Browsing by Subject "rotuteoriat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Hubara, Koko (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä pro gradussa tarkastellaan sitä, miten niin sanottu ”rotu” käsitetään ja käsitteellistetään suomalaisessa sosiaalityön opetuksessa. Aineistona toimii Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalitieteiden laitoksen, sosiaalityön oppiaineen opetussuunnitelmassa listattu opetuskirjallisuus vuosille 2020–2023 (sekä kandidaatin- että maisterintutkielman osalta). Tutkielman metodologisena ja teoreettisena viitekehyksenä toimivat epistemologisella tasolla musta, intersektionaalinen feminismi ja teorian osalta yhdysvaltalaisesta kriittisestä oikeustieteestä ja oikeusteoriasta lainattu kriittinen rotuteoria (critical race theory). Tutkimusaineisto koostuu 73 sosiaalityön opetuksessa käytettävästä akateemisesta kirjasta ja alan raporttiteoksesta sekä yhdeksästä tieteellisestä artikkelista. Aineisto on analysoitu ensin teoriasidonnaisella teemoittelevalla sisällönanalyysilla ja sitten vielä toistamiseen aineistolähtöisellä teemoittelevalla sisällönanalyysilla. Näistä on muodostettu synteesin kautta kaksi pääteemaa eli tutkimustulosta: “Kuin kaksi opetussuunitelmaa” ja “Kiertelevä kieli”. Analyysin perusteella voidaan hahmottaa, että niin sanottu “rotu” esitetään suomalaisessa sosiaalityön kontekstissa tarkasti määrittelemättä, hajanaisesti, implisiittisesti ja käyttäen erilaisia kiertoilmauksia. Rasismi ja rodullistetuksi tuleminen esitetään ilman rakenteellista, historiallista ja kontekstuaalista analyysia ja paikannusta. Silloin kun eksplisiittisesti todetaan sosiaalityön yhteys kolonialismin, sorron ja rasismin historiaan sekä tarve tarkastella sen implikaatioita sosiaalityön opetukselle, tutkimukselle ja tekemiselle nykyhetkessä, tapahtuu se englanninkielisessä kirjallisuudessa. Tästä seuraa se, että rasismikeskustelu jää sosiaalityön opetuksessa angloamerikkalaisesta maailmasta käsin näyttäytyväksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, eikä sitä tarkastella pohjoismaisesta hyvinvointivaltio- ja tasa-arvokeskustelusta käsin – vaikka Suomessa on aina ollut ”rodullisiin”, etnisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin kuuluvia, ruskeita ja mustia ihmisiä sekä alkuperäiskansoja, ja vaikka ei-valkoisen väestön määrä vain kasvaa entisestään globaalin muuttoliikkeen myötä, mikä näkyy sekä sosiaalityöntekijöissä että asiakkaissa.
  • Nummelin, Katja (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämä tutkielma tarkastelee ihmisrotujen muodostamista ja kuvauksia sekä polygenesis-teoriaa Amerikkalaisen Samuel George Mortonin varhaista antropologista tutkimusta edustavassa teoksessa Crania Americana (1839). Tutkielman tarkoitus on nostaa esiin Mortonin rotumääritysten ja -kuvausten kulttuurihistoriallista taustaa, joka on aiemmin jäänyt vähälle huomiolle, sillä aiempi tutkimus on keskittynyt Mortonin kallonmittausaineiston analysointiin. Mortonin käsitystä ihmisroduista Crania Americanassa tarkastellaan kolmesta lähtökohdasta: ihmisrotujen muodostaminen, rotujen kuvaukset ja polygenesis-teoria, joka oli 1800-luvun alussa suosittu teoria, jonka mukaan ihmisrodut oli luotu erikseen eri puolille maailmaa. Kaikki nämä teemat liittyvät läheisesti tieteelliseen rasismiin, joka oli syntynyt kolonialismin ja orjuuden synnyttämästä tarpeesta luoda hierarkkisia eroja ihmisryhmien välille. Tämä kehitys muodostaa laajemman viitekehyksen tutkielmalle. Kutakin tutkielman päälähtökohtaa tarkastellaan erilaisilla metodeilla. Ihmisrotujen muodostamista tarkastellaan temaattisista näkökulmista, kuten rotujen muodostamisen historia, rotuhierarkiat, kallonmittausten ja frenologian vaikutus sekä matkakirjallisuus. Mortonin rotujen kuvauksia tarkastellaan puolestaan käymällä yksityiskohtaisesti läpi kunkin rodun kuvauksia ja poimimalla niistä keskeisiä kulttuurihistoriallisia teemoja. Lisäksi tarkastellaan Mortonin rotukuvauksissa käyttämiä lähteitä, ja luodaan alustava kuva niiden kirjoittajien kulttuurisista ja sosioekonomisista taustoista, joiden voi ajatella vaikuttaneen heidän kuvauksiinsa vieraista kansoista. Polygenesis-teorian ilmenemistä Crania Americanassa tarkastellaan aiemman tutkimuksen valossa. Tutkielmassa pyritään osoittamaan, että toisin kuin aiemmassa tutkimuksessa on esitetty, Morton ei alkanut kannattaa polygenesistä yhtäkkiä pian Crania Americanan julkaisemisen jälkeen. Tutkielmassa nousee esiin, että Mortonin käsitykset ihmisroduista olivat kaikilta osin vahvasti sidoksissa aikansa kulttuurihistorialliseen kontekstiin, sekä luonnontieteilijöiden ja matkakirjailijoiden teksteihin. Mortonin rotujako pohjautui ennen kaikkea saksalaisen professori Blumenbachin 1795 esittämään rotujakoon, ja oli, kuten kaikki muutkin rotujaot, lähtökohtaisesti hierarkkinen. Mortonin rotukuvaukset sisälsivät lukuisia arvottavia stereotypioita, joista monet olivat johdettavissa eurooppalaisten kolonialistien tarpeeseen osoittaa omaa ylemmyyttään ja perustella muiden kansojen alistamista. Tähän liittyen, Mortonin lähteiden kirjoittajat olivat enimmäkseen hänen omia aikalaisiaan, ja brittiläistaustaisia tai ainakin eurooppalaisia, ylemmän tai keskiluokan miehiä. Polygenesis-teoriaa tarkasteltaessa nousi esiin, että Morton ei ollut Crania Americanan kirjoittamisen aikaan perehtynyt aiheeseen syvällisesti. Toisaalta monet polygenesis-teorian kannalta keskeiset ajatukset, kuten ihmisrotujen erillisyys hyvin varhaisista ajoista ja tämän todistaminen historiallisten lähteiden avulla, olivat esillä jo Crania Americanassa.