Browsing by Subject "routa"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 20
  • Kokkonen, P. (Suomen metsätieteellinen seura, 1942)
  • Kokkonen, P. (Suomen metsätieteellinen seura, 1926)
  • Fronzek, Stefan; Johansson, Margareta; Christensen, Torben R.; Carter, Timothy R.; Friborg, Thomas; Luoto, Miska (Finnish Environment Institute, 2009)
    Reports of the Finnish Environment Institute 3/2009
  • Päivänen, Juhani (Suomen metsätieteellinen seura, 1973)
  • Korhonen, Johanna (Suomen ympäristökeskus, 2007)
    Suomen ympäristö 44/2007
    Hydrologinen vuosikirja 2001–2005 sisältää yleiskatsaukset vuosien 2001–2005 hydrologisiin oloihin Suomessa sekä taulukoita ja kaavioita hydrologisten muuttujien vuorokausi- tai kuukausikeskiarvoista kyseisinä vuosina. Vertailutietoina on keski- ja ääriarvoja kausille 1961–1990 ja 1991–2005. Jaksoille määritetyt keskiarvot poikkeavat monissa tapauksissa toisistaan, koska 1990-luku ja 2000-luvun alku mm. olivat aiempia vuosikymmeniä lämpimämpiä. Taulukoissa kuvaillaan myös havaintopaikkoja. Ennen kunkin hydrologisen muuttujan havaintotaulukkoa on kuvaus muuttujan havainnointi- tai määritystavasta sekä havaintoverkkojen laajuudesta, eräissä tapauksissa myös havaintopaikkakartta. Yhteenvetoja esitetään seuraavista muuttujista: vedenkorkeus, virtaama, pienten alueiden valuma, aluesadanta (mittarivirheiden suhteen korjaamattomat arvot), lumipeitteen vesiarvon aluearvo, haihdunta Class A -astioista, avoveden pintalämpötila, järvien jäätyminen ja jäänlähtö, jään paksuus, pohjaveden pinnankorkeus sekä lumen ja roudan syvyys.
  • Mustonen, Seppo E. (Suomen metsätieteellinen seura, 1965)
  • Gregow, Hilppa (Ilmatieteen laitos, 2013)
    Finnish Meteorological Institute Contributions no 94
    Abstract The aim of this work was to study the potential impacts of strong winds, heavy snow loads, and soil frost conditions on the risks to forests in northern Europe under the current and changing climate (until 2100), with the main focus on Finland. More specifically, the analyses concentrated on: i) changes in the occurrence of strong winds, heavy snow loads, and unfrozen soil conditions in Finland, ii) regional risks to Finnish forests from heavy snow loads and strong winds, iii) the mean and extreme geostrophic wind speeds in Northern Europe, and iv) estimation of windstorm-related timber losses in Europe in 1960-2011 using the geostrophic and ageostrophic isallobaric winds as a basis for the analyses. This work employed the meteorological measurements made by the Finnish Meteorological Institute (FMI) between 1961-2009, the datasets from the Finnish National Forest Inventory and the EFIATLANTIC storm catalogue, a number of global climate model (GCM) simulation runs using different greenhouse gas (GHG) emission scenarios (A1B, A2, and B1) and re-analyzed weather datasets ERA-40 and ERA-Interim. The occurrence and depths of soil frost were studied with a model that simulates the freezing of the snow-free ground. The occurrence of large snow loads was estimated with the cumulative snow load approach. The analyses of the risks from snow and/or wind to forests were based on simulations done by the ecosystem model SIMA, the mechanistic model HWIND, and a new regression fit between storm wind impact and timber losses in Europe. According to this work, the growth of Finnish forests is expected to increase under the changing climate. Concurrently, the tree species distribution may also change, which affects the potential risks to forests from wind and snow. In the current climate, strong mean wind speeds of about 17-18 m s-1 have occurred approximately once in 10 years in Finland (in October-February) and caused wind damages. In this work, wind speeds induced by intense cyclones were also found to correlate well with primary losses of timber. The annual maximum soil frost depth has also decreased 5-10% in the period 1980-2009 compared to the period 1971-2000 in southern and central Finland. Under the future climate projections, the soil is expected to hardly freeze at all in southern and central Finland by 2100. Mean and extreme geostrophic wind speeds are also projected to increase during September-April slightly by 2100. Furthermore, days with heavy snow loads may still occur in the near future. To conclude, wind-induced risks to forests in particular may increase in Finland and elsewhere in Northern Europe in the forthcoming decades. However, proper and timely management of forests could help reduce at least to some degree wind-induced risks to forests in the future. Tiivistelmä Tämän työn tavoitteena oli tutkia voimakkaiden tuulten, lumikuormien ja roudan esiintymisen mahdollisia vaikutuksia metsien tuhoriskeihin Pohjois-Euroopassa. Tarkastelut tehtiin nyky- ja muuttuvalle ilmastolle aina vuoteen 2100 asti. Pääpaino tutkimuksessa oli Suomessa. Työssä analysoitiin i) voimakkaan tuulen, lumikuormien ja routaolojen esiintymisessä tapahtuvia muutoksia Suomessa, ii) Suomen metsiin kohdistuvia alueellisia tuuli- ja lumituhoriskejä, iii) ilmastonmuutoksen vaikutusta keskimääräisiin ja äärimmäisiin geostrofisiin tuuliin Pohjois-Euroopassa ja iv) Euroopan primääristen metsätuhojen ja myrskyissä esiintyneiden geostrofisten ja ageostrofisen isallobaaristen tuulten välistä yhteyttä 1960–2011. Työssä käytettiin Ilmatieteen laitoksen havaintoaineistoa 1961–2009, Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnan metsien inventointitietoja (METLA), Eurooppalaista metsien myrskytuhotietokantaa (EFIATLANTIC) ja lukuisia maailmanlaajuisia ilmastomalleja huomioiden eri skenaariot (A1B, A2 ja B1). Tämän lisäksi käytettiin uusanalysoituja meteorologisia aineistoja (reanalyysejä) ERA-40 ja ERA-Interim. Roudan syvyyksiä tutkittiin mallilla, joka laskee lumettoman maan jäätymistä. Puiden lumikuormien esiintymistä arvioitiin kumulatiivisella lumikuormamallilla. Metsiin kohdistuvia lumikuormien ja tuulten aiheuttamia riskejä analysoitiin SIMA-ekosysteemimallilla ja mekanistisella HWIND-mallilla. Tämän lisäksi kehitettiin regressioyhtälö, jolla voitiin arvioida metsien puustotuhojen määrää myrskytuulten perusteella Euroopassa. Työn perusteella Suomen metsien kasvu tulee lisääntymään ilmaston lämmetessä ja lisäksi puulajien jakauma voi muuttua. Tällä voi olla vaikutusta siihen, millaisia lumi- ja tuulituhoja metsissä tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyy. Nykyilmastossa, 10-minuutin keskituuli, joka esiintyy keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa, on voimakkaimmillaan noin 17–18 ms-1 maan etelä- ja länsiosan sisämaassa. Tyypillisimmin voimakkaita tuulia esiintyy lokakuusta helmikuuhun ulottuvalla jaksolla. Euroopan myrskyjen laajuudella, tuulen nopeudella, ja primääristen metsätuhojen suuruudella on selvä korrelaatio. Suomen etelä- ja keskiosassa roudan syvyydet ovat pienentyneet talvella 5-10 % verrattaessa jaksoa 1980–2009 jaksoon 1971–2000. Mikäli ilmaston lämpeneminen jatkuu, maan etelä- ja keskiosa muuttuvat vuosisadan loppuun mennessä vähitellen roudattomiksi. Lumikuormat voivat vielä lähivuosikymmeninä olla suuria maan etelä- ja keskiosassa, mutta loppuvuosisadalla suuria lumikuormia esiintynee enää pohjoisessa. Suomessa keskimääräiset ja äärimmäiset geostrofiset tuulet voimistuvat syyskuu-huhtikuu välisenä aikana vuoteen 2100 mennessä. Muutos on kuitenkin vain muutaman prosentin luokkaa. Kaikki tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että erityisesti metsiin kohdistuva tuuliriski on mitä todennäköisimmin kasvamassa niin Suomessa kuin muualla Pohjois-Euroopassa. Tämä edellyttää tuhoriskien huomioimista metsien hoidossa.
  • Kärnä, Juha-Petri (Finnish Environment Institute, 2012)
    The Finnish Environment 12/2012
    Current remote sensing satellites can provide valuable information relevant to hydrological monitoring. And by using available in situ measurements together with the satellite data the information can be even more valuable. The FloodFore project developed new methods to estimate hydrological parameters from multi source remote sensing and in situ data. These hydrological parameters are important input to the watershed simulation model in order to improve the accuracy of its forecasts. In the project several new methods were either developed or demonstrated: satellite based snow water equivalent (SWE) estimation, weather radar based accumulated precipitation estimation, satellite based soil freezing state determination, and SWE estimation with high spatial resolution using both microwave radiometer and SAR data. Also a visualisation system for multi source information was developed to demonstrate the new products to users. The effect of the snow remote sensing estimates to the hydrological forecasting accuracy was studied for the Kemijoki river basin. The commercialisation possibilities of the results of the project were also studied.
  • Kubin, Eero (Suomen metsätieteellinen seura, 1990)
  • Huttunen, Leena; Soveri, Jouko (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1993)
    Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - Sarja A 139
  • Yli-Vakkuri, Paavo (Suomen metsätieteellinen seura, 1960)
  • Hannelius, Simo (Suomen metsätieteellinen seura, 1975)
  • Soveri, Jouko; Varjo, Markku (Vesihallitus, 1977)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 20
    Engl. summary: On the formation and occurrence of soil frost in Finland 1956 to 1975
  • Solantie, Reijo (Suomen metsätieteellinen seura, 1993)
  • Nummijoki, Heli (Helsingfors universitet, 2017)
    Syysmuotoiset kasvi ovat lisänneet suosiotaan viime vuosina. Suurempi sato, työhuippujen tasaaminen sekä positiivinen vaikutus viljelykiertoon ovat tärkeimmät syyt suosion lisääntymiseen. Toisaalta niiden viljelyhalukkuutta rajoittaa riski talvehtimisen onnistumisesta. Ruis on syysmuotoisista viljelykasveista talvenkestävin, mutta myös sillä voi esiintyä merkittäviä talvituhoja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten syksyn ja talven sääolot vaikuttavat rukiin talvehtimiseen. Lisäksi tutkittiin populaatio- ja hybridilajikkeiden välisiä eroja niiden talvenkestävyydessä. Tutkimusaineistona olivat Ylistarossa sekä Hauholla vuosina 2009-2014 tehdyt rukiin lajikekokeet sekä Ilmatieteenlaitoksen sääaineistot. Ruiskokeissa mitattiin talvituhojen määrää sekä sadon määrää eri ruislajikkeilla. Sääaineistosta laskettiin lämpösummakertymä ajanjaksolla kylvöstä karaistumisjakson alkuun, karaistumisjakson lämpösummakertymä, nettolämpösummakertymä karaistumiskaudella sekä huhtikuun lämpösummakertymä. Lisäksi tarkasteltiin lumipeitteen ja roudan syvyyttä ja kestoa talven aikana. Eniten talvituhoja esiintyi vuonna 2012-2013, jolloin myös sadon määrä jäi alhaiseksi. Sadon määrä korreloikin eniten juuri talvituhojen määrän kanssa. Vuonna 2012-2013 routajakso oli pisin verrattuna muihin vuosiin ja huhtikuun lämpösummakertymä oli alhaisin. Nämä tekijät korreloivat eniten talvituhojen määrän kanssa. Sadon määrä korreloi talvituhojen määrän lisäksi myös huhtikuun roudan syvyyden sekä karaistumiskauden pituuden kanssa. Hauholla talvituhoja esiintyi pääsääntöisesti vähemmän verrattuna Ylistaroon, ja Hauholla myös sadot olivat suuremmat kuin Ylistarossa. Ruismuotoja vertailtaessa, huomattiin, että hybridilajikkeilla esiintyi hieman enemmän talvituhoja verrattuna populaatiolajikkeisiin, mutta silti hybridilajikkeiden sadot olivat suuremmat verrattuna populaatiolajikkeisiin. Tutkimuksen perusteella talvituhojen määrään vaikuttavat eniten roudan syvyys sekä lämpösummakertymä huhtikuulla. Sen sijaan suoraa yhteyttä syksyn karaistumisjakson pituuden tai lämpösummakertymän ja talvehtimisen onnistumisella ei havaittu. Sadon määrään vaikutti eniten talvituhojen määrä, mutta myös huhtikuun roudan syvyys, lumettomien routapäivien sekä karaistumiskauden pituus vaikuttivat. Populaatio- ja hybridilajikkeiden talvenkestävyydessä ei havaittu eroja koevuosien aikana.
  • Kokkonen, P. (Suomen metsätieteellinen seura, 1923)
  • Huttunen, Leena; Kujala, Kauko (National Board of Waters and the Environment. Vesi- ja ympäristöhallitus, 1994)
    Publications of the Water and Environment Research Institute. 17
    Yhteenveto: Maankosteusvaihtelut talvella hiekkamaassa
  • Ala-Aho, Pertti Otto Antero; Autio, Anna Katarzyna; Bhattacharjee, Joy; Isokangas, Elina Henriikka; Kujala, Katharina; Marttila, Hannu Juhani; Menberu, Meseret; Meriö, Jyrki Leo-Juhani; Postila, Heini Tuulia; Rauhala, Anssi Ilmari; Ronkanen, Anna-Kaisa; Rossi, Pekka Matias; Saari, Markus Tapani; Torabi Haghighi, Ali; Kløve, Björn (IOP Publishing Ltd, 2021)
    Environmental Research Letters 16: 4
    The influence of seasonally frozen ground (SFG) on water, energy, and solute fluxes is important in cold climate regions. The hydrological role of permafrost is now being actively researched, but the influence of SFG has received less attention. Intuitively, SFG restricts (snowmelt) infiltration, thereby enhancing surface runoff and decreasing soil water replenishment and groundwater recharge. However, the reported hydrological effects of SFG remain contradictory and appear to be highly site- and event-specific. There is a clear knowledge gap concerning under what physiographical and climate conditions SFG is more likely to influence hydrological fluxes. We addressed this knowledge gap by systematically reviewing published work examining the role of SFG in hydrological partitioning. We collected data on environmental variables influencing the SFG regime across different climates, land covers, and measurement scales, along with the main conclusion about the SFG influence on the studied hydrological flux. The compiled dataset allowed us to draw conclusions that extended beyond individual site investigations. Our key findings were: (a) an obvious hydrological influence of SFG at small-scale, but a more variable hydrological response with increasing scale of measurement, and (b) indication that cold climate with deep snow and forest land cover may be related to reduced importance of SFG in hydrological partitioning. It is thus increasingly important to understand the hydrological repercussions of SFG in a warming climate, where permafrost is transitioning to seasonally frozen conditions.
  • Ala-Aho, P; Autio, A; Bhattacharjee, J; Isokangas, E; Kujala, K; Marttila, H; Menberu, M; Meriö, L-J; Postila, H; Rauhala, A; Ronkanen, A-K; Rossi, P. M.; Saari, M; Torabi Haghighi, A; Kløve, B (Institute of Physics and IOP Publishing, 2021)
    Research Letters 16: 043008
    The influence of seasonally frozen ground (SFG) on water, energy, and solute fluxes is important in cold climate regions. The hydrological role of permafrost is now being actively researched, but the influence of SFG has received less attention. Intuitively, SFG restricts (snowmelt) infiltration, thereby enhancing surface runoff and decreasing soil water replenishment and groundwater recharge. However, the reported hydrological effects of SFG remain contradictory and appear to be highly site- and event-specific. There is a clear knowledge gap concerning under what physiographical and climate conditions SFG is more likely to influence hydrological fluxes. We addressed this knowledge gap by systematically reviewing published work examining the role of SFG in hydrological partitioning. We collected data on environmental variables influencing the SFG regime across different climates, land covers, and measurement scales, along with the main conclusion about the SFG influence on the studied hydrological flux. The compiled dataset allowed us to draw conclusions that extended beyond individual site investigations. Our key findings were: (a) an obvious hydrological influence of SFG at small-scale, but a more variable hydrological response with increasing scale of measurement, and (b) indication that cold climate with deep snow and forest land cover may be related to reduced importance of SFG in hydrological partitioning. It is thus increasingly important to understand the hydrological repercussions of SFG in a warming climate, where permafrost is transitioning to seasonally frozen conditions.