Browsing by Subject "rooliteoria"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Seppälä, Teemu E. S. (2001)
    Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee autoalan teknisten toimihenkilöiden työnkuvaa. Tutkimus on tehty tilaustyönä Toimihenkilöunionille (ent. Teknisten liitto TL ry.). Töiden teknistymisellä ja palvelualaistumisella on ollut vaikutuksia useimpiin aloihin. Autoala on näiden muutosten polttopisteessä, koska ensinnäkin autoihin liittyvä tekniikka kulkee kehityksen kärjessä. Lisäksi alan sisällä tekniset toimihenkilöt ovat johtamiseen ja asiakaspalveluun liittyvien muutosten keskiössä, koska he työskentelevät asiakaspalvelussa ja työnjohdollisissa asemissa. Tutkielmaan on haastateltu kahdeksan eri työnimekkeillä toiminutta autoalan teknistä toimihenkilöä. Tutkimukseen valittiin mahdollisimman erilaisissa organisaatioissa toimivia autoalan teknisiä toimihenkilöitä. Haastateltavat olivat eri organisaatioissa ja eri paikkakunnilla toimivia. Tutkimukseen osallistuneiden keski-ikä oli 47. Kaikki haastateltavat työskentelivät tai olivat työskennelleet työnjohdollisissa tehtävissä. Haastattelumenetelmänä on käytetty laadullista sosiaaliseen konstruktionismiin nojaavaa menetelmää. Haastattelurunko jakautui kolmeen osaan: taustatietoihin, kyseisen työpäivän kuvaukseen, työn laajempaan kuvaukseen ja työtehtäväalueiden kuvaukseen. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisesti Atlas/ti -tietokoneohjelmaa apuna käyttäen. Aineisto on tulkittu taustatietojen, työsuoritusten, rooliodotusten ja diskursiivisten positioiden näkökulmista. Keskeisenä työsuoritukseen liittyvänä tuloksena on se, että tehtävien suorittaminen ei sinällään ole ongelmallista haastatelluille toimihenkilöille. Sen sijaan työtehtävien suuri määrä ja jatkuva muuttuminen aiheuttavat toimihenkilöiden työhön haasteita. Rooliodotusten tasolla ilmeni, että toimihenkilöiden työhön liittyy monia vastuualueita, jotka eivät ole kuitenkaan kokonaistyön mittakaavassa selkeästi määriteltyjä. Työrooleista tärkeintä osaa näyttelee asiakaspalvelu, mikä ohjaa koko organisaation toimintaa. Aineiston positiointiteoreettinen tarkastelu osoitti, että autoalan tekniset toimihenkilöt liikkuvat hyvin monenlaisissa positioissa riippuen tilanteista ja muista kyseisissä tilannekuvauksissa toimivista henkilöistä. Autoalan teknisten toimihenkilöiden työn suunnitteluun tulee panostaa, jotta tilanteessa elävien tehtävien sijaan toimihenkilöt saisivat työn tekemisen paremmin järjestykseen. Useissa haastatelluista organisaatioista mekaanikoille on annettu lisää vastuuta, minkä myötä työnjohdossa toimivien autoalan teknisten toimihenkilöiden työnkuva on painottunut entisestään asiakaspalvelun suuntaan. Autoalan teknisten toimihenkilöiden vastuualueita tulisi selkiyttää suhteessa kaikkiin muihin vastinrooleihin, jotta toimihenkilöt pystyisivät toteuttamaan käytännön työn tasolla kaikki heiltä odotetut tehtävät. Positioteoreettinen tarkastelu tukee työn suorittamisessa ja rooliodotuksissa ilmenneitä tuloksia, mutta nostaa niiden lisäksi huomioitavaksi seikaksi organisaatioissa vallitsevat kulttuurit. Aineisto ei anna pienuutensa vuoksi mahdollisuuksia yleistysten tekemiseen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena onkin kuvata autoalan teknisten toimihenkilöiden työnkuvaa heidän itsensä näkökulmasta. Mielenkiinnon kohteeksi nousee autoalan teknisten toimihenkilöiden omaa työtään koskeva kuvaaminen, arvioiminen ja merkityksellistäminen.
  • Ruokamo, Anu (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee Kiinaa ja sen rooleja Yhdistyneiden kansakuntien (YK) turvallisuusneuvostossa, erityisesti Pohjois-Koreaan liittyen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii kansainvälisen politiikan rooliteoria. Rooliteoriassa valtioilla nähdään olevan erilaisia rooleja, jotka vaikuttavat valtioiden toimintaan kansainvälisessä järjestelmässä. Rooliteoria analysoi sitä, miten poliittiset päätöksentekijät näkevät edustamansa valtion aseman, velvollisuudet ja normit suhteessa muihin kansainvälisen järjestelmän toimijoihin. Nämä kansalliset roolikäsitykset määrittelevät valtion ulkopoliittista toimintaa. Valtion kansallinen roolikäsitys muotoutuu sen omien normien ja odotusten sekä muiden toimijoiden odotusten vuorovaikutuksessa. Tämä tutkielma tarkastelee sitä, miten rooliteoriaa voidaan käyttää Kiinan ulkopoliittisen identiteetin analysoimiseksi, sekä sitä, millaisia rooleja Kiina näkee itsellään YK:n turvallisuusneuvostossa Pohjois-Koreaan liittyen ja miten Kiina rakentaa näitä rooleja puheissa ja lausunnoissa. Tässä tutkimuksessa Kiinan rooleja tarkastellaan analysoimalla Kiinan edustajien puheita YK:n turvallisuusneuvostossa liittyen Pohjois-Korean ydinaseohjelmaan sekä ihmisoikeustilanteeseen. Ajallisesti tutkimus on rajattu vuosien 2012–2017 välille, kattaen Kiinan presidentti Xi Jinpingin ensimmäisen kauden maan johdossa. Aineiston analyysi toteutetaan laadullisena sisällönanalyysinä, yhdistäen teoria- ja aineistolähtöistä analyysiä. Aineiston analyysi osoittaa Kiinalla olevan YK:n turvallisuusneuvostossa kolme selvästi erottuvaa roolia Pohjois-Koreaan liittyen. Nämä roolit ovat multilateralismin puolustaja, pasifisti ja uhri. Kiina rakentaa näitä rooleja monin eri tavoin. Kiina korostaa rooliaan multilateralismin puolustajana alleviivaamalla monenkeskisten neuvotteluiden tärkeyttä ratkaisukeinona Pohjois-Korean ydinaseohjelman luomaan uhkaan. Kiina painottaa myös yhteistyötä ja pitää tärkeänä, että kaikkien osapuolten turvallisuus ja etu otetaan huomioon. Kiina rakentaa multilateralismin puolustajan roolia myös painottamalla YK:n periaatteiden ja auktoriteetin merkitystä. Pasifistin roolia Kiina rakentaa vaatimalla aktiivisesti rauhaa Korean niemimaalle sekä kritisoimalla eri osapuolten toimia, joiden se näkee kasvattavan jännitteitä alueella. Kiina myös vaatii loppua kovalle retoriikalle sekä pyrkii muistuttamaan uhkista, joita tilanteen kiristyminen tuo mukanaan. Kiinan kolmas, uhrin rooli rakentuu vastauksena muiden toimijoiden odotuksiin Kiinan toimintaa kohtaan. Kiina rakentaa uhrin roolia korostamalla muiden välttelevän vastuuta ja odottavan Kiinan yksin ratkaisevan Pohjois-Korean luoman haasteen. Se kokee, että muiden odotukset ovat suhteettomia verrattuna maan kykyihin. Kiina rakentaa uhrin roolia myös nostamalla esiin, kuinka paljon se on jo tehnyt Korean niemimaan suhteen. Kiinan kolme roolia linkittyvät laajemmin sen aseman muutokseen kansainvälisessä järjestelmässä ja tämän muutoksen seurauksiin, sekä Kiinan pyrkimykseen osoittaa maan olevan vastuullinen toimija. Samalla roolit heijastelevat Kiinan perinteisiä ulkopolitiikan periaatteita ja tukevat maan tavoitteita Korean niemimaan suhteen.
  • Hassinen, Sanna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä tutkielmassa tavoitteenani on selvittää erilaisten roolien merkitystä bibliodraamassa, mitä voidaan pitää yhtenä toiminnallisen draaman muotona. Bibliodraamassa on tarkoitus erilaisten toiminnallisten ja kehollisten roolityöskentelyjen kautta tutkia Raamattua, mutta samalla siinä korostuvat roolien kautta saadut henkilökohtaiset kokemukset. Bibliodraamassa Raamatun rooleihin eläytyminen voi olla hyvin tunteisiin vetoavaa ja parhaillaan voimaannuttavaa toimintaa, joka tarjoaa yksilölle keinoja ymmärtää itseään, toisia ihmisiä ja laajemmin koko kulttuuriympäristöä ja yhteiskuntaa. Raamatun tekstien kautta bibliodraamassa ollaan myös tekemisissä omien hengellisten kysymysten kanssa. Roolin käsitettä tarkastelen uskonto- ja sosiaalipsykologian näkökulmasta ja teoreettisena viitekehyksenä käytän erityisesti Jakob Morenon ja Robert Landyn rooliteorioita, jotka auttavat tutkimani ilmiön hahmottamisessa. Olen tehnyt tämän tutkimuksen etnografisena kenttätyönä, missä tutkimuskenttänäni toimii Järvenpään Seurakuntaopiston bibliodraamaohjaajakoulutuksen syksyllä 2018 aloittanut koulutusryhmä. Tutkimuksen aineiston olen kerännyt syksyllä 2018 ja keväällä 2019 pidettyjen viiden lähiopetusjakson aikana. Pääasiallisena menetelmänä olen käyttänyt osallistuvaa havainnointia. Lisäksi olen täydentänyt oman havainnointini pohjalta muodostunutta aineistoa neljän koulutukseen osallistuneen haastattelulla. Tutkijana olen ollut osa tutkimaani sosiaalista yhteisöä ja yhdeksi keskeiseksi havainnointikohteeksi muodostui minä itse ja omat kokemukseni roolityöskentelyjen aikana, missä korostuu tutkielman autoetnografinen luonne. Tutkielman aineiston olen analysoinut laadullisen, teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä teemoitellen. Olen jaotellut aineistossa ilmenneet erilaiset roolit Morenon rooliteorian mukaan somaattisiksi, psykologisiksi, sosiaalisiksi ja transsendenttisiksi rooleiksi. Roolien merkityksiä olen tarkastellut henkilökohtaisella tasolla, sosiaalisten suhteiden tasolla sekä yhteiskunnallisella ja eettisellä tasolla. Landyn rooliteorian yksityiskohtainen roolien taksonomia on auttanut hahmottamaan sitä, miten tietyn roolin valitseminen, rooliin meneminen ja vastarooliin vaihtaminen draamassa tapahtuu. Tutkimusaineiston perusteella bibliodraamassa erilaisten roolien kautta on mahdollista oppia ymmärtämään erilaisia ajatuksia ja näkökulmia, kehittää oma näkökulma draamassa käsiteltävään teemaan ja löytää yhteys omiin henkilökohtaisiin psykosomaattisiin, psykologisiin ja sosiaalisiin rooleihin. Yksittäiset kokemukset rooleissa eivät sinänsä ole kovin merkittäviä, vaan merkittävää on se, miten kokemuksiin suhtaudutaan, miten niitä käsitellään ja mitä niistä opitaan. Jokainen suhteuttaa oman kokemuksensa myös aikaisempiin kokemuksiinsa ja siihen, mikä on omassa elämässä ja yhteiskunnassa on sillä hetkellä ajankohtaista.
  • Mäki, Timo (Helsingfors universitet, 2016)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia yliluonnollisia ilmiöitä ihmiset ovat kokeneet ja miten ihmiset ovat selittäneet yliluonnollisten kokemuksiensa syntymiset. Varsinaisessa tutkimuskysymyksessä etsitään vastausta siihen, miksi yliluonnollisen ilmiön kokenut ihminen pyrkii selittämään kokemustaan tietyllä tavalla. Tämä tutkimus pohjautuu kognitiiviseen näkökulmaan, jossa tarkastellaan ihmisten antamia tulkintoja ja selityksiä heidän kokemilleen selittämättömille ilmiöille. Tutkimuksessa käytetään teoreettisena lähtökohtana attribuutioteorioita sekä kulttuuris-uskonnollista ympäristöä yhtenä attribuutioiden muodostamisen osatekijänä. Attribuutioteoria tutkii, miksi tietty yksilö attribuoi ja minkälaisessa ympäristössä. Attribuointi tarkoittaa, että ihminen antaa syitä ja selityksiä kokemilleen tapahtumille. Teoreettisena perustana tässä tutkimukseessa käytetään rooliteoriaa, jonka mukaan kulttuuris-uskonnollisten tapojen ja käytäntöjen oppimisien kautta yksilö mukautuu tietynlaiseen rooliin. Tämän omaksumansa roolin ajattelumallien mukaisesti yksilö myöhemmin pyrkii antamaan selityksiä myös kokemilleen selittämättömille ilmiöille. Tämän tutkimuksen tutkimusaineisto koostuu vuonna 2013 internetin Suomi24:n ja Plazan keskustelupalstoille laadittuihin kirjoituspyyntöihin. Kirjoituspyynnöissä pyydetään ihmisiä kirjoittamaan vapaamuotoisesti yliluonnollisista kokemuksistaan ja selittämään heidän niille antamiaan syitä ja nimeämään kokemuksiensa aiheuttajan. Tällaista aineistonkeruutapaa kutsutaan teemakirjoittamiseksi. Kirjoituspyyntöihin tuli 36 tutkimuskelpoista vastausta. Tutkimuksen analysointitapa on temaattinen analyysi, joka muistuttaa osittain laadullista sisällönanalyysia. Tutkimusaineiston 36:ssa teemakirjoituksessa kuvataan yliluonnollisia ilmiöitä ja niiden syitä. Analysoinnissa tutkimusaineiston kokemuskertomukset on jaettu kuuteen erilaiseen kokemustyyppiin: enkelikokemukset, ufokokemukset, enneunikokemukset, ruumiista irtautumiskokemukset, kummituskokemukset ja vainajakokemukset. Lisäksi tutkimusaineiston analysoinnissa eritellään kirjoittajan sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, vakaumus, yliluonnollisen ilmiön kohtauspaikka ja aika. Tutkimuksen yhteenvedossa todetaan, että kunkin kokemustyypin kokemuskertomuksien sisällöt ovat melko yhtenäisiä. Varsinkin enkelikokemuksissa, enneunikokemuksissa ja vainajakokemuksissa korostuu rooliteorian mukainen näkemys, että omaksutut uskonnolliset perinteet, tavat ja ajattelumallit vaikuttavat kirjoittajien selityksiin heidän antaessaan kokemuksilleen erityisiä syitä. Kummituskokemuksissa ja ufokokemuksissa puolestaan korostuu etupäässä miesten pyrkimykset selittää yliluonnolliset kokemuksensa heidän ammatteihinsa ja tieteellis-teknisiin ajattelumalleihin perustuvilla syillä. Tutkimusaineistossani vain naisilla on ruumiista irtautumiskokemuksia. Kyseisissä naisissa huomiota herättää heidän korkea koulutustaustansa. Naisten irtautumiskokemuksien selityksissä heijastuu yhtäältä heidän uskonnolliset ajattelumallinsa, mutta toisaalta myös heidän oppimansa sivistyksellisen roolinsa mukainen pyrkimys selittää kokemuksiaan omaksumillaan filosofis-tieteellisillä käsitteillä.