittyy yksityisvakuutukseen, se avaa samalla mielenkiintoisia näköaloja sosiaalivakuutukseen ja hyvinvointivaltioon liittyviin kysymyksiin. Tutkimus osoittaa, miten vapaaehtoinen henkivakuutus ja lakisääteinen sosiaalivakuutus ovat kietoutuneet toisiinsa. Selvittäessään vakuutusajattelun syntyä ja kehitystä Liukko nostaa keskeiseksi teemaksi yhteisen edun ja oman edun tavoittelun välisen jännitteen. Tämä jännite on havaittavissa niin yksityis- ja sosiaalivakuutuksen välillä kuin näiden vakuutusmuotojen sisälläkin. Samalla se määrittää myös ajankohtaista keskustelua hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.
  • Sigfrids, Anton (Helsingin yliopisto, 2017)
    Sydän- ja verisuonitaudeista aiheutuva kuolleisuus on Suomessa ja maailmanlaajuisesti suurta. Tautien yhtä riskitekijää hoidetaan kolesterolilääkkeillä, joiden käyttömäärä on lisääntynyt huomattavasti 1990-luvulta lähtien. Kolesteroliin liittyvät hoitosuositukset ehdottavat näiden lääkkeiden käyttöä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hoidossa. Suurista käyttömääristä huolimatta lääkkeiden käytön lisääntymisen taustalla olevien prosessien sosiologisessa tutkimuksessa aihetta on tutkittu niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavalla veren rasva-arvoihin liittyvät hoitosuositukset ovat vaikuttaneet sydän- ja verisuonitautien yhden riskitekijän eli kolesterolin lääkehoidon lisääntymiseen ja miten suosituksien lääkehoitoihin liittyvät aiheet näyttäytyvät niitä keskeisissä lääkärilehdissä kommentoineiden kriittisten kirjoitusten valossa. Tutkimuksen keskeisenä käsitteenä on lääkkeellistyminen, jolla viitataan prosessiin tai muutokseen, jonka myötä lääkkeiden käyttö tulee osaksi ihmisten elämää. Tutkimuksessa hyödynnetään kahta aineistoa. Ensimmäinen aineisto koostuu vuosien 1986 ja 2014 välillä ilmestyneistä veren rasva-arvoihin liittyvistä hoitosuosituksista, joiden sisällönanalyysilla eritellään niiden lääkkeiden käyttöön liittyviä ulottuvuuksia. Hoitosuositukset ovat lääkäreille suunnattuja yksinkertaistettuja ja tutkimusaineistoa tiivistäviä hoitoehdotuksia, joiden tarkastelu ei paljasta niiden koostamisessa tehtyjä valintoja tai miten terveysalan asiantuntijat saattavat niitä tulkita. Tätä varten analyysissa hyödynnetään myös toista aineistoa, joka koostuu Suomen Lääkärilehdessä ja Duodecim lehdessä julkaistuista tutkittavia hoitosuosituksia kommentoivista kirjoituksista. Tämän aineiston avulla voidaan tulkita, miltä hoitosuosituksissa paikannetut lääkkeiden käyttöön liittyvät tekijät saattavat näyttäytyvä terveysalan asiantuntijoille. Tutkimuksessa havaittiin, että hoitosuositukset luovat tarpeen laajamittaiselle ja tehokkaalle riskin hoidolle asettamalla hoidon tavoitteiksi sellaisia kolesteroliarvoja, joita on vaikea saavuttaa ilman lääkehoitoa. Myös suosituksissa ehdotetut lääkehoidon aloittamisen kynnykset ovat madaltuneet. Lääkärilehtiin kirjoittavien terveysalan asiantuntijoiden näkemykset asettavat hoitosuosituksissa ehdotettuja toimenpiteitä kyseenalaiseksi. Kirjoittajien mukaan suositukset ehdottavat lääkehoitoa myös tilanteissa, joissa hoitotavoitteet tai lääkehoito ei ole lääketieteellisesti perusteltua. Näin lääkkeellistyminen näyttäytyy kirjoittajille osittain prosessina, jossa lääkkeiden käyttöä suositellaan niiden hyödyistä saatavan näytön ollessa kyseenalaista. Terveysriskien hoito näyttäytyy tutkimuksessa kysymyksenä siitä, minkälaiset asiat määrittelevät milloin ja miten näihin riskeihin tulee yhteiskunnassa reagoida. Sydän- ja verisuonitautien riskin hallinta muodostuu kansanterveyden näkökulmasta osittain epidemiologisen riskitiedon avulla, joka osoittaa sydän- ja verisuonitautiongelman muodostuvan siitä laajasta väestöryhmästä, joilla on vain pieni sairastumisriski. Tämän vuoksi kansanterveyden näkökulmasta on merkityksellistä hoitaa pientä sydän- ja verisuonitautiriskiä, mutta oireettoman riskin hoitaminen lääkkein saattaa potilaiden näkökulmasta näyttäytyä turhana. Tämän asetelman äärelle joutuvat hoitosuosituksia kommentoineet käytännön lääkärit, joiden tehtävä on hoitaa yksilökohtaista potilasta hoitosuositusten suuntaamana. Kolesterolihoidon lääkkeellistyminen on näin riippuvainen lääkärin hoitosuosituksista tekemästä tulkinnasta sekä näkemyksestä hoitoehdotusten järkevyydestä yksilökohtaisen potilaan hoidossa.
  • Ikonen, Juha (Helsingin yliopisto, 2018)
    Study research how finnish farmers react to risk. Outcome is that finnish farmers are in average risk averse, and they weight lower probabilities more than high. Questionnaire was sent to 5 000 farmers, which 820 farmers sent their answer. Questionnaire included questions related to principal component analysis to confirm reliability. After analysis there were to principal components, which were compared in regression analysis with risk parameters alfa (value function parameter) and gamma (weighting function) with farmer's background information. Two principal components were not significant when alfa or gamma was dependent variable. Production sector was significant variable when weighting function parameter gamma acted as dependent variable. Age, amount of field owned or farms location did not have any meaning in attitudes towards risk. Study research how finnish farmers react to risk. Outcome is that finnish farmers are in average risk averse, and they weight lower probabilities more than high. Questionnaire was sent to 5 000 farmers, which 820 farmers sent their answer. Questionnaire included questions related to principal component analysis to confirm reliability. After analysis there were to principal components, which were compared in regression analysis with risk parameters alfa (value function parameter) and gamma (weighting function) with farmer's background information. Two principal components were not significant when alfa or gamma was dependent variable. Production sector was significant variable when weighting function parameter gamma acted as dependent variable. Age, amount of field owned or farms location did not have any meaning in attitudes towards risk.
  • Rasilainen, Paavo (Helsingin yliopisto, 2019)
    The aim of this study is to find out how well the forest properties located in the regions of Pirkanmaa and Central Finland fit into the investment portfolio in order to reduce the risk. The research is based on Harry Markowitz's modern portfolio theory. In this study, an efficient frontier and a minimum variance portfolio are formed from three different investment alternatives. Portfolio investment options in this study are forest properties, shares and interest. Previous studies focusing on forest placement show that the return on forest investments is rather weak compared to equity investments, and forest investment itself is not very profitable. However, the research also indicates that the returns on forest investments are poorly correlated with equity investments, and therefore they fit into the investment portfolio to diversify the risk. The data used in the study were historical statistics on forest properties, shares and interest between years 1991 and 2018. For each investment option, the average return and the standard deviation of the return were calculated from historical returns. In addition, covariances and correlations between investment alternatives were calculated. Based on this information, a minimal variance portfolio and an efficient frontier were created using Excel's Solver. Comparison of the minimum variance portfolio and efficient frontier´s portfolios wages concluded how well forest property investments fit into the portfolio in order to reduce its risk. The study found that the correlation coefficient between forest property investments and shares has been negative in the period 1991–2018. In addition, the share of forest properties in the efficient frontier portfolios was significant at most risk levels: with 9,5 percent risk level, forest properties wage in portfolio was 70 percent. These results led to the conclusion that forest properties located in the provinces of Pirkanmaa and Central Finland were able to diversify and reduce the risk of the portfolio.
  • Oppong Adomaa, Angelica (Helsingfors universitet, 2014)
    This study examines the impact of forest industry securities on the portfolio risk in the frame of portfolio theory, and performs comparison of international forest industry enterprises as investment objects by using methods of fundamental analysis. During the past decade the global balance of forest industry has been shifting. While the demand for forest industry products in Western countries has been declining, the total demand for forest industry products on the global level has been growing. The growth of total demand has been generated by emerging markets. In Finland forest industry has been considered as a steady industry sector, which has been rewarding investors with stable profits. The previous researches show that compared to the average risk of securities, forest industry securities tend to have a lower risk. The objective of this study is to examine the geographical diversification of forest industry securities and its benefits to the risk in a Finnish stock portfolio between 2003 and 2013. The theoretical framework of this study includes portfolio theory and fundamental analysis. The principal aim of portfolio theory is to maximize expected return for a given amount of risk, or equivalently minimize risk for a given level of expected return. The risk is interpreted as variance of portfolio expected returns. By choosing securities which have only very little correlation with each other we obtain the best diversification benefits, hence minimize portfolio risk. Fundamental analysis provided key indicators for analyzing economic preconditions of the companies which reflected efficiency, solvency and market liquidity. The portfolio risk was calculated from a market portfolio, which included forest industry securities from five alternative countries; Finland, Germany, USA, Latin America, China. After including the securities to the portfolio their weight was optimized. The market portfolio was represented by OMXH CAP -return index as it consists of a weighted sum of every asset traded at Helsinki Stock Exchange, hence is perfectly diversified portfolio. The results showed that in the geographical comparison the German forest industry stocks provided the best diversification benefits. Including German forest industry stocks to a Finnish market portfolio decreased portfolio risk by 2.77 %, where the forest industry stocks of other countries where able to decrease portfolio risk less than 1 %. Compared to other countries, German forest industry stocks had the smallest correlation with OMXH CAP -return index. Performing fundamental analysis of forest industry companies on a country level did no provide explicit results what comes to the investment attractiveness as financial key indicators of companies had considerable fluctuation within a country.
  • Rönnqvist, Maria; Välttilä, Ville; Heinola, Katriina; Ranta, Jukka; Niemi, Jarkko; Tuominen, Pirkko (Evira, 2018)
    Evira Research Reports 3/2018
    Food items of animal origin, such as pork products, have been suggested as the main source of zoonotic salmonella infections in Europe. Contaminated feed can potentially introduce the pathogen into the animal-derived food chains. The prevalence of salmonella in different feeds for Finnish pigs was estimated as below 2% (medians) and on average in pigs 0.25% (mean). Feed was estimated on average as the cause of 35% of salmonella infections in fattening pigs and 55% in sows. Around 5% of the 300–400 domestic human salmonella infections reported per year were estimated as attributable to pig feeds. Year 2013 was employed as a reference. The present costs for the prevention of salmonella contamination in pig feeds were estimated at 1.8–3.0 million euros per year for the year 2013. The costs due to feed contamination, measures due to detected contamination and the resulting salmonella infections in pigs and humans were estimated at €2.4 (0.3–6.1) million annually. According to a scenario, if salmonella prevalence in Finnish pig feed would be similar to that acquired using data from other EU counties, the prevalence in fattening pigs and people could increase by 55-fold on average. If specific measures to eliminate salmonella from feed were not carried out, the costs due to preventive actions against salmonella were at least €1.1–1.8 million per year. Additionally, the costs due to the eradication of feedborne salmonella on pig farms, consequential measures at slaughterhouses, and the health costs to humans could rise to approximately €33 million per year. According to the results, the present feed salmonella control, including the preventive
  • Suikkanen, Jussi (2001)
    Pro gradu -tutkielmani tutkii riskejä kolmen eri etiikan teorian viitekehyksessä. Riskeillä tarkoitetaan lyhyesti tekoja, joista mahdollisesti mutta ei välttämättä seuraa jotain ei-toivottua.On ilmeistä, että tällaiset teot luovat eettisiä ongelmia. Tutkimuksen kohteena oli, kuinka perinteinen eettinen teoria pärjää näiden ongelmien kanssa. Aluksi yritän selventää riskin käsitettä. Keskeisiä elementtejä käsitteessä ovat sattuma, todennäköisyys, tiedon puute ja ei-toivotut seuraamukset. Pohdin myös riskin käsitteen filosofista asemaa. Tärkeintä riskin käsitteessä näyttää riskeihin liittyvistä ulkoisista uhista huolimatta olevan arvostelmat, joita ihmiset maailmasta tekevät. Lisäksi pohdin eri näkökulmia riskeihin ja vaihtoehtoisia lähteitä, joista riskit eettiseen keskusteluun syntyvät. Utilitarismiksi kutsutun eettisen teorian voisi uskoa pärjäävän ongelman kanssa, kun se yhdistetään päätösteoriana tunnettuun filosofiseen katsantoon. Utilitarismista tulee eettinen hanke maksimoida odotettua utiliteettia. Ongelmia teoria kuitenkin silti kohtaa, kuten todella katastrofaaliset seuraukset ja ihmisten erilainen suhtautuminen riskeihin, joka tosin voidaan sovittaa teoriaan sitä yhä monimutkaistamalla. Toisena tutkin luonnonoikeusteoriaa. Perinteisesti tämän teorian on katsottu tarjoavan eettisen suojan toisten aiheuttamaa vahinkoa vastaan. Nyt pohdittavaksi tulee, millaiset riskin luovat teot rikkovat yksilöiden perustavia oikeuksia. Tässä luvussa tarkastelen myös oikeusloukkaamisiin liittyvää korvaamisen teemaa ja tekojen todellisten seurausten eettistä merkitystä. Riskien etiikan kannalta ongelmallista on, että oikeudet ovat yksilöiden vaateita, kun taas riskit pikemminkin sosiaalisia. Viimeisenä tutkin sopimusteorioita. Suurimman huomion saavat hypoteettiset sopimusteoriat, joihin sisältyy täsmällinen käsitys oikeudenmukaisuudesta, eritoten John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria. Tutkin sitä, millaiset oikeudenmukaisuuden periaatteet riskejä sääntelisivät, mitä ongelmia periaatteiden löytämiseen eritoten riskien yhteydessä kuuluu ja mitä erityisvaateita riskit sopimusteorialle asettavat. Suurin ongelma teorian kannalta on se, kuinka sellainen ihminen, joka välttää kaikkia riskejä, pääsee sopimukseen riskeistä pitävän kanssa ja millainen merkitys oikeudenmukaisuudella tässä sopimuksessa on. Viimeisenä tutkielmassa tarkastelen Thomas Scanlonin versiota sopimusteoriasta. Alustavassa tarkastelusssa teoria vaikuttaa lupaavalta riskien etiikkaan.
  • Koivulahti, Arttu (Helsingin yliopisto, 2018)
    Maatalousyritysten toimintaan vaikuttavilla riskeillä on kaksi merkittävää lähdettä: tuotannon epävarmuus sekä tuottajahintojen vaihtelu. Sään ja biologisten viiveiden kaltaisten hallitsemattomien elementtien takia maatalousyritysten tuotoksen määrä ja laatu vaihtelevat. Tuotantopanosten ja lopputuotteiden markkinahintojen muutokset sekä valuuttakurssien vaihtelut taas aiheuttavat yrityksille merkittäviä hinta- ja markkinariskejä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millainen peltokasvien tuotantoyhdistelmä on lyhyellä aikavälillä riskitehokas. Lisäksi pyrkimyksenä oli selvittää, miten maatalousyritys voi vaikuttaa peltokasvien tuotannon odotettuihin katetuottoihin suhteessa näiden vaihtelusta aiheutuviin riskeihin muuttamalla tuotantoyhdistelmäänsä ja monipuolistamalla tuotantoaan. Tuotannon monipuolistamisen on yksi keino, jolla maatalousyritys voi sopeutua epävarmuuteen ja toimintaympäristön muutoksiin. Tuotannon monipuolistamisen avulla tulisi pyrkiä löytämään riskitehokkaat yhdistelmät, joiden odotetut tuotot ovat korkeimmat suhteessa niiden vaihtelusta aiheutuviin riskeihin. Maatalousyrityksen tavoitteena on lyhyellä aikavälillä pyrkiä maksimoimaan peltokasvien tuotannon epävarmojen katetuottojen odotettu hyöty. Yritys voi pyrkiä saavuttamaan tavoitteensa muuttamalla tuotannossaan olevaa peltokasviportfoliota. Tutkimustulosten perusteella tuotantoa monipuolistamalla maatalousyrityksen on mahdollista vähentää katetuottojen vaihtelua lyhyellä aikavälillä. Palkoviljojen ja öljykasvien tuotannon viljoja korkeampien maataloustukien sekä palkoviljojen typpijälkivaikutuksen huomioiminen lisäsivät kasvien katetuottoja ja paransivat niiden kilpailukykyä viljojen suhteen. Lisätuen maksaminen onkin tarpeen myös tulevaisuudessa, mikäli öljykasveja ja palkoviljoja halutaan lisätä maatalousyritysten viljelykiertoon. Kun öljykasveille ja palkoviljoille maksettavat lisätuet ja palkoviljojen typpijälkivaikutus otetaan huomioon, maatalousyritysten on kannattavaa pyrkiä alentamaan katetuottojen vaihtelua tuotantoaan monipuolistamalla lyhyellä aikavälillä. AB-tukialueella vaatimuksena on kuitenkin, että nykyisellä viherryttämistuen tasolla yrityksellä on tukioikeuksia yli 14 %:lle sen kokonaispinta-alasta, mikäli tuen ehtojen täyttämisestä ei aiheudu muita kustannuksia. Muussa tapauksessa AB-tukialueella sijaitsevan maatalousyrityksen kannattaisi lyhyellä aikavälillä erikoistua kaksitahoisen ohran tuotantoon. Tulosten perusteella maatalousyrityksen odotettua hyötyä maksimoiva tuotantoyhdistelmä on sama riippumatta maatalousyrittäjän riskin karttamisen tasosta. Tämä voi osaltaan johtua siitä, että maatalousyrityksillä on paljon varallisuutta verrattuna katetuottojen vaihteluun, jolloin yritysten tulisi kyetä kantamaan vaihtelusta aiheutuvat riskit. Maatalousyritysten heikon kannattavuuden takia katetuottojen alentuminen saattaa kuitenkin heikentää maksuvalmiutta, mikä osaltaan aiheuttaa haasteita yritystoiminnan jatkuvuudelle.
  • Nyqvist, Linda (Helsingfors universitet, 2013)
    Cholesterol-lowering statins are well-tolerated and effective in prevention of cardiovascular diseases. One of the target groups in treatment of dyslipidaemia is type 2 diabetics, who benefit from reducing cholesterol levels even without a history of cardiovascular disease or high cholesterol levels. Common adverse events associated with statins are myopathy and an increase in liver enzymes. Statins have also been shown to slightly increase the risk of developing type 2 diabetes and increase blood glucose levels. The risk seems to increase with higher doses. Higher doses, however, prevent cardiovascular events more than moderate doses. In this cohort study we assessed the relationship between statins and development of diabetes in a Finnish diabetes prevention study. In addition, we assessed the effects of statins on blood glucose levels. The diabetes risk associated with statins was evaluated by a parametric survival-analysis and the impact on blood glucose levels by a mixture model. The material consisted of the follow-up data from the Diabetes Prevention Study (DPS) from year 1993 to 2009 and along with that statistics on reimbursements for prescription medicines from Kela's reimbursement database. The purpose of DPS was initially to determine if type 2 diabetes can be prevented or delayed by lifestyle intervention. Participants with impaired glucose tolerance were randomly assigned to the intervention group or the control group. The intervention group received intensive and individual counseling on healthy lifestyle while the control group was given general information on health behavior. The study revealed that 36,8 % (n = 182) of the participants had used statins during follow-up. Statin use was more common in the intervention than the control group. Simvastatin was the most used statin and statins had been used for four years on average. Statins were associated with a slight increase in risk of developing diabetes and an increase in fasting plasma glucose and 2 h glucose levels. The risk of diabetes was slighter in the intervention group. Further research is needed to determine the mechanism causing the increase in risk of diabetes, if different statins differ in the extent of risk and if a specific patient group or characteristic is more vulnerable to develop diabetes when exposed to statins. The diabetes risk associated with statins should be taken into account when designing a statin trial. Develoment of diabetes should be a pre-specified endpoint and blood glucose and insulin levels monitored during follow-up.
  • Pekki, Heidi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkimuksissa on todettu, että maatalousyrittäjille sattuu enemmän tapaturmia kuin työelämässä yleensä. Vuosittain noin 7 % maa-talousyrittäjistä joutuu tapaturman uhriksi töitä tehdessään. Luku on pysynyt lähes samana viimeisen 25 vuoden aikana. Työtapa-turmia ei kuitenkaan satu kaikille maatalousyrittäjille tasaisesti. Joillekin tapaturmia ei satu lainkaan ja toisille niitä sattuu vuosittain, jopa useampia vuodessa. Tässä tutkielmassa oli tarkoitus tutkia, onko olemassa sellaisia tilatason tekijöitä, mitkä altistavat maata-lousyrittäjiä työtapaturmille. Tutkielmassa pyrittiin selvittämään myös, mitkä tekijät vaikuttavat työtapaturmien vakavuuteen. Tutkielmassa käytettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) tilastoista ajettua aineistoa, mikä sisälsi tiedot vuosina 2014 - 2016 pakollisella MYEL-vakuutuksella vakuutetuista tiloista, vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella (MATA) vakuutetuista tiloista sekä näille tiloille sattuneista työtapaturmista. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla ja tutkimusmenetelminä käytettiin sekä tavan-omaista että logistista regressioanalyysiä. Analyysin perusteella aineistosta löytyi maatilojen tapaturma-alttiuteen yhteydessä olevia tekijöitä. Näitä olivat MYEL-vakuutetuilla tiloilla maatilataloudesta saatu kokonaistyötulo, maatilataloudesta saatu pakollisella vakuutuksella vakuutettu työtulo, pakollisesti ja vapaaehtoisesti maatilataloudesta vakuutettujen yrittäjien määrä sekä pellon ja metsän pinta-alat. MATA-vakuutetuilla tiloilla vastaa-vat tekijät olivat tilan työtulo, yrittäjinä ja perheenjäseninä vakuutettujen henkilöiden määrä sekä pellon pinta-ala. Kaikki edellä maini-tut tekijät ovat sidoksissa tuotannon laajuuteen ja sitä kautta oletettavasti myös tiloilla tehtyyn työmäärään. Työtapaturmien vakavuuteen olivat puolestaan vahvimmin yhteydessä vahingoittuneen ikä, työtulo ja vakuutuksen vapaaehtoisuus. Näistä työtulon suuruus ja vakuutuksen vapaaehtoisuus lyhensivät työtapaturmista aiheutuneiden sairauslomien pituutta, kun taas korkeampi ikä pidensi sairauslomia. Merkitsevyystasolla p=0.05 muita työtapaturmien vakavuuteen yhteydessä olevia tekijöitä olivat vahingon sattuminen huhtikuussa, heinäkuussa ja syyskuussa sekä vahingon sattuminen asunnon ja työpaikan välisellä mat-kalla. Huhtikuussa, heinäkuussa ja syyskuussa sattuneet työtapaturmat olivat analyysin perusteella vähemmän vakavia tammikuun verrokkijaksoon verrattuna ja asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattuneet työtapaturmat olivat vakavampia kuin maatalousyrit-täjätyössä sattuneet vahingot. Vaikka tutkielmassa käytetty aineisto oli suuri ja sisälsi paljon havaintoja, jäivät kaikkien mallien selitysasteet alhaisiksi. Tämä on toisaalta luonnollista, sillä tapaturma-alttiuteen ja tapaturmien vakavuuteen vaikuttaa moni tekijä, joita ei aineistossa ollut mukana. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi maatalousyrittäjien henkilökohtaiset ominaisuudet sekä maatiloilla olevat puitteet. Näitä ominai-suuksia on hankala myös mitata ja vertailla. Niiden tutkiminen olisi jatkossa kuitenkin mielenkiintoista.
  • Ruotsalainen, S (Kela, 1998)
    Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 26
    Tutkimuksessa tarkastellaan toisaalta lainsäädännön ja toisaalta lehtiartikkeleiden ja kirjallisuuden perusteella suomalaista työttömyysturvaa ja sen kehittämistarpeita. Erityishuomion kohteena ovat mm. nuorten ja opiskelijoiden asemaan liittyvät työttömyysturvanäkökohdat sekä yhteiskunnan työllistämisvelvoite. Lopuksi käsitellään työttömyyttä ja työttömyysturvaa Euroopan unionin alueella.
  • Liukko, Jyri (Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2013)
    A Tutkimuksia
  • Kuurne, Kaisa (2002)
    Tämä on tutkimus siitä, miksi perheen perustaminen ei tässä kulttuurissa houkuttele alle kolmikymppisiä nuoria aikuisia. Tarkastelen perheen perustamista koskevaa ajatusmaailmaa ja kulttuuriympäristöä nuoruuden pidentymisen, aikuistumisen, perhettä koskevien uhkakuvien ja vastakohtaisuuden näkökulmista. Ennen varsinaiseen tutkimustehtävään tarttumista taustoitan tutkimaani ilmiötä erilaisin tilastollisin indikaattorein. Tutkimuksessa käytetään kolmea empiiristä aineistoa. Kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohdaksi olen rekisteriaineistoon perustuen tehnyt logistisen regressioanalyysin, jonka tarkoituksena oli löytää se sosiaalinen ryhmä, jonka jäsenet kaikkein yleisimmin pitkittävät perheen perustamista. Tilastollisen analyysin tulosten perusteella kiinnostavimmaksi ryhmäksi muodostui koulutetut ja naimattomat alle kolmikymppiset naiset ja miehet, joiden joukosta etsin haastateltavani. Tutkimuksen pääaineisto muodostuu neljästä ryhmähaastattelusta, jossa kussakin on haastateltu neljää henkilöä (kahta naista ja kahta miestä). Sivuaineistoksi olen keväällä 2002 kerännyt Helsingin Sanomista asiantuntijoiden ja tavallisten kansalaisten käymää julkista keskustelua perheestä. Kvalitatiivisten aineistojen analyysissa käytetty menetelmä perustuu tekstianalyysiin, ryhmähaastatteluaineiston analyysiin olen paikka paikoin lainannut välineitä keskustelunanalyysista. Tutkimus osallistuu yhteiskunnan yksilöllistymistä ja riskitietoisuutta koskeviin sosiologisiin keskusteluihin. Keskeisimpinä lähteinä ovat U. Beckin & E. Beck-Gernsheimin, A. Giddensin, Z. Baumanin, D. Riesmanin sekä F. Furedin sosiologiset kirjoitukset. Nuoruuden pidentymisen tarkastelussa keskeiseksi käsitteeksi nousee vapaus, jonka eri ulottuvuuksia analysoin suhteessa perheen perustamiseen. Aikuisuus määrittyy nuoruuden vastakohdaksi, jota luonnehtii vastuu toisesta. Nuoruuden ja aikuisuuden rajapyykkinä toimii haastateltavien omaan jäsennykseen perustuen perheen perustaminen, jolla viittaan lasten hankkimiseen. Perhettä koskevia uhkakuvia analysoin riskitietoisuuden käsitteen avulla. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset liittyvät sekä nuoruuden että vanhemmuuden luonteeseen. Nuoruuden vapaus mahdollistaa erilaisten kokemusten ja elämysten hankkimisen, mikä houkuttaa nuoruuden pidentymiseen. Mutta tutkimus paljastaa, että vapaudesta on myös tullut uusi nuoruutta koskeva normi. Perhe ei pidentyneen nuoruuden kulttuurissa kuulu alle kolmikymppisten elämään, koska nuoruutta kuuluu elää vailla pysyviä sidoksia. Perheen perustaminen myöhentyy myös siksi, että aikuistuminen on ambivalentti prosessi. Nuoruudesta tulee ”aikalisä”, jolloin refleksiivisesti valmistaudutaan kantamaan vastuuta. Perhe on uhka kahdessa mielessä. Vanhemmuus uhkaa individualistista elämää: omaa vapautta, parisuhdetta sekä työssä viihtymistä ja pärjäämistä. Toisaalta vanhemmaksi ryhtyminen tarkoittaa nykyisessä ilmapiirissä epäonnistumisen riskiä. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että nuoruus pidentyy yllättäen myös familistisista syistä, joiden keskiössä on lapsen paras. Vanhemmaksi ei siis lapsenkaan tähden kannata ryhtyä ennen kuin tuntuu siltä, että on ”oikea aika”. Oikeanlainen tunne ratkaisee aikuistumisen ambivalenssin ja rohkaisee ottamaan vastuun lapsesta epäonnistumisen mahdollisuudesta huolimatta.
  • Räisänen, Helmi (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämä on tutkielma tulevan influenssapandemian hallinnasta Suomessa. Keskiössä ovat asiantuntijat ja asiantuntijatieto valtionhallinnon tasolla ja valtion tutkimuslaitoksessa. Influenssapandemia tarkoittaa maailmanlaajuista epidemiaa, jonka aiheuttaa uudentyyppinen virus, jolle ihmisillä ei ole vastustuskykyä. Asiantuntijat arvelevat, että influenssapandemian tapahtuminen on varmaa, mutta sen ajankohtaa, vakavuutta eikä tarkkaa aiheuttajaa voida tietää ennalta. Tämän tutkielman pyrkimyksenä on selvittää, miten influenssapandemiauhkaa, eli yllättävää tulevaisuutta, voidaan hallita nykyhetkessä. Tämän selvittämiseksi tarkastellaan, millaisia tiedon, interventioiden ja subjektiviteetin muotoja influenssapandemiauhkan hallinnassa on havaittavissa: Millainen on tämä hallinnan kohde asiantuntijoiden mukaan? Millaisin keinoin sitä voidaan heidän mukaansa hallita? Millaisia asiantuntijasubjekteja tämän uhkan hallinnassa vaikuttaa mahdollistuvan? Tutkielmassa analysoidaan, miten tulevaa epävarmuutta on mahdollista hallita erilaisin logiikoin ja niiden ohjaamin keinoin jo nykyhetkessä, ja näistä logiikoista keskitytään erikseen varautumiseen. Tässä tutkielmassa käsitellään siis ensisijaisesti sellaisia hallintakeinoja, joita sovelletaan jo ennen influenssapandemian aktualisoitumista. Influenssapandemiauhkaa ja siihen varautumista lähestytään foucault’laisen hallinnan analytiikan näkökulmasta. Uhkaa analysoidaan teknologian objektina, eli tieteellisen tiedon ja siihen perustuvien tekniikoiden kohteena. Influenssapandemialla on omat erityispiirteensä ja niitä varten kehitetyt torjuntatoimet, kuten rokotukset. Influenssapandemiaan varautumisen kautta on kuitenkin mahdollista tarkastella laajempaa kysymystä siitä, miten yllättävää, eli menneistä epidemioista mahdollisesti merkittävästi poikkeavaa tartuntatautiuhkaa voidaan nykyhetkessä hallita. Influenssapandemiaan varautumisen kautta voidaan siis tarkastella biologisen elämän potentiaalien hallintaa, eli riskejä ja epävarmuutta. Tässä tutkielmassa ei lähestytä riskejä ja epävarmuutta ainoastaan objekteina maailmassa, vaan oletetaan, että ne viittaavat siihen, miten todellisuus ymmärretään ja millaisia oletuksia tulevaisuudesta tehdään, eli niiden katsotaan mahdollistavan erilaisia elämän ja elävien hallinnan käytäntöjä. Tutkimus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveysturvallisuusosastolla toukokuusta joulukuuhun vuonna 2017 tehtyyn osallistuvaan havainnointiin sekä neljääntoista asiantuntijahaastatteluun, jotka tehtiin alkuvuonna 2018. Tutkielmaa varten haastateltiin yhtätoista tartuntatautien hallinnan asiantuntijatehtävissä työskentelevää henkilöä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (9 hlöä) ja sosiaali- ja terveysministeriöstä (2 hlöä). Tämän lisäksi on kirjallisena aineistona tarkasteltu varautumista ohjaavia dokumentteja, kuten Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa (2017), Suomen kansallista riskiarviota 2015 ja Kansallista varautumissuunnitelmaa influenssapandemiaa varten (2012). Tutkielmassa hahmotellaan potentiaalisen epävarmuuden ja virtuaalisuuden käsitteiden avulla, miten nopeasti muuntuvien influenssavirusten hallinnassa toimintaa ja ajattelua eivät ohjaa vain riskit, joihin voidaan liittää tilastollinen todennäköisyys, vaan myös määrittelemättömämpi epävarmuus. Tutkielmassa esitetään, että tartuntatautien hallinnassa on nähtävissä varautumisen logiikkaan perustuvaa valppautta, mikä ilmentää Foucault’n analysoimien turvallisuusmekanismien muutosta. Tutkimuksessa havaitaan, että influenssaspesifisten keinojen lisäksi influenssapandemiaan varautumisessa sovelletaan merkittävästi sellaisia teknologioita, joissa painotetaan uhkasta riippumatonta valmiutta toimia missä tahansa kansanterveydellisessä häiriötilanteessa. Korostamalla kansanterveysjärjestelmän normaalitoimintojen sujumista, asiantuntijoiden resilienssiä ja jatkuvan valppauden verkostoja torjuntajärjestelmä säilyttää oletuksen tulevaisuuden epävarmuudesta: tulevaa ei voida tietää etukäteen, eikä sitä voida hallita vain sellaisten oletusten ohjaamana, jotka perustuvat nykyhetkessä saatavilla olevaan informaatioon. Geneerinen, uhkista riippumaton varautuminen vastaa hyvin tulevaan epävarmuuteen niin, että sen tarkkaa muotoa ei välttämättä tarvitse hahmottaa ennalta.
  • Setälä, Iiris (Helsingfors universitet, 2010)
    The purpose of this study is to find out weather or not the users of internet bank are aware of the security threats concerning the use of the service. The intention is to find out also if the interviewees have created some methods of their own to raise the security level of their use of internet bank. Still, the purpose of the study is to clarify the interviewees’ opinions about the economically responsible party in case of economic losses. Research material consists of eight internet bank users’ interviews. The statements of the interviewees are considered from factual point of view and analysed by dividing them under certain themes and types. In addition to the interviews of consumers, also two experts were interviewed. This material works more like source of information and it is not analysed like the other interviews. These two interviews were carried out to get information about the security level of Finnish internet banks. Phishing is criminal activity by which the criminals’ objective is to gather confidential information, such as access codes for internet bank, from the victims. This research revealed that the interviewees were quite unaware of the different forms of phishing attacks. However, almost everyone had heard of the phishing e-mails. They were not seen as a threat because the interviewees knew how to identify those e-mails and also that they should never be answered but deleted immediately. Consumers can enhance the security of internet transactions by their own behaviour. The interviewees seemed to be quite careful when using internet bank even though they had not gotten much directions from the bank. The different parts of internet bank access codes were kept separately and the fixed parts were mostly known by heart. Some interviewees used internet bank merely at home or at work place and public computers were broadly avoided for that purpose. The interviewees thought that the economically responsible party in the case of economical losses depends on the situation. Bank could not be held responsible if the access codes were given to outsiders by self. In other cases however the interviewees saw bank as the responsible party. Greater awareness of security threats seems in this research material to increase the responsibility of consumer. Consumers’ responsibility would also increase if banks would increasingly inform consumers about these security threats.