Browsing by Subject "ruokablogit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Nevanlinna, Saija (Helsingfors universitet, 2014)
    Sosiaalisen median hyödyntäminen brandiviestinnässä nähdään kasvavana suuntauksena. Sosiaalisen median käytön yleistyminen on johtanut muutoksiin yritysten liiketoimintaympäristössä. Brandiviestinnän suunnittelun pääpainopiste on siirtynyt perinteisistä markkinointimenetelmistä Internetiin ja sosiaaliseen mediaan. Markkinointiviestiväylän tai -väylien valinnasta on samalla tullut yksi merkittävimmistä yritysten brandiviestintästrategiaa koskevista päätöksistä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kuluttajat suhtautuvat brandiviestintään ruokablogeissa. Tutkimuksessa tarkastellaan ruokablogien toiminnallisuuden ja käyttökulttuurin sopivuutta brandiviestinnän välineeksi. Brandiviestinnän toimivuuden mittarina käytetään kuluttajien suhtautumista brandiviesteihin. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineiston keräämisessä käytettiin aineistotriangulaatiota. Aineisto kerättiin havainnoimalla ja teemahaastatteluilla. Havainnoinnilla kerätty aineisto koostuu ruokablogien keskustelualustojen kommenteista. Havainnoinnin lisäksi haastateltiin 11 ruokablogin seuraajaa. Aineistosta selvisi, että kuluttajien motiivit seurata ruokablogeja ovat yksilöllisiä. Nämä motiivit vaikuttavat siihen, miten kuluttajat suhtautuvat brandiviestintään ruokablogeissa. Ruokablogien selailu ei ole kuluttajille pelkästään ajanvietettä, vaan niistä etsitään myös tietoa, mielipiteitä, kokemuksia ja tukea ostopäätöksille. Kuluttajat osallistuvat brandiviestintään ruokablogeissa. Blogien brandiviestin arvo perustuu pitkälti kuluttajien omaan toimintaan. Haastateltavat kokivat brandiviestinnän vaikuttavan heidän mielikuviin ja käsityksiin brandista, mikäli heillä ei ollut aiempaa omakohtaista kokemusta brandista. Brandiviestin ja sen lähettäjän tunnistaminen koettiin vaikeaksi. Brandiviestinnän nähtiin olevan olennainen osa ruokablogien sisältöä ja toimintaa. Parhaassa tapauksessa ruokablogit ovat tehokas brandiviestintäväylä. Kuluttajista on tullut yhä pysyvämpi osa yritysten brandiviestintää. Brandiviestintä ja brandimaininnat blogeissa ovat kuluttajien silmissä usein sama asia. Kaikki brandimaininnat nähdään brandin ilmentymänä, mikä tarkoittaa sitä, että ne voivat vaikuttaa kuluttajien mielikuviin brandista. Blogien kautta tapahtuvan brandiviestinnän haasteena on tuottaa mielenkiintoisia brandiviestejä, jotka jäisivät kuluttajien mieliin.
  • Kaisla, Janni (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella koodinvaihtoa arabiaan sekä muita kulttuuri-identiteetin ilmentymiä englanniksi kirjoitetuissa, arabialaiseen ruokaan keskittyvissä blogeissa. Tutkielmaan valittiin kahdeksan eri reseptiblogia, joista yhteensä 40 julkaisua otettiin lähempään tarkasteluun. Blogit edustavat Levanttia (Libanon, Syyria, Jordania ja Palestiina), Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-Itää ja niiden kirjoittajat puhuvat kaikki arabiaa äidinkielenään. Viisi kahdeksasta bloggaajasta asuu englanninkielisessä maassa (kaksi Yhdysvaltoihin, kaksi Iso-Britanniaan ja yksi Kanadaan), kaksi palestiinalaista bloggaria asuu Jordaniassa ja yksi irakilainen bloggari asuu todennäköisesti Irakissa. Tarkasteltavaksi valitut blogijulkaisut analysoitiin ensin koodinvaihdon osalta ja tulokset kirjattiin kahteen eri taulukkoon. Tämän jälkeen teksteille suoritettiin kvalitatiivinen analyysi muiden kulttuuri-identiteettiä ilmentävien tekijöiden kartoittamiseksi. Koodinvaihdon osalta analyysin tulokset osoittivat ensinnäkin, että koodinvaihtoa esiintyi huomattavasti oletettua vähemmän ja että sitä esiintyi odottamattomissa yhteyksissä tai ei esiintynyt sellaisissa yhteyksissä, joissa sitä oletettiin esiintyvän. Toisekseen tuloksissa ilmeni selvä ero arabimaissa ja englanninkielisissä maissa asuvien bloggarien kesken: oman kulttuuripiirinsä ulkopuolella asuvat bloggaajat käyttivät koodinvaihtoa huomattavasti enemmän kuin arabimaissa asuvat kollegansa, joiden teksteissä koodinvaihto oli hyvin vähäistä. Muut kulttuuri-identiteettiä ilmentävät tekijät voitiin aineiston perusteella jakaa kahteen selkeään pääkategoriaan: ruokaan ja (ruoka)kulttuuriin liittyviin sekä identiteettiin liittyviin. Ensimmäisen kategorian osalta bloggaajien kesken ei ilmennyt merkittäviä eroja, mutta identiteettiin liittyvien teemojen kohdalla selkeitä eroja alkoi näkyä. Suurin eroavaisuus oli kenties se, että ainoastaan arabialaisen kulttuuripiirin ulkopuolella asuvien bloggaajien teksteissä ilmeni ’koti-ikävää’ ja selkeää kaipuuta kotimaahan sekä eräänlaista tuskaa kaukana ’kotoa’ olemisesta, ja vain heidän julkaisuissaan oli viitteitä identiteettiin liittyvistä ristiriitaisuuksista ja vaikeuksista. Aineiston perusteella voidaan siis todeta, että arabimaiden ulkopuolella olevien bloggaajien keskuudessa koodinvaihto arabiaan näyttäisi olevan huomattavasti arabimaissa asuvia blogin pitäjiä yleisempää, ja että identiteettiin ja kotimaahan liittyvät teemat olisivat ei-arabiankilisissä maissa asuville arabibloggaajille paljon keskeisempiä ja arkaluontoisempia. Aineiston suppeuden vuoksi tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä, vaan tutkimus tulisi toistaa suuressa mittakaavassa tukevampien todisteiden saamiseksi.
  • Saarinen, Valpuri (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielma käsittelee ruokablogien nimiä ja kuuluu nimistöntutkimuksen alaan. Blogien nimet on verrattain uusi nimikategoria, jota on ehditty tutkia vasta rajallisesti. Suomalaisten ja virolaisten ruokablogien nimiä tarkastellaan kieliyhteisön näkökulmasta, jota tutkija itse edustaa. Tavoitteena on selvittää, esiintyykö blogien nimissä norminvastaisuutta, minkälainen on nimien rakenne, mitä kieltä ne ovat, millaisia erilaisia merkityssuhteita on nimien ja blogien välillä sekä millaisia funktioita nimet sosiaalisessa kontekstissa täyttävät. Tutkielmassa myös verrataan suomalaisia ja virolaisia ruokablogien nimiä keskenään ja selvitetään, poikkeavatko ne ryhminä toisistaan. Aineistona on 257 suomalaisen ja 72 virolaisen ruokablogin nimet, jotka on kerätty top100ruokablogit.com -sivustolta. Aineisto analysoidaan funktionaalis-semanttisen näkökulman avulla, jonka Paula Sjöblom loi tarkastelleessaan suomalaisia yritysnimiä väitöskirjassaan Toiminimen toimenkuva 2006. Blogien nimiä verrataan käytännössä yritysten nimiin. Analyysissä hyödynnetään myös muiden opinnäytetöissään käyttämiä funktionaalis-semanttisen näkökulman sovelluksia ja niiden pohjalta syntyneitä huomioita. Tutkimus osoittaa, että blogien nimet ovat usein norminvastaisia ja että kirjoitusasussa esiintyy suurta horjuntaa. Käy myös ilmi, että yritysnimien rakenteen pohjalta luotu näkökulma käy vain osin blogien nimien analysointiin. Metodia soveltamalla kuitenkin osoittautuu, että valtaosa sekä suomalaisista että virolaisista bloginnimistä viittaa siihen, että blogin aiheena on ruoka. Tutkimuksesta selviää, että suurin osa suomalaisesta nimistöstä on suomenkielistä, virolaisesta nimistöstä vironkielistä ja että seuraavaksi suosituin kielivalinta on englanti. Suomalaisessa aineistossa esiintyy useampia eri kieliä kuin virolaisessa. Merkityssuhteita tarkasteltaessa käy ilmi, että suomalaisten blogien nimien yhteys blogiin perustuu suurimmaksi osaksi metaforiseen tai metonyymiseen assosiaatioon ja vain kuudesosa informatiivisia. Virolaisista nimistä yli kolmasosa on informatiivisia sekä konkreettisen kuvailevia ja suurin osa muista nimistä on assosiatiivisia. Erityisen monimutkaiset merkityssuhteet ja kielellä leikittely ovat tavallisempia suomalaisten nimien joukossa. Sosiaalisessa kontekstissa blogien nimillä on informatiivisia, houkuttelevia, käytännöllisiä, yhteenkuuluvuutta osoittavia ja tarkoitettaan inhimillistäviä funktioita. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että merkittävimmät erot suomalaisten ja virolaisten ruokablogien nimien välillä löytyvät merkityssuhteista ja että yritysnimien pohjalta luotu näkökulma soveltuu myös blogien nimien analysoimiseen.