Browsing by Subject "ruoka-allergia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Holopainen, Maarit (Helsingin yliopisto, 2019)
    The purpose of this study is to describe and compare the everyday life of the people with food hypersensitivity, after taking part of limbic system training of Dynamic Neural Retraining System, the DNRS program. The first research task in this study is to describe what kind of every day life is a person with food hypersensitivity living and how food hypersensitivities affect different aspects of everyday life. The second research task is to describe how the DNRS program has affected the every day life of a person with food hypersensitivities and what kind of importance the changes have had. Earlier studies show that food sensitivity lowers the well-being and quality of life experienced by the individuals and their family. The sample of the study consists of six interviewees with multiple levels of food sensitivities and chemical sensitivities, which they had used DNRS to rehabilitate. The interviewees represented both sexes from all over Finland and were 28–45 years of age. The study material was collected by semi-structured theme interviews and analyzed by qualitative methods using International Classification of Function Classification (ICF) as content analysis. On this basis, a model of food-sensitive daily life and functional ability was created, which shows the effects of food sensitivity on various aspects of everyday life. The same model describes the situation even after the respondents had decided on a six-month rehabilitation period for the DNRS program. According to this study, food hypersensitivity has a significant impact on the individual's everyday life and on the well-being. Food hypersensitivity affects well-being, for example, by limiting performance and participation, and makes it more difficult for the individual to function through environmental factors. In addition, everyday food restrictions are perceived as stressful, as it involves significant planning and other meta-work that consumes individual resources. According to this study, rehabilitation of food hypersensitivity is of great importance to the individual, with emphasis on easier everyday life and psychosocial well-being of the individual. With relieved food hypersensitivity, food-related emotions also become more positive.
  • Hyttinen, Charlotta (Helsingfors universitet, 2016)
    Introduction: Information about toddlers’ and pre-schoolers special diets in Finland is scarce. Out of Finnish 1-6-year olds, 63 % attend day care. According to the day care food recommendations, 2/3 of the daily energy needs of children attending full-time day care should be provided during day care hours, which should also fulfil the set nutritional and quality criteria. The day care food services are facing more challenges due to food allergies, and also due to the number of children following religious diets increasing as an effect of increased immigration. Some food allergy-related avoidance diets may be unfoundedly maintained, since children usually recover quickly from food allergies. Aims: The aim of this study was to decipher the prevalence and types of special diets children in the metropolitan area day care centres adhere to, and to investigate what kind of challenges are associated with the general practices considering the apprising of special diets. Additionally, this study aimed to investigate the distribution of special diets in relation to age, gender and city. This study also intended to examine whether a connection between the prevalence of special diets by day care centre and regional socioeconomic factors exists. Material and methods: The cross-sectional data was collected from municipally catered day care centres in Helsinki, Espoo and Vantaa during 2012-2013. 41 day care centres with in total 3 216 children were included in the study. Data of children adhering to special diets was retrieved from special diet-forms, medical certificates and kitchens. Children were divided into different special diet groups based on the reported data. Special diet distributions among other variables were studied with the Pearson Chi square-test. The relation of socioeconomic factors and the prevalence of special diets were tested with the Spearman bivariate correlation analysis. This study is a part of the LILLA-study, which aims to improve the nutrition and allergy-related health of pre- schoolers. Results: Out of the 3 216 children 19 % (n=609) adhered to a special diet. The discovered diets and their prevalences were the following: allergy-related 7,4 % (n=238), lactose-restricted 3,3 % (n=105), ethical or religious diets 7,6 % (n=245), and special diets for other reasons 0,7% (n=21), of the total. A difference was discovered in the special diet distribution according to city (p<0,000): allergy-related diets were most prevalent in Vantaa and ethical or religious diets in Helsinki. A difference was also discovered in the age distribution of special diets (p<0,012): children following an allergy-related diet were younger than children with other special diets (p<0,041). Also, avoiding dairy and egg was discovered to be more common among younger children (p<0,048 and p<0,043). The most often avoided foodstuffs among allergy diets were milk, egg, nuts and almond, and fruit. Lactose-restrictions were more common among older children (p<0,006) and the most prevalent lactose-restriction was a complete restriction. Among ethical or religious diets, diets where pork was forbidden were the most common. Of vegetarian diets, pesco-vegetarian diets were discovered to be the most common. Ethical or religious diets were positively associated with lactose- restricted diets (p<0,000). Special diet-forms required to notify day care centres about special diets were found for 71 % (n=431) of participant following special diets. Medical certificates were found in 53 % (n=156) of the diets where a certificate was demanded. Out-dated information was found in both types of documentation. A reversed connection was discovered in the association between the prevalence of ethical or religious diets and income by day care region (p<0,015, r=-0,379). Conclusions: A fifth of the children in municipal day care centres adhered to a special diet. The most frequent special diets were allergy-related and diets based on ethical decisions or religious beliefs. Allergy diets were mainly exercised in Vantaa and ethical or religious diets in Helsinki. Allergy-related diets were more common among younger and lactose-restricted diets among older children. Ethical or religious diets were associated with lower income. Based on this study, it seems like there is a need for improvements considering the general practices related to special diet apprising in day care centres. Further research about the differences in general practises implemented by each city is ought to be carried out.
  • Hakala, Sonja (Helsingin yliopisto, 2015)
    Johdanto: Ruoka-allergiat yleistyvät länsimaissa ja syyksi epäillään mm. hygienian paranemista ja mikrobialtistusten vähenemistä. Ruoka-allergiat ovat yleisiä leikki-ikäisillä ja niistä toivutaan yleensä muutaman vuoden kuluessa. Kasvisten, hedelmien ja marjojen välttämistä on tutkittu vain vähän. Kalaa saatetaan välttää varmuuden vuoksi, sillä vielä 10 vuotta sitten kalaa pidettiin yleisesti allergisoivana ruokana. Suomalaislapset syövät kasviksia, hedelmiä, marjoja ja kalaa suosituksiin nähden niukasti ja välttämisruokavaliota noudattavat ruoka-allergiset saattavat olla matalan kulutuksen riskiryhmä. Koska vanhemmat ovat vastuussa leikki-ikäisen lapsen ruokavaliosta, tulisi heidän allergiatietämystään ja sen vaikutusta lasten ruoankäyttöön kartoittaa. Tavoite: Tutkielman tavoitteena on selvittää, eroaako tavanomaista ruokavaliota ja allergiaruokavaliota noudattavien lasten ruokavalio kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan käyttökertojen tai valikoiman laajuuden osalta. Samalla kartoitetaan vanhempien ruoka-allergiatietämystä ja sen yhteyttä lasten kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan käyttöön. Aineisto ja menetelmät: Tutkielman aineisto on osa LILLA-tutkimusta (Leikki-ikäisten ravitsemuksen ja allergiaterveyden edistäminen), joka toteutettiin vuosina 2013 ja 2014 41:ssä päiväkodissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Ruoankäyttötutkimukseen osallistui yhteensä 78 lasta vanhempineen. Lasten ikä vaihteli 11 kuukauden ja 6 vuoden välillä. Lapsista 35 noudatti allergiaruokavaliota päiväkodissa ja verrokkeina toimivat 43 lasta noudattivat tavanomaista ruokavaliota. Työssä hyödynnettiin 3 päivän ruokapäiväkirjoja, taustatietolomaketta sekä vanhempien ruoka-allergiatietämyslomaketta. Ruokapäiväkirjojen avulla laskettiin, kuinka monta kertaa lapset söivät kasviksia, hedelmiä marjoja ja kalaa tutkimusjakson aikana. Taustamuuttujien yhteyttä kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan kulutukseen tutkittiin Mann-Whitneyn ja Kruskall-Wallis’in mediaanitesteillä. Ruoka-allergiatietämyslomakkeesta laskettiin oikeiden vastausten lukumäärä kaikille väittämille (12 kpl) ja erikseen 3:lle kasviksiin ja hedelmiin liittyville väittämille. Logistisella regressioanalyysilla tutkittiin lasten kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan käyttöä selittäviä tekijöitä. Tulokset: Ruoka-allergiset söivät verrokkeja enemmän kypsennettyjä hedelmiä niin käyttökertoina (p 0.030) kuin valikoiman monipuolisuutena (p 0.020) tarkasteltuna. Kalan osalta eroja ei havaittu. Vanhempien ruoka-allergiatietämys erosi kolmen kasviksia ja hedelmiä koskevan väittämän osalta, siten, että verrokkien vanhemmilla oli keskimäärin enemmän oikeita vastauksia (p 0.003). Verrokkien vanhemmat vastasivat myös harvemmin ”En osaa sanoa” (p 0.010) kasviksiin ja hedelmiin liittyviin kysymyksiin. Regressiomallin perusteella vanhempien heikko ruoka-allergiatietämys oli yhteydessä lasten pienempään todennäköisyyteen kuulua tuoreiden kasvisten, hedelmien ja marjojen ylimpään käyttökolmannekseen (OR: 0.06 [CI: 0,07-0,49], p 0.009). Tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja monipuolisimmin käyttävien kolmannekseen kuuluminen oli myös vähemmän todennäköistä (OR: 0.12 [CI: 0.02-0.81] p 0.029). Johtopäätökset: Tämän tutkimuksen perusteella ruoka-allergisten lasten ei voida sanoa olevan kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan riskiryhmä verrattuna tavanomaista ruokavaliota noudattaviin suomalaislapsiin. Aihetta olisi tosin syytä tutkia suuremmalla otoksella, jotta mahdolliset erot havaittaisiin paremmin. Vanhempien allergiatietämyksessä oli jonkin verran puutteita ja vanhempien parempi ruoka-allergiatietämys ennusti lasten runsaampaa tuoreiden kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä ja valikoiman suurempaa monipuolisuutta. Koska vanhempien merkitys lapsen ruokavalion koostamisessa ja sen rakentumisessa on suuri, tulisi heidän tietämystään ruoka-allergian hoidosta lisätä.